D-vitamiinin puutos siirtää joka kolmannen riskiryhmään.
kantsii popsia D:tä
8120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Luin koko artikkelin kirjastossa Duodecim-Lehdestä.
Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l veren D-vitamiinipitoisuus.
85%:lla oli alle eli selvä puutos.
Kyseisessä tutkimuksessa pidettiin yli 50 nmol/l riittävänä.
Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Lapsille hiukan vähemmän.
C- ja D-vitamiinin sekä magnesiumin ja Omega-3 rasvahappojen puute on mm. Suomalaisten yleisin ravitsemuksellinen puutos.
C-vitamiinia 500-1000mg / vrk
D-vitamiinia 50-125µg / vrk
Magnesium (sitraattia) 300-400mg/vrk
Omega-3 rasvahappoja
D-vitamiinit saa kympillä iHerbistä.
Muut saa todella edullisesti esim. Citymarketin luontaistuotehyllystä.
Eli kuukausihinnaksi tulee n. 5€.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
"Tutkijoiden mukaan on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että D-vitamiini ehkäisee tyypin 1 diabetesta. Muutama vuosi sitten julkaistun koostetutkimuksen mukaan D-vitamiini vähentää tyypin 1 diabeteksen riskiä 29 prosentilla. Jos D-vitamiinin annos on reilu, riski voi vähentyä huomattavasti enemmänkin.
Suomalaisessa tohtori Elina Hyppösen johtamassa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitettiin D-vitamiinilisän vaikutusta ykköstyypin diabeteksen riskiin. Pikkulapsille suositeltiin vielä 1960-luvulla 50 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää. Tutkijat havaitsivat, että tämän määrän D-vitamiinia saaneilla lapsilla oli 78 prosenttia pienempi tyypin 1 diabeteksen riski verrattuna vitamiinia vähemmän tai ei ollenkaan saaneisiin lapsiin."
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
Tässä tämä tutkimus:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11705562
http://www.uta.fi/kirjasto/vaitokset/2001/2001056.html
Tutkimus tehtiin jo 12 vuotta sitten.
Suomessa I-tyypin diabeteksen saa n. 600 lasta tai nuorta vuodessa.
Eli 12 vuoden aikana on sairastunut n. 7200 ihmistä.
Jos näistä edes 70% olis jäänyt sairastumatta noin karkeasti ottaen riittävällä D-vitamiinilla, niin meillä olisi jäänyt sairastumatta viimeisen 12 vuoden aikana 5040 ihmistä I-tyypin diabetekseen.
Kesällä 2014 astuu voimaan uudet D-vitamiinin saantisuosituksen, mutta huhut kertovat, jotta nousua on vain pari mikroa, joka käytännössä ei edistä terveyttä.
"D-vitamiinin kokonaissaantia auringosta ja ravinnosta mittaa sen metaboliitin, kalsidiolin, pitoisuus seerumissa. Yleinen mielipide on, että D-vitamiinin saanti tulee varmistaa käyttämällä D-vitamiinivalmistetta. Virallisen suosituksen mukaan aikuisen päivittäinen D-vitamiinin tarve on 7,5 µg. Luoja ei kuitenkaan laskenut D-vitamiinin päiväannosta puolen mikrogramman tarkkuudella vaan mahdollisti aurinkohormonin jopa 250 µg:n kertatuotannon ihossa, mikä etelässä tuottaa seerumin kalsidiolipitoisuuden 100–200 nmol/l (Vieth 2009). D-vitamiinin toksisuudesta on yllättävän vähän raportteja. Jopa vuoden tarvetta vastaavat kerta-annokset eivät ole aiheuttaneet myrkytysoireita. IOM:n uusin suositus kaksinkertaisti D-vitamiinin turvallisen päiväsaannin 50:stä 100:aan µg:an. Aikuisilla ei ole osoitettu toksisuutta, kun D-vitamiinin pitkäaikainen päiväsaanti on ollut 250 µg:n tasolla. Sattumoisin noin 250 µg on D-vitamiinin määrä, jonka iho tuottaa auringon UVB-säteiden kerta-altistuksen aikana. Suomalaiset saavuttavat 75 nmol:n tason yleensä vain kesäkuukausina."
Duodecim 2011;127:1242–3
Nykysuosituksia suuremmalla D-vitamiinilisällä voidaan turvata entistä paremmin vastasyntyneiden riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n D-vitamiiniannokset ovat vastasyntyneille turvallisia.
Suomessa on aiemmin suositeltu vastasyntyneille jopa 100 µg:n D-vitamiiniannoksia. Suositeltua annosta on sittemmin pienennetty, minkä perusteena on osittain ollut pelko suuriin annoksiin mahdollisesti liittyvistä haittavaikutuksista. Nykyään D-vitamiinia suositellaan annettavaksi kaikille imeväisille 10 µg vuorokaudessa. Useat asiantuntijat pitävät riittävänä seerumin kalsidiolipitoisuutena arvon 80 nmol/l ylittävää pitoisuutta. Tuore tutkimusnäyttö viittaa siihen, että nykysuositusten mukainen annostus johtaa liian pieneen seerumin kalsidiolipitoisuuteen eikä turvaa riittävää D-vitamiinin saantia.
