En ole näissä asioissa yleensä hirvittävän ujo, mutta tässä tilanteessa arkailen selvittää, missä mennään, koska pelkään, että toimin tahdittomasti ja aiheutan pahaa mieltä ja ahdistuneen olon. Soppa on muutenkin kitkeriä sattumia täynnä.
Vai oliko se vain ohimenevä puuskahdus? Hyvin mahdollista myös on, että tulkitsin kertakaikkiaan väärin. Ihastuneenahan pinkki pöpperö tekee tepposet, muuttaa herkästi toiveet todeksi.
Huoh kuitenkin, oma pääni pännii. Tahtoisin tunteesta eroon tavalla tai toisella. On tuskaista. On aivan käsittämättömän kakaramainen ja epäaikuismainen olo. Jotenkin nolottaakin niin. Ja ujostuttaa tietenkin niin että kihisee.
Vai oliko se vain ohimenevä puuskahdus? Hyvin mahdollista myös on, että tulkitsin kertakaikkiaan väärin. Ihastuneenahan pinkki pöpperö tekee tepposet, muuttaa herkästi toiveet todeksi.
Huoh kuitenkin, oma pääni pännii. Tahtoisin tunteesta eroon tavalla tai toisella. On tuskaista. On aivan käsittämättömän kakaramainen ja epäaikuismainen olo. Jotenkin nolottaakin niin. Ja ujostuttaa tietenkin niin että kihisee.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No, huoh...totta tosiaan, sama ongelma minulla. Enkä tiedä, mitä tekisin tämän tunteen kanssa. Jospa voisin jotenkin saada itseni järkiin...ja silti tunne on, mitä ihanin. Hän on niin suloinen ja ihana. Totta puhuen, nythän on nääs niin, etten tiedä, mitä minulle tapahtuu. En voi olla lähelläsi, mutta en voi olla ilmankaan sinua...Nyt se sitten lähti se järki, jos sitä koskaan on ollutkaan. En ole koskaan tuntenut mitään vastaavaa. Kemia sekoittaa pään ja odotan vain jotain ratkaisua tähän. Todella kismittää.
Tämähän on muuten aika hyvä ilmoitus. Jos ihastus on molemminpuolinen, niin tästä toinen osapuoli saattaa hyvinkin tunnistaa itsensä. Tällaisia ilmoituksia pitäisi olla enemmän, niin foorumissa olisi jokin mieli.
Kävin itsekin kelailemaan opiskelukavereista mie-kielen puhujia. Saattaa olla joku heistä.
Täällä sama. Soppa on sakea. Mies sanoo ettei halua, ja välillä haluaa. No mie välillä lupaan unohtaa, korvata ja kaikkee täysin typerää kun on vaan ajatukset että en halua mitään niin paljon kun häntä. Ei tästä ny tuu enää mitään. Ny yritän irrottaa itseni koska mies niin haluaa.
http://www.youtube.com/watch?v=Pcq-g_hMmOU&list=AL94UKMTqg-9BjcJdfTanI_Xy47L4UzhGr
Totta kai kartan. En tahdo mitään, en näe meillä yhteistä tulevaisuutta. En voi kuin saada turpiini. Sinuunkin sattuisi.
Silti on pakonomainen tarve ottaa kädestä kiinni, koskettaa, olla edes hetki. Minkäs sille voi, etten pääse susta ohi.
Oltaisiin hetki,vaikka se sattuu
No enpä olisi moiseen valmis ja hän tietää myös sen. Lisäksi arvostan häntä paljon, joten en ikinä haluaisi mitään ongelmia hänelle...Tää lähti sitten siinne piirille. Päätä itse mikä piiri. Se pyörii kuitenkin.