Apua! :)
Mulla huhtikuussa 2v täyttävä tyttö. On ollut pari viikkoa takaperin kipeänä ja tutti jäi samalla (ihan omasta tahdostaan, vaik kyseltiin sitä sitten parin päivän päästä). Unetkin katosi.
Likka on _aina_ nukkunut hyvin. Siis tottakai on ollut välillä huonoja öitä, mutta pääsääntöisesti koskaan ei ole tarvinnut erityisemmin nukuttaa, eikä tyttö ole heräillyt öisin sitten 2,5kk iän.
Nyt on tosiaan reilu pari viikkoa nukuttu TOSI huonosti, eikä millään meinaa jäädä huoneeseensa. Pari ekaa yötä jaksoin vielä yöllä tapella tytön kanssa, mutta sitten väsyneenä annoin periksi ja siirtyy siis yöllä viereen. Illalla saan nukahtamaan yksinään, vaikka huutoa, raivoa, itkua ja toistoa vaatiikiin.
Rehellisyyden nimissä en pidä huudatuksesta ajatuksena. Että siis päivällä vastataan tarpeisiin ja sit yhtäkkiä illalla/yöllä ei. Musta se ei ole jees. Onko mulla siis jotain muita vaihtoehtoja? Onko muilla ollut samoja ongelmia?
Pienempänä "tassuttelin" tuota usein jos meinasi olla hankalaa nukahtaa tai rauhoittua, nyt ei onnistu. Tyttö yrittää vaan ylös sängystä ja syliin ja huutoraivo vaan pahenee, jos yrittää pitää aloillaan tai jos yritän nousta sängyn vierestä pois.
Yöllä kun herää, herää vaihtelevasti huutamaan/itkemään äitiä, tai vaihtoehtoisesti herään itse siihen että tyttö vaan rupattelee itekseen huoneessaan leikkimässä.
Tuttia ei ole kysellyt enää iltaisin tai öisin, mutta kuvittelisin, että tekee hankalaa rauhoittua, kun ei olekaan sitä tuttia, joka ennen on rauhoittanut. Hällä on tosi rakas lammaspehmolelu, joka tosin ei kelpaa siinä vaiheessa, kun nukkumisraivo iskee. Äitin pitäisi olla vieressä.
Ai ja yhtenä iltana yritin kyllä huudosta huolimatta viedä aina takaisin sänkyyn sanaakaan sanomatta. tunnin kohdalla luovutin. Seuraavana aamuna luin kyllä eräästä blogista, että olivat puolestaan sielä vieneet lastaan 1h50min takaisin sänkyyn ja lopulta jäänyt, että varmaan luovutin liian aikaisin. Epävarmuus vain iskee moisessa.
Tulikohan tähän nyt kaikki oleellinen sanottua...
Aijoo! Päikkyjäkään ei suostu yksin enää nukkumaan, vaan näille kai on normaaliakin ruveta lopettelee päikkyjä hissukseen, ellei sitä tue lyhentämällä yöunia?
Päikkyjen puuttuminen ei helpota nukkumaanmenoa illalla, vaan raivoo joka tapauksessa eikä suostu jäämään yksin.
Mulla huhtikuussa 2v täyttävä tyttö. On ollut pari viikkoa takaperin kipeänä ja tutti jäi samalla (ihan omasta tahdostaan, vaik kyseltiin sitä sitten parin päivän päästä). Unetkin katosi.
Likka on _aina_ nukkunut hyvin. Siis tottakai on ollut välillä huonoja öitä, mutta pääsääntöisesti koskaan ei ole tarvinnut erityisemmin nukuttaa, eikä tyttö ole heräillyt öisin sitten 2,5kk iän.
Nyt on tosiaan reilu pari viikkoa nukuttu TOSI huonosti, eikä millään meinaa jäädä huoneeseensa. Pari ekaa yötä jaksoin vielä yöllä tapella tytön kanssa, mutta sitten väsyneenä annoin periksi ja siirtyy siis yöllä viereen. Illalla saan nukahtamaan yksinään, vaikka huutoa, raivoa, itkua ja toistoa vaatiikiin.
Rehellisyyden nimissä en pidä huudatuksesta ajatuksena. Että siis päivällä vastataan tarpeisiin ja sit yhtäkkiä illalla/yöllä ei. Musta se ei ole jees. Onko mulla siis jotain muita vaihtoehtoja? Onko muilla ollut samoja ongelmia?
Pienempänä "tassuttelin" tuota usein jos meinasi olla hankalaa nukahtaa tai rauhoittua, nyt ei onnistu. Tyttö yrittää vaan ylös sängystä ja syliin ja huutoraivo vaan pahenee, jos yrittää pitää aloillaan tai jos yritän nousta sängyn vierestä pois.
Yöllä kun herää, herää vaihtelevasti huutamaan/itkemään äitiä, tai vaihtoehtoisesti herään itse siihen että tyttö vaan rupattelee itekseen huoneessaan leikkimässä.
Tuttia ei ole kysellyt enää iltaisin tai öisin, mutta kuvittelisin, että tekee hankalaa rauhoittua, kun ei olekaan sitä tuttia, joka ennen on rauhoittanut. Hällä on tosi rakas lammaspehmolelu, joka tosin ei kelpaa siinä vaiheessa, kun nukkumisraivo iskee. Äitin pitäisi olla vieressä.
Ai ja yhtenä iltana yritin kyllä huudosta huolimatta viedä aina takaisin sänkyyn sanaakaan sanomatta. tunnin kohdalla luovutin. Seuraavana aamuna luin kyllä eräästä blogista, että olivat puolestaan sielä vieneet lastaan 1h50min takaisin sänkyyn ja lopulta jäänyt, että varmaan luovutin liian aikaisin. Epävarmuus vain iskee moisessa.
Tulikohan tähän nyt kaikki oleellinen sanottua...
Aijoo! Päikkyjäkään ei suostu yksin enää nukkumaan, vaan näille kai on normaaliakin ruveta lopettelee päikkyjä hissukseen, ellei sitä tue lyhentämällä yöunia?
Päikkyjen puuttuminen ei helpota nukkumaanmenoa illalla, vaan raivoo joka tapauksessa eikä suostu jäämään yksin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.