sitä toista itseeni ihastumaan. Mielikuvitus on jännä kaveri, se saa luulemaan ihan älyttömyyksiä. Omat suuret tunteet on vain mun tunteita, ei se toinen tiedä niistä mitään, eikä ole ihastunut, tuskin huomaa koko olemassaoloa.
oma ihastuminen ei riitä
liidellen eteenpäin
5131
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En minäkään ole enää ihastunut kehenkään. En edes omaan kumppaniini. Olemme yhdessä vain, koska se tuntuu oikealta ja luonnolliselta. Toisen seurassa voi olla oma itsensä, eikä tarvitse pingottaa. Jos taas alkaisi uuteen suhteeseen, niin kaikki menisi ihan nurin kurin.
Kukaan ei voi tietää mitään jos mistään ei puhuta mitään.
Tuossapas hyvä kirjoitus, tuo aloitus siis, sopisi varmasti suurelle osalle tän palstan kirjoittajille...tai kaikille
suurin osa on niin ihastunut sokeasti, ei ne tajuu mitään järkipuhetta.
Entäs jos eleet, ilmeet ja teot antaa ymmärtää muuta. Entä jos miehen puheet vaihtelee tilanteen mukaan. Mihin pitää uskoa? Siihen ensinmäiseen sanaan, siihen toiseen vai ? Mää en ymmärrä miksi valehdella tai sanoa asioita mitä odottaa toisen kuulevan.
Ja kyllä olen sokea, en kuule järkeä koska luotan ihmisiin ja uskon että puhuvat totta. Ja seisovat sanojensa takana.