Kun psykiatrini ja natsiterapeutit eivät anna minun lopettaa tai edes vaihtaa neuroleptilääkitystäni vaikka saan siitä dyskinesiaa, akatisiaa, syvää ahdistusta, painajaisia, motoriikka- ja syömishäiriöitä? Minulla on aspergerin syndrooma josta he vähät välittävät, eli keskushermostoni on aina ollut hyvin herkkä jopa miedoille keskittymiseen liittyville lääkkeille. Kun yritän selittää miten paha olo niistä tulee ja että pelkään olla lääkkeissä he muistuttavat vain että olen aikuinen ja omavastuu lääkkeiden syömisestä on kannettava, eli nakkaisivat luultavasti suljetulle jos en niitä ottaisi. Olen yrittänyt lopettaa monta kertaa itse mutta en osaa koska olen autistinen eikä kukaan ole minua asiassa tukemassa. Olen kertonut tutuilleni miten pahasti lääke minuun vaikuttaa ja sanovat vain että tämä on minulle määrätty kohtalo joka täytyy hyväksyä. Olen juuri masennuksesta parantunut nuori opiskelija enkä jaksaisi tätä lääkekierrettä enää yhtään kauempaa. En jaksa tuhlata nuoruuttani zombilääkkeissä elämiseen enkä varsinkaan tahdo sitä riskiä että saisin lääkkeistä jonkin pysyvän sairauden tai kemiallisen epätasapainon, olen keskivertoihmistä herkempi lääkkeille. Kai minulla on oikeus saada tukea tai asiallista neuvontaa lääkkeisiin liittyen? Olen kuullut kauhutarinoita miten monet ovat saaneet lääkkeistä kemiallisen psykoosin kun on tullut aika lopettaa lääkkeet ja ovat joutuneet tämän jälkeen jäämään niihin loppuiäkseen. Sitähän psykiatrit haluavat että hullut pidetään lääkkeissä mutta miksi he määräävät niitä jos ne aiheuttavat kuolemia ja elinikäistä riippuvuutta? Eikö tämä olekkaan nykyaikaa?
Mitä tehdä
dsfghg6
2123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Miksi otat neuroletejä? Onko sulla ollut psykoosi? Oletko nyt terve ja oireeton?
No ei edes psykooseihin neuroleptejä! Minulla on ollut psykoosi ja neuroleptit eivät sitä todellakaan poistaneet, antoivat vain uusia ulottuvuuksia psykoosiin.
Minä paranin psykooseistani ihan kotona rauhassa ajan kanssa.
On ikävä, että nyky-yhteiskunta syöttää neuroleptejä lääkkeenä lähes joka vaivaan, vaikka sivu- haittavaikutusten riski on järkyttävä.
Helppoa ei ole neurolepteistä päästä eroon, mutta se onnistuu.