Norjalainen kaveri oli osallistumassa ARC kisaan. Juuri ennen kisaa
Hän huomasi että peräsimessä oli klappia. Avattuaan peräsimen
Hän totesi että se oli täysin kelvoton. Oli käytetty vääriä aineita ja
Lasikuitutyö oli huonointa mitä hän on koskaan nähnyt ( huom.
kaveri on merekulun ammattilainen ja tehnyt lasikuitutöitä koko
ikänsä). Eikun kiireellä korjaamaan. Oltuaan yhteydessä norjalaiseen
bavaria maahantuojaan hänelle selvisi että samanlaisia tapauksia
on ollut useita. Vene oli vain 5 vuotta vanha. Veneessä muitakain
Ongelmia, osia kiinnitetään lasikuituun pienillä puuruuveilla
Bavaria tuttuun tyyliinsä kieltää ongelman totaalisesti
Onko bavarialla todellakin varaa puskea tällaista skeidaa markkinoille.
Luulisi että sen kokoinen firma osaisi edes peräsintä valmistaa
Nyt kaikki bava omistajat tarkistamaan peräsimet ettei ensi kesänä
Tule ongelmia ohjauksen kanssa.
Hän huomasi että peräsimessä oli klappia. Avattuaan peräsimen
Hän totesi että se oli täysin kelvoton. Oli käytetty vääriä aineita ja
Lasikuitutyö oli huonointa mitä hän on koskaan nähnyt ( huom.
kaveri on merekulun ammattilainen ja tehnyt lasikuitutöitä koko
ikänsä). Eikun kiireellä korjaamaan. Oltuaan yhteydessä norjalaiseen
bavaria maahantuojaan hänelle selvisi että samanlaisia tapauksia
on ollut useita. Vene oli vain 5 vuotta vanha. Veneessä muitakain
Ongelmia, osia kiinnitetään lasikuituun pienillä puuruuveilla
Bavaria tuttuun tyyliinsä kieltää ongelman totaalisesti
Onko bavarialla todellakin varaa puskea tällaista skeidaa markkinoille.
Luulisi että sen kokoinen firma osaisi edes peräsintä valmistaa
Nyt kaikki bava omistajat tarkistamaan peräsimet ettei ensi kesänä
Tule ongelmia ohjauksen kanssa.
Vastaukset 119
Vanhimmat
Älä nyt toki turhaan lähdettä kerro tälle "uutiselle".
Juttu näytti olevan uusimmassa Yachting Worldissa. Oli ihan kuvien kanssa.
Taas tätä samaa!
Kohta varmaan saa lukea täältä totuuden torvesta, että Bavaria käyttää paperinaruja haruksina ja ei ota vastuuta mistään....
Jaahas, venemessut näköjään tulossa. Olenkin jo muutaman viikon ihmetellyt, missä ne jokatalviset ranskis- ja bavajutut viipyvät.
Aivan, selvä kevään merkki tuo aloitus, huomasin kyllä että peräsinongelmia mainitussa kisassa useampia, mentiin Teneriffalle ja Kap verdelle korjailemaan / keskeyttämään, "erikoista" oli että veneet oli kuitenkin jotain muuta kuin Bavariaa, eli Delphiaa ja tuo Norjalainen oli Motiva 49....
Uskomattomia nää bavan insinöörit. Kyllähän ne tietää miten
vene rakennetaan mutta kun ei vaan viitsi tehdä kunnolla..
Ei taida olla ihan sattuma että näitä bava ongelmia ilmenee
jatkuvalla syötöllä..
Tilastollisesti ottaen (niinkuin oikeesti pitää) Bavarialla on kaikista purjevenemerkeistä vähiten rakenteellisia ongelmia. Siksi mm. monet suuret vuokraveneoperaattorit suosivat tätä merkkiä.
Tästä aiheesta juttelin erään kroatilaisen vuokraamon vetäjän kanssa. Keskustelu alkoi ranskalaisvalmisteisella veneellä tekemäni viikon reissun jälkeen. Kysyin, kuinka nämä ranskalaiset toimivat vuokraveneinä. Vastasi, että ne ovat huonompia kopioita Bavarian veneistä. Kyse oli nimen omaan tuosta rakenteellisesta luotettavuudesta.
Ei ole kuitenkaan Bavaria nopea raaseri!
Olet uskomaton hölmö kun jaksat p****a jauhaa ja se jatkuva syöttö on kalsareissasi...
.."kopioita Bavarian veneistä. Kyse oli nimen omaan tuosta rakenteellisesta luotettavuudesta". Olen koettanut katsella venetehtaiden rakennustapoja. Ne kyllä ovat valitettavan samanlaisia ja vaikea keksiä kuka kopioi ketä. Mikä on se rakenteellinen luotettavuus Bavariassa, mitä ranskalaisissa ei ole?
Sitä pitäisi kai kysyä siltä kroatilta;) En minä osaa noiden kahden merkin rakenteellista luotettavuutta arvostella tai vertailla.
Ranskalainen ei kai ole mikään vertailukohta, kun ranskalaisia sentään on useaa eri merkkiä ja osa niistä jopa toisistaan täysin riippumattomia.
Mahdollisia rakenteellisia eroja:
1, Kerrosrakenne vs. umpilaminaatti. Kaikki Bavariat taitavat olla kerrosrakennetta, osa ranskalaisista ei.
2. Laminoidut pohjapalkit ja laipiot Bavarioissa, ainakin osassa ranskalaisia liimatut. Yhden suomalaisen korjaamon mukaan Bavarian kölirakennetta ei joudu yhtä herkästi korjaamaan kuin ranskalaisten.
