Kaksi vuotta öljylämmitteisessä talossa asuneena olen vielä vähän pihalla näistä öljysysteemin hienouksista. Lämmityslaitteisto on talossa vuosimallia 2003 eli ei kai vielä mikään ikäloppu ? Se, mikä menee yli hilseen, on öljypolttimen käyntitiheys ja nimenomaan se, ettei pattereissa kiertävän veden lämpötilalla ole mitään vaikutusta käyntitiheysteen. Masina siis jauhaa 10 minuuttia kerran 50 minuutissa kesät talvet. Patteriverkoston veden lämpötilaa säädän käsikäyttöisesti shuntilla, mutta väänsipä hanikkaa isommalle tai pienemmälle, poltin käy yhtä usein ja yhtä kauan. Ainoa tapa saada poltinta pidemmäksi aikaa hiljaiseksi, on nakata kiertovesipumppu lämmityskauden ulkopuolella pois päältä. Logiikkaani ei tämä meinaa millään mahtua, kun kaiken järjen mukaanhan lämmitystarpeen väheneminen vähentäisi kaiketi myös polttimen käyntitarvetta. Vai olenko ymmärtänyt jonkin perusjutun ihan päälaelleen ?
Lämmitysjärjestelmä on vuosittain huollettu ja kaikin puolin toimivaksi todettu, ei vuotoja tms. ongelmia. Poltinhuoltajat eivät ole ottaneet kantaa polttimen käyntitiheyteen, vaikka kysytty onkin. Järjestelmä on suljettu eli mitään avointa paisuntasäiliötä ei ole. Lämpimän käyttöveden kulutus on ihan normitasolla, eli sen verrain kuin kahden hengen saunattomassa ja kylpyammeettomassa taloudessa sitä nyt voi kuvitella kuluvan.
Minkäköhän verran tätä tahtia jauhava lämmitysjärjestelmä suurinpiirtein vuodessa öljyä tarvitsee. Tähän saakka on öljyä kyllä riittänyt, kun on aina silloin tällöin 1000-2000 litraa lisää tilannut, mutta kulutuksen mittaaminen on maanalaisesta säiliöstä vähän työlästä.
Lämmitysjärjestelmä on vuosittain huollettu ja kaikin puolin toimivaksi todettu, ei vuotoja tms. ongelmia. Poltinhuoltajat eivät ole ottaneet kantaa polttimen käyntitiheyteen, vaikka kysytty onkin. Järjestelmä on suljettu eli mitään avointa paisuntasäiliötä ei ole. Lämpimän käyttöveden kulutus on ihan normitasolla, eli sen verrain kuin kahden hengen saunattomassa ja kylpyammeettomassa taloudessa sitä nyt voi kuvitella kuluvan.
Minkäköhän verran tätä tahtia jauhava lämmitysjärjestelmä suurinpiirtein vuodessa öljyä tarvitsee. Tähän saakka on öljyä kyllä riittänyt, kun on aina silloin tällöin 1000-2000 litraa lisää tilannut, mutta kulutuksen mittaaminen on maanalaisesta säiliöstä vähän työlästä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Ainoa tapa saada poltinta pidemmäksi aikaa hiljaiseksi, on nakata kiertovesipumppu lämmityskauden ulkopuolella pois päältä. Logiikkaani ei tämä meinaa millään mahtua, kun kaiken järjen mukaanhan lämmitystarpeen väheneminen vähentäisi kaiketi myös polttimen käyntitarvetta."
Aivan siten tuossa nyt tapahtuu. vesi ei kierrä putkistossa ,joten se lämpenee ja poltin alkaa käydä harvemmin. Patterilämmiteisessä talossa kattilalämmön mariginaalit ovat suuria ja siten ihan ymmärettävä polttimen ohjauslogiikan toteutus.
aikuttaa siltä, että patteriverkostossa on ns "pöljänkierto", eli meno, ja paluu ovat linjan loppupäästä yhdistetty toisiinsa, jolloin vesi kiertää patteriverkostossa koko ajan, vaikkei pattereissa kiertäisikään.
Koska muuten sillä ulkoilman lämpötilalla on suora yhteys polttimen käyntitiheyteen,eli pakkasella kierto kiihtyy, ja poltin käy tiheämpään, kuin vaikka suojakelillä, saati sitten kesällä. Hyvällä tuurilla siellä pöljänkierrossa on hana, josta sen voi sulkea, ja kiinni se saa ollakin.. et varmaan tarvitse sitä kuumaa vettä sinne patteriin, sillä siunaamalla, kun thermari avautuu, vaan siinä voi muutamia sekunteja pärjätä paleltumatta.
Onkos sulla jonkinlainen varaaja siinä systeemissä??
Mulla oli öljylämmitys ennen. Siinä oli 1000l varaaja jossa lämminvesikierukka. Vesi kiersi kattilan kautta varaajaan kokoajan ja piti 1000l kokoajan lämpöisenä. Kattila termostaatti käynnisti polttinen kun vedenlämpö laski 70 asteeseen ja sammutti kun oli 80ast. Kuumavesi meni varaajan alaosaan ja tuli takaisin kattilaan yläosasta ja siitä suntin kautta pattereille. En tiedä kuka oli tuon suunnitellut mutta toimi hyvin.
Se hyväpuoli tuossa oli että kun ei tarvinnut tupaa lämmittää niin polttimen ei tarvinnut olla päällä kokoajan. Itse en pidä kiertoa kesällä päällä pattereissa. Silloin vain napsautti päälle kun lämminvesi alkoi loppua. Tiedä onko tuo sitten parempi tapa kun pitää poltin päällä koko kesän. Kulutus oli 170m2, 78vm talolla 1300-2000l vuodessa riippuen jaksoiko takkaa lämmittää. Ennätys oli 2500l vuodessa mutta silloin ei poltin ollut oikeissa säädöissä.