Sandwichin>< umpilaminaatin paremmuudesta voi perustellusti olla kahta mieltä ja molempia löytyy ranskalaisista. Siitä ei sen enempää. Rungon komponenttien liimailu Plexuksella tai muulla liimalla on huolestuttava ja leviävä trendi. Jos Bavaria edelleen laminoi laipiot ja kölitukit kiinni niin pitkä plussa Baieriin vaikken sitten ensimmäisten Matchien jälkeen ole edes vilkaissut ko venemerkkiä.
"Yhden suomalaisen korjaamon mukaan Bavarian kölirakennetta ei joudu yhtä herkästi korjaamaan kuin ranskalaisten. "
Tuo voi johtua siitä , että suomalaiset _purjehtiat_ suosivat ennemmin ranskiksia kuin bavaa ja purjehtivat väylien ulkopuolella bavojen painaessa pilotin ohjaamana koneella pitkin väylän oikeaa reunaa.
Siis kommentti liittyi toimenpiteisiin, joihin joudutaan kun vene tuodaan korjaukseen karilleajon jäljiltä. Ei siihen kuinka todennäköistä on kivilleajo.
Tavallisemissa ranskalaisissa ja Bavarioissa ei taida olla purjehduksellisesti oleellista eroa suuntaan tai toiseen. Firstit, Dufour Performancet (ja Bavaria Matchit) sitten erikseen.
"Tavallisemissa ranskalaisissa ja Bavarioissa ei taida olla purjehduksellisesti oleellista eroa suuntaan tai toiseen"
onhan, esim syvemmät kölit ja siten suuremmat voimat jos kivlle ajaa.
"http://www.yachtworld.co.uk/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2314678&checked_boats=2314678&ybw=&units=Feet&access=Public&listing_id=76130&url=&imc=pg-fs"
"Bavaria 36 Cruiser
Year: 2005
Maximum Draft: 1.60 m
"
http://www.yachtworld.fi/core/listing/boatMergedDetails.jsp?boat_id=2527014&ybw=&units=Meters¤cy=EUR&access=Public&listing_id=50289&url=
"
Beneteau Oceanis 373
Vuosi : 2005
DRAFT: 1.90m
"
Taitaa bavassa olla yleisin kölisyvyys tuo 1.85m..., toki on monta muutakin versiota.
"Taitaa bavassa olla yleisin kölisyvyys tuo 1.85m"
Tuskin suomessa, koska palstallakin pelätään täysin kartoittamatonta itämerta.
http://www.alandstidningen.ax/article.con?iPage=1&id=31447
Liittyy viime kesään, purjevene (Jeanneau) karilla Föglön edustalla, porukka pelastettiin ja vene remonttiin, kölin kiinnitysrakenteet täysin päreinä..
Yksi suuri rakentellinen ero on runkopalkkien kiinnityksessä. Bavariassa ne on laminoitu runkoon kiinni, Benetaussa ja tietääkseni myös Jeanneaussa ne on liimattu. Tästä johtuen pohjakosketuksen saaneen ranskiksen vauriot ovat huomattavasti suuremmat kun vastaavan tällin saaneen Bavarian. Tällä on suora vaikutus turvallisuuteen haverin sattuessa, ranskisten uppoamisriski on näissä tilanteissa huomattavasti Bavarian vastaavaa suurempi.
Lähes jokaista Suomessa myytävää venemallia tehdään 2-3:lla eri syväyksellä. Nopeasti nettiveneestä katsottuna syväyksiä 2000-luvun veneistä:
Bavariat: 1,85, 1,50, 1,90, 1,85, 1,85, 1,80, 1,96, 1,85, 1,95, 2.0, 1,85, 1,90 jne.
Jeanneau: 1,95, 1,90, 1,60, 1,94 ja 2
Beneteau: 2, 1,55, 1,90, 2, 2,20, 2,20, 1,70 ja 1,85 (nuo 2,20 olivat First 36.7:ja, joten eivät oikein kuulu tähän)
Dufour: 2, 2,20, 1,95, 1,90 ja1,90 (tuossa oli yksi Performance, yksi 45-jalkainen ja yksi 52-jalkainen, joten ei kovin hyvä otos peruscruisereista).
Missä se ero oli? Yksi Bavarian köli oli tosiaan alle 1,80. Saattaa olla useampiakin, kun en kaikkia 26:tta jaksanut katsoa.
"Missä se ero oli? "
Säädä bavahaku 10-11m, niin havaitset, että syviä ja matalakölejä on fifty fifty, yht 4 kpl.
Benetööttiä löytyy vastaavin kriteerein 2kpl, first 36.7:aa->benteöö _purjehtian_ vene ja herkempi kivilleajossa syvän kölinsä ansiosta.
Taisi olla kuitenkin Beneteau First 36.7:
http://www.sjoraddningen.ax/mission.con?iPage=53&iLan=1&id=406
Noita löytyy venemerkistä rippumatta, joten todistusarvo on huono.
Siitä ei pääse mihinkään, että _purjehtia_ valitsee uusista veneistä mielummin Sun odyssey 33i:n (lys 1.17) kuin Bavaria 32 cruiserin (lys 1.14).
http://www.jvs.fi/uploads/kilpapurjehdus/2012/Tulokset_2012/JVS_KVK_2012.html
Tuossa kokoluokassa purjehtija valitsee varmasti veneen, missä on leveä levanki ja pinna.
Joo mutta Joakimin käskystä racercruiserit jätetään keskustelusta pois nyt.
First on eri sarjaa, kuten Bavaria Matchit. Beneteau Oceanis 36-40:n syväykset: 1,70, 1,90 ja 1,55. Keskiarvo 1,72. Jos ottaa ne kaksi 36.7:aa mukaan, Beneteaun keskiarvo nousee 1,91:een.