Kertokaahan ammattimiehet oliko tuo yleinenkin tapa kytkeä öljypoltin jos varaaja oli käytössä. Lähinnä kiinnostaa tuo tulo ja menoputkien päinvastaisuus nykyiseen puulämmitykseen verrattuna.
2003 pannu ja poltin on vielä uudenveroisia, 10minuuttia per tunti kuulostaa normaalilta, sitä se on meilläkin (tälläkelillä korvakuulolta 6min per tunti).
käsishuntin tilalle ehdottomasti oumannin 800:nen. ja ulko sekä sisäyksiköllä varustettuna. säätää kiertoon menoveden automaattisesti (säästää öljyä ja lyhentää käyntiaikojakin). meillä vanha talo, nollakelissä menovesi noin 30-32c ja -30c pakkasella noin 45c. säätö ei ole lineaarinen. paluulämpö noin 6-7 astetta lähtöä pienempi kovalla pakkasella.
kesäisin kannattaa öljy ja kiertovesipumppu sammuttaa ja käyttää niitä pannussa olevia sähkövastuksia, säästää öljyä aika paljon (kesä-syyskuu).
Kiitos asiallisista vastauksista ! Mitään varaajaa tms. systeemissä ei ole, mutta pikanttina yksityiskohtana kosteiden tilojen mukavuuslattialämmitys on kytketty samaan piiriin patterien kanssa... Syytä moiseen en tiedä, kun en itse ole taloa rakennuttanut. Lattialämmitykseen menevän veden määrää voi säätää hanasta suuremmaksi tai pienemmäksi (mikä tietenkin vaikuttaa lattialämmityksen tehoon), mutta muita säätömahdollisuuksia ei ole. Näin ollen kovin kuumaa vettä järjestelmään ei voi syöttää, eli shuntti on pidettävä melko pienellä, koska muuten kylppärin lattia "polttaa" jalkojen alla.
Olen minä niitä Oumanneja ym. lämmönsäätimiä kaupassa pyöritellyt ja hankkimista pohtinut, mutta ymmärtääkseni siinä ongelmaksi tulee tuo lattialämmityksen ja pattereiden yhteinen vedenkierto. Kun ilmeisesti säädin vaatii ohjelmoimista joko patteriverkoston TAI lattialämmön säätelyyn, molempia yhtä aikaa ja samassa kierrossa se ei kai osaa käsittää. Jos ko. säätimen hommaan, menee lattialämpö liian suureksi, jos säädin toimii patterilämmitysasetuksilla, ja lattialämmitysasetuksilla ei vissiin ymmärrä sitten pattereiden päälle ???? Ja miten semmoisen laitteen kanssa onnistuu joidenkin huonetilojen pitäminen muita viileämpinä/lämpimämpinä ? Oleskelutiloissa meillä nyt yleensä vajaan 20 asteen lämpö, makuuhuoneissa viitisentoista ja muissa "joutotiloissa" sitten siltä ja väliltä (pois lukien kosteat tilat, jotka patterien ja lattialämmityksen takia sisälämpötilaltaan oleskelutilojen luokkaa).
meillä 'mukavuuslämmitys' 70m2 laattalattioissa samassa kierrossa, kytketty paluukiertoon, jolloin vesi noin 5-7 astetta patterien lähtevää alhaisempi, venttiilillä kuristus. toimii ihan hyvin, lattiat eivät ole kuin 1-2m lähdöstä kuuman tuntuisia ja loput lattioista mukavan lämpöisiä (tosin oumanni säätää kierron plussakelissä aika alas, joten silloin lattiatkin viilenee selkeästi).
teillä jos eri putket pannuhuoneeseen niin saat tehtyä oman piirin lattioihin (ihannetilanne) ja tällöin lattioissa omalla säätimellä (ouman) kv pumppu hoituisi lattian mukavuus/kuivatuslämpö...
kaikissa pattereissahan pitää olla toimivat termostaatit, niillä säädetään huonekohtainen (esim. mh:t) hieman viileämmiksi kuin muu asunto.
meillä esimerkiksi mh:t 20,5c ja oh 21,5 k 21,5 kylpy ja khh 22 at varasto 14 jne...lämmöt pysyy puolen asteen tarkkuudella paitsi kevät talven aurinko nostaa satunnaisesti sisälämpöä 1-3 astetta kun oikein porottaa.
Mulla on kanssa otettu vessaa ja vaatehuoneeseen patterilinjasta lattialämmitys. Mulla on tälläinen termostaatti paluupuolella. http://lampo.danfoss.fi/PCMPDF/4_FJVR.pdf
Linjoihin menee 60 asteinen vesi talvella. Tuo pitää lattian aika hyvin viileämpänä ja siitä saa säädettyä lämpöä ainakin jotenkin. Jos saisit johonkin väliin tuo sovitettua lattialämmityksen paluupuolelle, niin saisit patterilinjoihin tarpeeksi kuumaa vettä kulkemaan. Sitten saisit automaattisuntinkin toimimaan normaalisti. Ainakin minulla on nyt automaattisuntissa menoveden yläraja laitettu 60 ja alaraja 30 että aina riittää ainakin tuohon lattiaan lämpö jos jossain tapauksesa suntti menee ihan kiinni. Mulla on tälläinen vanhempi versio joka on vielä langallisella sisäyksiköllä varustettu lämmönsäädin joka on toiminut mainiosti, empä ole kaivannut ulkoyksikköä. Tuosta sisäyksiköstä voi tehdä kaikkiea säätöä vaikka sen tulo ja menoveden lämmön säädön. http://www.vexve.com/fi/controls/tuotteet/lammonsaatimet/vexve_am20-w/