Bavaria 36-40: 1,95, 1,96, 1,65, 1,60, 1,75, 2, 1,65, 1,95, 1,85, 1,90 ja 1,85. Keskiarvo 1,83.
No sitten mennään ruotsiin, missä moni bavaristi pitää matalaa syväystä tärkeänä:
http://bavaria.3w.se/
"
Djupgående: 1,50 m
"
http://syavatar.se/wordpress/?page_id=2
"
Version grund köl (1,65 m)
"
http://www.sybluebird.se/default.htm?turl=WordDocuments/pekemedstege.htm
"
Djupgående (Tmax):
1,65 m
"
Nämä ja monet muut vastavaat löytyvät googlella nerokkaalla hakusanalla "peke bavaria"
Tuolla listalla Bavaria 32 Cruiserin LYS-luku näyttää kyllä olevan 1,15 eikä 1,14. Kyse lienee vanhasta 2000-luvun alun mallista tai sitten ilman spinnua.
Tuoreempi malli on pärjännyt melkoisen hyvin Ruotsissa SRS-luvulla 1,191:
http://www8.idrottonline.se/ImageVaultFiles/id_432775/cf_57129/Resultat_per_startgrp_2012_2012-08-22_19_45.PDF
Suorassa ajassa taakse jäivät mm. kaikki kolme First 31.7:aa, yksi X-332, ainoa X-342, molemmat X-102:t, Avance 36, kaikki neljä Hansea (31-35 jalkaa), Dehler 34 DD, molemmat Elan 333:t jne.
Jos viittaat tuolla "racercruiser" JSO 33i veneeseen niin se on hyvin kaukana siitä...
Juttu meni niin, että 16 15 viittasi cruiser/raceriin tai racer/cruiseriin ja Joakim käskystä ne jätetään pois keskustelusta.
"Suorassa ajassa taakse jäivät"
tiedät varsin hyvin ,että matkapurjehduskisan tuloksiin vaikuttaa sää, miehistön taidot ja säkä enemmän kuin veneen fysikaaliset ominaisuudet.
Esim: 8
NOR 21
Barcarole op.IV
X-35
Bjørn Vadholm
KNS Konglig
03:53:25
1,335
vs
3
SWE 25
Lava Gull
HP 1030
Lars-Bertil Gustafs
TÄBS Träslöv
03:51:33
1,309
"Suorassa ajassa taakse jäivät"
Bavaria 32 skeppare: Niels Flhor
http://www.ullmansails.com/loft.aspx?q=32
Yleensä purjemaakarit osaavat purjehtia ja saavat hyviä tuloksia veneestä riippumatta.
Tietysti hyvä miehistö nostaa tulosta kummasti, mutta ei onnettoman hitaalla 32-jalkaisella kukaan pääse 7. tuolla luvulla yli 50 veneen fleetissä. Suorassa ajassa taakse jäi myös koko seuraava luokka (nopeimpien SRS 1,17). Ja edellisestä lähtöryhmästä pari X-99:iä jne.
Kyllä tuo on mielestäni hyvä osoitus siitä, että ko. SRS-luku on aikalailla kohdallaan ko. olosuhteissa.
Eikös tasoituksen ole tarkoituskin ottaa huomioon veneen, eikä miehistön ominaisuudet. Tuosta vain näkee, että hyvin purjehtimalla jopa Bavariat kulkevat, mitä ei täällä sunnuntaipurjehduksilla niitä pujottelukeppeinä käyttäessä uskoisi. Toisaalta näkee myös, että periaatteessa nopean veneen saa kohtalaisen osaavakin miehistö hidastettua. Sehän on itse asiassa varsin helppoa verrattuna siihen, miten vaikeaa on vaikka X-35:n täysi potentiaali saada käyttöön.
Mielestäni en kirjoittanut C/R-veneistä. Perhekäyttöön suunnitellussa cruiserissa isopurjeen trimmattavuus on mielestäni jopa korostuneempi kun laitaläskiä ei ole.
"Eikös tasoituksen ole tarkoituskin ottaa huomioon veneen, eikä miehistön ominaisuudet"
Ei, jos keskutellaan Joakimin tahdosta suorasta ajasta.
"miten vaikeaa on vaikka X-35:n täysi potentiaali saada käyttöön"
Helppoa se on:
http://www.x-35.se/trimtips.htm
"First 31.7:aa, yksi X-332, ainoa X-342, molemmat X-102:t, Avance 36"
Esimerkkisi veneiden lysit ovat lähellä uuden bava 32 lysiä, joten muut kuin veneen ominaisuudet korostuvat. Esim se, että kippari on purjemaakari eli ammattipurjehtia.
"Perhekäyttöön suunnitellussa cruiserissa isopurjeen trimmattavuus on mielestäni jopa korostuneempi kun laitaläskiä ei ole. "
Veneiden kuvista näkee, että istumalaatikon pöytä ja isopurjeen skuutti pois silmistä on se oleellisin juttu uusissa cruisereissa.
Tuo on Ruotsin suurin purjehduskisa. Niels Flohr ei suinkaan ole ainoa "ammattipurjehtija" tuolla ja tuskin edes paremmasta päästä "ammattilaisia".
Niin nuo luetellut veneet ovat suunnilleen yhtä nopeita kuin jo mallistosta poistunut Bavaria 32 Cruiser. Tosin X-332:sta pidän kyllä selkeästi nopeampana.
Pointti on se, että lys 1.16-1.19 ero on niin pieni, että Niels Flohr voisi voittaa nuo vaikka lys 1.14 veneellä.
"Benetaussa ja tietääkseni myös Jeanneaussa ne on liimattu"
Ei ainakaan vuonna 2005 ollut:
http://www.jeanneau-owners2.com/id304.htm
"completely glassed"
Tämä on se juttu, mitä harva miettii. Jos autoissa on joku karvalakkimalli toyota, niin tarkoittaako se että kaikki muutkin toyotat ovat samanlaisia. Samoin on bavan kanssa. Bavaan saa valita mm. Kölin pituuden, maston pituuden, koneen, purjesysteemin (rullat vai perinteiset). Eli kannattaa enemmän katsoa yksilöä kuin mallia, jos bavaa miettii.
Mitäs, jos olisi ollut toisinpäin tuo tulos. Silloin olisi asia ollut ok sulle, nyt tuli sitten keli syyksi?
Pitänee todeta, että ammattilainen valitsee mielummin Bavarian!
Ilmeisesti olosuhteet mahdollistivat isoja harppauksia sijoituksissa, jos onnisti shifteissä:
"När vi kommit ut strax söder om L. Brattön så kom det ju ett par regnmoln som skadade synnerligen trivial förhållanden… Men efter ett tag fick vi känslan för hur vriden kom o gick och då plockade vi massor med placeringar :) "
Eli tuon yksittäisen kisan perusteella on vaikea yleistää.
Mitä vääriä aineita peräsimessä oli käytetty ja millälailla lasikuitutyö oli kelvotonta? Entäs miten tuo merenkulkualan lupaus komposiittitekniikalle korjasi moiset kelvottomuudet? Osataan sitten me muutkin lumota peräsimistämme parempia.
Mulla on yks Burundilainen kaveri jonka Bavariassa olis uskomaton juttu ...siis ihan käsitämätön...uus vene ja jääkaappi täynnä kaljaa ....tehtaalla väittivät,ettei Bavarioissa ole kaljaa jääkaapeissa!!!
Törkeetä!!!Varmaan väärin laminoitu!
Aivan. Peräsin on peräsin ja se on aika samanlainen kaikissa veneissä. Laminointi virheet ja suunnitteluvirheet voivat olla missä vaan tehdyssä veneessä.
Taas on alkanut tämä Keski-Eurooppalaisten veneiden parjauskampanja. Oma kokemus: ranskalaisella umpilaminaattiveneellä kiville n.3 kn, ei vaurioita, Sirena 38lla kiville 2-3 kn, köli painui takaosastaan sisään ja kunnon vuoto...
Ei taida olla ihan sama peräsin veneessä kun veneessä.
Suurimmassa osassa veneissä peräsimet kestää pitkää
käyttöä, bavariass näköjään ei
Minkälainen näkö pitää olla, jos näkee Bavarian peräsimen olevan muita sarjaveneitä huonompi rakenteeltaa? No aika sokea täytyy olla ja tarkoitushalukas. Ehkä kyseessä on kilpailevan merkin edustaja?
Pääasia, että on veneessä peräsin.
Muutama päivä sitten Välimerellä ajoi tullivene viereemme ja herrat viskaalit nousivat veneeseemme. Sitten kaivettiin lomaketta esiin ja ryhdyttiin täyttämään. Veneen tiedot tutkittiin perusteellisesti, ja lopulta kysyivät myös "do you have a rudder?"
Aluksen päällikkönä olin häpeäkseni laiminlyönyt asian tarkistuksen edellisessä satamassa, mutta koska vene tuntui ohjautuvan normaalisti, päätin rohkeasti vastata "yes, we have a rudder". Sitten vain leimat paperiin, ja tarkastus oli ohitse.
Mielenkiintoista.
Kuinka monella eri veneellä olet ajanut tälle samalle kivelle?
Niin ja samalla nopeudella ja samalla kuormalla
Aloituksessa väitettiin norjalaisen Bavarian peräsimen hajonneen ennen ARC:tä. Taisi olla vain kaksi ehdokasta Ann-Linn ja Promice. Peräsin- ja ruoriongelmia oli monia muttei norjalaisella bavalla?. Mahdollisesti perättömällä väitteellä on jälleen saatu aikaan rönsyilevä keskustelu venevauhdeista ja lys-luvuista. Sama toistuu aloituksen aiheesta riippumatta.
Mahtaisiko joku tietää tekeekö Bavaria edes itse peräsimet vai tulevatko alihankkijalta esim. Jefalta?
Peräsimet laakerointineen tulevat nimenomaan Jefalta, vaihdoin juuri itse tuon liukulaakerin rulla vastaavaan ( tässä kohtaa selvisi valmistaja ), mutta mutta se tieto ei kelpaa kaikille kun bavaa pitää saada mollata joka käänteessä :-)
Bluffia koko aloitus?
Pitäis kai käydä kaupassa selaamassa uutta YW:a, jotta tietäis
Joakim yrittää hienosti hämätä hyvin älyllisellä argumentoinnillaan. Bavaria Matchin jälleenmyyntiarvo kulkenee samoja latuja muiden Bavojen kanssa eikä nouse vaikka miten omaa venettään ja venemerkkiään tällä palstalla käy kehumassa. Nyky-cruiser-Dufourit ja Jeanneaut muuten eroavat aika oleellisesti Bavoista. Ne ovat aika lailla nopeampia etenkin kevyessä ja keskituulessa.
Käsitykseni on, että Bavarian Matchien hinnat putoavat enemmän kuin cruisereiden. Johtunee kilpailukäytöstä. Tavalliset Bavarian cruiserit ainakin 2005 jälkeen näyttävät pitäneen hintansa paremmin kuin muut sarjavalmisteiset purret. Johtunee ilmeisesti mm. siitä että Bavarioiden myyntihinnat putosivat reilusti vuonna 2005 alkaneen mallisarjan tullessa myyntiin. Muut valmistajat pystyivät pudottamaan hintojaan vasta muutaman vuoden kustannushionnan jälkeen.
Hintakilpailu purjeveneissä on ollut kovaa ja siitä voimme kiittää Bavariaa. Silloin aikanaan povattiin käytettyjen Bavarioiden hintojen romahtamista ja epäiltiin Bavariaa tulevista laatuongelmista. Molemmat povaukset näyttävät nykytiedon mukaan menneen pieleen. Ne jotka ennustivat huonoja aikoja muille veneveistämöille olivat sen sijaan aika oikeassa.
Bavaria Matcheistä on kisakäytössä vain hyvin pieni osa. Suomessakin on toistakymmentä tuollaista ja kisoissa käy 1-3 venettä vuodessa. Tuolla tuskin on mitään vaikutusta hintatasoon. Ostajakunta todennäköisesti on aika eri kuin Cruiser-sarjalle, joiden ostajat yleensä pitävät Matchejä, kuten muitakin C/R-veneitä, ahtaina.
En ole tarkemmin seurannut muiden hintoja, mutta 35 Match maksoi uutena saman verran kuin 36 Cruiser. Käytettynä ne ovat edelleen yhtä arvokkaita.
Isommat Matchit taisivat olla selvästi kallimpia kuin kutakuinkin samankokoiset Bavaria Cruiserit, joten niissä tippuminen on ehkä ollut nopeampaa.
Veneen vaihto ei ole kaukaisimmissikaan suunnitelmissani, mutta kai se joskus tulee eteen. Tähän mennessä vene on vaihtunut viiden vuoden syklillä, mutta tuskin tällä kertaa niin nopeasti.
"Tähän mennessä vene on vaihtunut viiden vuoden syklillä, mutta tuskin tällä kertaa niin nopeasti. "
Mielipiteeni venevalinnostasi, olet matkalla kohti elämäsi tuhoavaa uppotukkiveneilijän ja kesämökkiveneiljän elämää. Siksi mm. pitkät esseet.
1. köliveneesi oli pituuteen nähden nopea ja herkkä, tämä nykyinen ei.
Eli tee venevalinnoissasi suunnanmuutos niin pelastut;.
Joo pahalta näyttää:
1. vene 6,6 m, LYS 1,02, LYS/LOA^0.5=0.397
2. vene 8,2, 1,14, LYS/LOA^0.5=0.398
3. vene 10.8, 1,27, LYS/LOA^0.5=0.386
Olisi pitänyt siis olla 1,31 tai 60 cm lyhyempi, jotta olisi sama kehitys jatkunut. LYS-luku kasvoi ensimmäisessä vaihdossa 11,7% ja toisessa ainoastaan 11,4%. Varsin huolestuttava kehityssuunta!
Toisaalta 2013 GPH-luvuilla 2. ja 3. vene antavat käytännössä saman GPH*LOA^0.5, joten ehkä takapakkia ei tullutkaan.
Romahdus tapahtui:
1.14/ 2900kg = 3.9e-4
1.27/5900kg = 2.15e-4
Järjetön vertailuluku. Vai onko jodlarin mielestä 1000 kg:n vene, jolla on LYS 1.14 jotenkin parempi kuin 2900 kg:n vene samalla LYS:illä?
Tottakai on, mitä kevyempi ja herkempi vene, sitä hauskempi on purjehtia.
Tuossa vertailuluvussa ei ole oikein mitään tolkkua. Nykyinen vene on pituus/painosuhteeltaan (disp/LWL^3) selvästi (~20%) kevyempi kuin edellinen.
Suhdeluvustasi purjeala jää täysin huomiomatta, huono on.
Purjealaa voi kuvata vaikkapa Yachtin käyttämällä purjeala^0,5/uppouma^0,33333. Tuolloin mittaluku on dimensioton (uppouma m3 ja purjeala m2).
2. vene: 4,40 (39,5 m2), avotuulella 6,12 (76,2 m2)
3. vene: 4,70 (72 m2 fokalla), avotuulella 6,39 (133,5 m2)
Nykyisessä siis purjetta on reilusti enemmän fokallakin, vaikka veneeseen saisi myös genuan, jolla luku olisi 5,09 (84,5 m2). Ensimmäisen painoa en tiedä edes kohtuullisella tarkkuudella, joten sille on turha noita laskea.
Tuo 4,4 on muuten tyypillinen arvo Bavaria Cruisereille ja vastaaville!
Lasketaanpa pari lisää:
X-79: 1,14/1343=8,49*10^4
Banner 23: 1,21/836=1,45*10^3
VO60: 1,8/14630=1,23^4
Ja vielä yksi pari:
35 Match: 1,27/5790=2,19*10^4
X-41: 1,43/6800=2,10*10^4
Todetaanpa siis, että kaikki X:t on kesämökkeilijän uppotukkeja verrattuna Banneriin. X-41 ja 35 Match ovat liki identtisiä ja VO-60 laahaa jossain samoissa CA:n tasolla. VO-60 kelvannee siis ehkä isomman verkon painoksi.
jos vertaa x-79:iä bava match 35.een niin 3.9 kertaa enemmän saa lyslukua per kilo X-79 veneellä kuin bavalla.
Olisit saanut samalla rahalla mumm36:n ja elämä olisi ollut parempaa.
Ja tolla alempana mmainitulla Hobiella yli 1000 kertaa enemmän kuin X-79:llä, siinä suhde on 0,01. Ei tartte käyttää luvun esittämiseen edes tieteellistä tapaa. Euroa kohtikin siinä saa vähintään kymmenen kertaa enemmän LYSiä, Hobie on siis ainoa sallittu vene, tai ehkä F-18 on sallitun rajoissa kans.
Bavaristien miehistö laukkuineen ei välttämättä mahdu hobiecatiin tai f18 veneeseen ja pysy kyydissä. Siksi ne ovat tämän keskustelun ulkopuolella.
No eipä Mumm 36 kiinnostanut pätkääkään. Monia muitakin ex. kisaveneitä saa halvalla, jos sellaisia kaipaa.
Aiemmin tämä yötäpäivää palstalla ahkeroiva taho on toistuvasti kirjoittanut muodossa "bavariat, poislukien match-sarja". Nyt ei enää kelpaa sekään. Ei vaikka ihan itse keksityllä laskukaavalla 35 Match ja yleisesti hyväksi kehuttu X-41 ovat aivan tasapäisiä. Eikä yleisemmin käytetyillä ja järjellisesti perusteltavilla suhdeluvuillakaan eroa saatu. Kun muu ei auta, otetaan argumentiksi bavaristien laukut. Ei juuri vitsi jaksa naurattaa.
"Se turvallinen on ....kaukaa haettu,toissa kesänä HSS parkista lähti yks tommonen ,ei päässy ky 10 metriä,kun tuulenpuuska heitte sen allonmurtajaa päin.Peräsin ja jotain muuta sälää hajos!Ja siinä on aikas surkeat yöpymistilat..."
Tuli vaan mieleen että olisi kiva kuunnella, mitä juttelette autoista. " hevosvoimia xxx ja vääntö xxx, kyllä sulla on paska auto kun lukusi ovat noin paljon pienemmät, elämäsi menee pilalle" .. Kuulostaa ihan aikuisten jutuilta
Hyvin todettu.
Lys 123, lys 124, lys, lys, lys...
Varmaan nuo luvut ovat joillekkin tärkeitä, mutta 15 vuotta veneilleenä on ihan yks hailee,mikä lys, tms veneelläni on. Nautin siitä vene toimii haluamallani tavalla ja siihen mahtuu koko perhe mukavasti. Meille vene on enemmän kesämökin korvike kuin kilpailuväline. Kisaajia (siis täällä sellaiseksi itseään kuvaajia) ihmettelen siitä että toisia veneitä haukutaan jonkun tietyn luvun mukaan. Eikö niillä ole mitään muuta eroa?? Ylläolevaa keskustelua kun lukee, niin se vaikuttaa lasten kinaamiselta siitä kenen isisllä on hienoin auto.
Olet melko lailla asian ytimessä. täällä on yksi häiriintynyt persoona, joka luokittelee kaikki veneet LYS-luvun perusteella. Muut sadat? palstan kirjoittajat eivät valitä siitä luvusta pätkääkään. Niitä tämä yksi kutsuu uppotukkiveneilijöiksi. Eikö ole melko lapsellista kaiken kaikkiaan...
Kaveri oli sitä mieltä, tärkeintä purjehduksessa on saareen pääsy ja siellä grillaus. Silti hän vaihtoi sunwind 26:n inferno 29:iin.
Isot miehet itkevät 20 rivin verran.
Pienet miehet itkevät yötä päivää.
Hobie Cat 16, LYS 1,44, hinta just vedettynä esimerkkinä 4000 euroa. Aika paljon enemmän saa lyssiä eurolla. Nopea vene on mukava ja turvallinen.
Se turvallinen on ....kaukaa haettu,toissa kesänä HSS parkista lähti yks tommonen ,ei päässy ky 10 metriä,kun tuulenpuuska heitte sen allonmurtajaa päin.Peräsin ja jotain muuta sälää hajos!Ja siinä on aikas surkeat yöpymistilat....
Valitettavasti ei ole bluffia aloitus. Juttu löytyy tosiaa Yachting Worldin helmikuun numerosta. Jos ketjun aloittaja olisi viitsinyt vähän tarkentaa, että mistä veneestä on kyse ja mistä lähteestä tämä uutinen on peräisin, niin tältä spekuloinnilta olisi vältytty...
Joka tapauksessa, kyseessä siis 5 vuotta vanha Bavaria 50 "Amelie d'Oslo"
http://ameliedoslo.blogspot.fi/2012/11/delamineringsfare-proffe-spanjoler-pa.html
YW:n jutun mukaan peräsimen sisällä oli vettä useita kymmeniä litroja. Omistajan mukaan täytetaineena oleva vaahto ei ollut kunnollista vedenkestävää (high-density water-resistant foam), vaan samantyyppistä kuin käytetään rakennusten eristämiseen.
Myös suomalaiset veneet mainitaan jutussa : "You know what you are buying when you buy a Bavaria: it's a cheap boat, it's not a Swedish or Finnish boat...so I am prepared to accept lower quality."
Bavarian edustaja kommentoi jutussa, että alihankkija valmistaa peräsimet ja heillä ei ole mahdollisuuksia porata reikiä jokaiseen peräsimeen laadun varmistamiseksi. Edustajan mukaan yhtiö on investoinut paljon tuotekehitykseen ja laatu ja materiaalit ovat parantunut viime vuosina myös peräsimen osalta...
Jos luit jutun kokonaan, huomasit että norjalaiselta kysyttiin myös ostaisiko seuraavaksi veneekseen Bavarian. Vastaus oli: "Kyllä".
Ja tuo sama alihankkija, jota tässä parjataan, tekee peräsimet myös moneen muuhun veneeseen. Tarkkaan saa veneen valita, jos nuo peräsimet ei kelpaa.
Jos luit jutun kokonaan, huomasit että norjalaiselta kysyttiin myös ostaisiko seuraavaksi veneekseen Bavarian. Vastaus oli: "Kyllä".
Ja tuo sama alihankkija, jota tässä parjataan, tekee peräsimet myös moneen muuhun veneeseen. Tarkkaan saa veneen valita, jos nuo peräsimet ei kelpaa.
Olet oikeassa tuossa...omistaja valitsisi tosiaan uudestaankin Bavarian - kun tietää ja tuntee mitä tilaa.
Lunde Båt (ilmeiesesti B:n norjalainen maahantuoja), jota omistaja oli konsultoinnut, kertoi, että se tämä on tunnettu ongelma ja useampia peräsimiä on korjattu.
Tuossa olikin jutun opetus: on syytä tietää ja tuntea mitä tilaa!
YW:n peräsin-artikkelia on turha vähätellä. Sehän oli asiallinen.
"Tuossa olikin jutun opetus: on syytä tietää ja tuntea mitä tilaa!"
Sinähän venemessuila porailet peräsimiä ja muita veneen rakenteita tutkimusmielessä ,että tietää mitä tilaa;-)
Kukin ajattelee asian omalla tavallaan...
Onko haitaksi, jos seuraa Yachting Worldin tai vaikkapa Yachting Monthlyn artikkeleita? Niissä on ollut asiallisia artikkeleita mm. peräsinrakenteista ja läpivientien korroosiosta. Venekauppiaat ja myyntiesitteet eivät niistä kerro.
Venemessuilla näet vain uusia käyttämättömiä veneitä, joiden peräsimissä ei varmastikaan ole vettä eikä peräsinakseleissa korroosiota. Rakenteiden näkemiseksi voisi olla parempi vierailla lujitemuovikorjaamoilla tsiikailemassa korjattavia veneitä....
"Rakenteiden näkemiseksi voisi olla parempi vierailla lujitemuovikorjaamoilla tsiikailemassa korjattavia veneitä.... "
Kotiskandien peräsimet eivät korjaamoon päädy, ne usein korjataan omin voimin.
Pointtisi oli siis se, että joissakin venetyypeissä peräsimien viat ovat usein pieniä ja vaarattomia, joten niiden korjaukset onnistuvat kotikonstein - toisissa venetyypeissä viat ovat pahempia ja tarvitaan ammattikorjaamoita. Sitä kai tarkoitit?
Pahimmasta päästä on tietysti ne peräsinvauriot, jotka johtavat veneen uppoamiseen. Ne eivät päädy korjaamoon eivätkä omin voimin korjattaviksi.
Havaintosi oli mielenkiintoinen.
YW:n artikkeli "Shock rudder failure" viittasi muuhun kuin "kotiskandien" pikkuvikoihin.
"Sitä kai tarkoitit?"
En, samanlaisia vikoja korjataan kotisatamien telakoilla. Peräsin täynnä vettä ja täyte pelkkää höttöä, akselin teräskiinnikket irti laminaatista yms.
Minulle tämän tarinan opetus on: Bavarian parjatut peräsimet ovat ilmeisesti yhtä hyviä tai huonoja kuin muissa eurooppalaisissa veneissä. Bavan rakenteiden kiinnittämisessä käytetään vielä liiman lisäksi harvinaiseksi käynyttä laminointia- olettaen, että tieto pitää paikkansa.
Taas se nähtiin, että Bavaria on ihan ensteks huono vene, ihan tyhmä paskavene!
Jos mä joskus voitan lotossa, niin en mä ainaskaan mitään Bavariaa osta! Mä ostan Svaanin! Svaani on paljon parempi, ja sillä mä meen ainaskin Amerikkaan! Bavarialla mä en vois mennä kun Airistolle, ja mä on oikee purjehtija, ja oikeet purjehtijat ei seilaa missään Airistolla, vaan Valtamerillä eli oseaaneilla!
Mietipä uudestaan, kummassa veneessä haluaisit olla:
http://www.snoopy.fi/?q=galleries/matkakuvat
vs
http://www.youtube.com/watch?v=8o1_mR7X2Vg
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen olivat purjehtimassa Atlantin yli.
Norjalaiselta kaverilta putosi peräsin, koska hänellä oli Bavaria.
Ruotsalaisella kaverilla oli Najad. Hän otti norjalaisen kaverin Bavarian hinaukseen.
Najad ei kestänyt hinausta, vaan katkesi kahtia. Najadin peräpuolisko veti myös Norjalaisen kaverin Bavarian Valtameren pohjaan.
Norjalainen kaveri ja ruotsalainen kaveri joutuivat veden varaan, ja suomalainen pelasti heidät.
Kaikki purjehtivat onnellisesti Karibialle, sillä suomalaisella oli Swan.
Tämä tarina on tosi!
Tässä video miten uuden Bavarian köli heiluu holtittomasti... http://www.youtube.com/watch?v=qmRIrh2hK5U
Tää on sata vuotta vanha juttu match veneen kölistä. Niin kuin vuosiluku sanoo ja tämän jälkeen rakennta on uusittu
Ei sentään sata vuotta, mutta silti jotain tuttua on sanonnassa "ja tämän jälkeen rakennetta on uusittu". Mitä muutakaan iso venetuottaja voi sanoa kasvojensa säilyttämiseksi?
Tällä kertaa Bavaria Yachtbaun edustaja Daniel Kohl totesi 5 vuotta vanhan peräsirakenteen virheistä, että nyt on "absolute difference between the current products".."The rudder construction and the use of material has changed, dictated by Farr Yacht Design".
Jotenkin alkaa tuntua, että veneet ovat menossa samalle kertakäyttökulttuurin linjalle kuin elektroniikka ja kodinkoneet jo näyttävät menneen. Muutaman vuoden takainen köliongelma tuntuu satavuotiaalta ja 5-vuotias peräsin on vanhentunutta tekniikkaa..... Miten pitkäikäisiksi nykyveneitä ajatellaan?
"Miten pitkäikäisiksi nykyveneitä ajatellaan? "
Pidempi ikäisiksi kuin vanhoja veneitä, lukuunottamatta puisia varvaslistoja. Jos tilaisin kivan veneen, jossa on puiset varvaslistat, kehottaisin laittamaan alumiiniset tai jättämään pois.
Et ilmeisesti ole yrittänyt tilata uutta venettä suurilta valmistajilta. Ne eivät asioi ostajan kautta suoraan vaan kontakti on dealeri. Varvaslistoja tai muita ostajan toivomuksia ei huomioida- ei edes poisjättämisiä. Saat kruksailla toivomuslistaa mutta sen enempiä muutoksia on mahdoton toteuttaa.
Kaikki ulkotiikki on kulutustavaraa. Varvaslista kestänee parikymmentä vuotta, ellei sitä harjaa liian innokkaasti. Sen jälkeen pannaan uusi lista, joko tiikistä tai jostain muusta materiaalista, tai sitten jättää kokonaan pois kannesta ja lisätä kaiteiden alaosiin kaidepuut. Kätevälle ihmiselle tuo ei ole kovinkaan haastava projekti. Tiikkikannen korjaamiseen verrattuna puhutaan suorastaan simppelistä toimenpiteestä.
Vaikka valmistaja ei huomioi, niin rahalla löytää kyllä firman, mikä työstää sen puisen varvaslistan yläjyrsimellä pois ilman ongelmia, ja siististi.
Miksi varvaslista on jollekin niin iso päänvaiva, että se pitäisi heti poistaa jne ?
Kaverini v. 1969 valmistuneessa veneessä (Swan 36) on alkuperäiset varvaslistat yhä oikein siistissä kunnossa eivätkä todellakaan vaadi uusimista vielä vuosiin.
Tietysti kaikki veneen tiikkiosat saa kulumaan liiallisella harjaamisella tai painepesureilla.
Rahalla tietysti saa mitä vaan.....vaikka tiikkiset tai alumiiniset varvaslistat tai uuden tiikkikannen tai olemassa olevien tiikkiosien korvaamisen muilla materiaaleilla.
Muoviveneisiin puuta ja etenkin ulos on aivan pimeetä. Veneet kestävät vuosikymmeniä, joten naurettava asenne on puisten listojen suunnittelijoillla.
Se tavallinen kyttäyspäivän 04:50 aloitus 24/7/365 -pojulta.
Ei mitään asiaa taas uppotukkiveneilijäpapalta.
(pidä netti siistinä ässh)
Puu kestää ja näyttää hyvältä kuten omankin lasikuituveneen yli 40 -vuotiaat puuosat. Jodlarin muoviamme on mielestäni ruma.
Pyydän ystävällisimmin keskustelun aloittajaa kertomaan, minkä venemerkin myyjä hän on?
Lue nyt vaan se Yachting Worldin juttu. Siellä on kuvat ja selostukset. Selaa vaikka kaupan lehtihyllyllä jos et halua koko lehteä ostaa.
Kiitos vinkistä. Olipa hyvä vinkki!
Tein omalla 2007 mallisella 37c:llä toista vuotta kestäneen 10 000 merimailin matkan atlantille.
Onnekseni sillä matkalla ei ilmennyt minkäänlaista peräsinongelmaa, eikä tosin mitään muutakaan veneeseen liittyvää. Talveksi avaan peräsimen alaosaan poraamani 5 mm reiän josta mahdollinen kondensivesi valuu ulos, mikäli sellaista peräsimessä olisi. (varotoimi, ehkä aiheeton?)
Veneeseen sijoittamalleni rahalle katson saavani täyden vastineen (ainakin toistaiseksi).
Hieman epäilen veneen saamaa kritiikkiä laadusta ja kestävyydestä. Niissä keleissä joissa matkalla olin, olisi veneeni mennyt "päreiksi,"mikäli kaikki bavariasta kirjoitettu pitäisi paikkansa.
Muuten ok, mutta peräsimeen ei takuulla kondesoidu tippaakaan vettä, oli vene telakalla tai vedessä. Kovin tavallistahan se on, että peräsimistä löytyy kauden lopulla vettä merkistä ja mallista riippumatta. Se vain on sinne vuotanutta, vain peltisissä peräsimissä voi olla olla kondensoivaa ilmatilaa, mutta ne ovat aivan toinen juttu.
Toinen juttu, joka sekään ei liity Bavariaan, on se kehuskelu sapattivuoden Karibian kierron ongelmattomuudesta. Kun sen perusteella ihmetellään, miksi toisilla on aina niin paljon korjattavaa jatkuvasti. Sen yhden vuoden kestää pärekori kuin pärekori, korjattava tulee vasta pidemmän ajan kanssa. Ja voi tulla ajan kanssa sen vuodenkin seurauksena.
Mikä muuten teki tarpeen tulla kertomaan liki vuoden vanhaan aiheeseen, että minun Bavariassa ei sattunut olemaan peräsinongelmaa?
...kyllä se näköjään sattuu kun joku on käynyt karibialla, ja Bavalla! Ettäs kehtaakin...
Näyttää se sattuminen sittenkin olevan toisella puolen. Edellinen oli täysin neutraali Bavariaa kohtaan venemerkkinä, niiden omistajia taas tuntuu olevan aihettakin hämmästellä tämänkin perusteella.