Tutkimme terveistä vastasyntyneistä koostuvassa aineistossa eri D-vitamiiniannosten vaikutusta seerumin kalsidiolipitoisuuteen, kalsiumaineenvaihduntaan ja luustoon.
Tutkimuksessa satunnaistettiin sokkoutetusti 113 vastasyntynyttä saamaan D3-vitamiinia kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka joko 10, 30 tai 40 µg vuorokaudessa. Tavoitteena oli saavuttaa kolmen kuukauden iässä arvon 80 nmol/l ylittävä seerumin kalsidiolipitoisuus ilman haittavaikutuksia.
D-vitamiinipitoisuuden lähtöarvot määritettiin syntymän jälkeen napaverinäytteestä, eikä pitoisuuksissa havaittu eroja ryhmien välillä. Napaverinäytteessä kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin ainoastaan 53 nmol/l, vaikka valtaosa äideistä oli käyttänyt raskauden aikana säännöllisesti D-vitamiinilisää.
Kolmen kuukauden iässä lasten seerumin kalsidiolipitoisuus oli annoksen mukaan keskimäärin 88, 124 ja 153 nmol/l. Kalsidiolin tavoitepitoisuus seerumissa saavutettiin kaikilla lapsilla, joiden vuorokausiannos oli 30 tai 40 µg ja joiden hoitomyöntyvyys oli hyvä (yli 80 %). D-vitamiinipitoisuudella tai D-vitamiiniannoksella ei havaittu yhteyttä plasman kalsiumpitoisuuteen, seerumin parathormonipitoisuuteen tai virtsan kalsium-kreatiniinisuhteeseen. Seerumin kalsiumpitoisuus oli kaikilla lapsilla normaali.
Kolmen kuukauden iässä lasten sääriluun ominaisuuksia tutkittiin perifeerisellä kvantitatiivisella tietokonetomografialla (pQCT). Suurten D-vitamiiniannosten havaittiin vaikuttavan suotuisasti luun kasvuun ja lujuuteen.
Tutkituilla, nykysuositusta suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saavutetaan suurempi seerumin kalsidiolipitoisuus ja taataan elimistön riittävä D-vitamiinin saanti. Jopa 40 µg:n vuorokausiannos osoittautui turvalliseksi. Suuremmilla D-vitamiiniannoksilla saattaa olla positiivisia vaikutuksia luuston kehitykseen. Lisätutkimuksia tarvitaan kuitenkin selvittämään suurempien D-vitamiiniannosten pitkäaikaisvaikutuksia.
1HYKS Lastenklinikka, Helsinki; 2Kätilöopiston sairaala, Helsinki; 3Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (ravitsemustiede), kalsiumtutkimusryhmä; 4Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki
Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2012;128(19):2030"
"Euroopan Unionin elintarviketurvallisuuselin EFSA nosti D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan. EFSA päätyi tähän tulokseen käytyään läpi uudet D-vitamiinitutkimukset. Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä."
http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm
Ammattilaiset huolissaan suomalaisten D-vitamiinin saannista!
http://www.orion.fi/Julkaisut-ja-media/Lehdistotiedotteet/Arkisto/2013/Ammattilaiset-huolissaan-suomalaisten-D-vitamiinin-saannista
Tuossa lasten tutkimuksessa 202 lapsesta ainoastaan 1:llä oli veren D-vitamiinipitoisuus yli 80 nmol/l eli kaikilla muilla oli selvä D-vitamiinin puutos.
Luuston hyvinvoinnin kannalta suositeltava pitoisuus on yli 80 nmol/l.
Tuossa linkissä alalaidassa on tuo Duodecim-Lehden artikkeli D-vitamiinista.
Ainoastaan 15%:lla oli yli 75 nmol/l veren D-vitamiinipitoisuus.
85%:lla oli alle eli selvä puutos.
D-vitamiinia pitää syödä, niin paljon, jotta veren D-vitamiinipitoisuus nousee luonnolliselle (kesäauringon nostamalle) tasolle, joka on keskimäärin 120 nmol/l. Lukuisten tutkimusten valossa tämä tarkoittaa vähintään 50µg D-vitamiinia päivässä. Yleensä 100µg ja jopa enemmänkin, jos on isokokoinen ihminen. Pienille lapsille hiukan vähemmän.
D-vitamiini herättää paljon kysymyksiä. Fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri vastaa katsojien kysymyksiin. (kesto 10 min)
http://areena.yle.fi/tv/1802812/?start=2m27s
D-vitamiini — hyötyä koko terveydelle!
http://ruohikolla.blogspot.fi/2013/01/d-vitamiini-hyotya-koko-terveydelle.html
D3-vitamiinia on Suomessa 7,5µg, 10µg, 20µg, 25µg, 30µg, 38µg, 50µg, 100µg ja 125µg vahvuuksina kuivatabletteina, imeskelytabletteina tai öljykapseleina sekä imeväisille on tippoja. Joita myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita. Öljykapseleiden imeytyvyys on todettu monissa tutkimuksissa tabletteja paremmaksi joten osta niitä.
Myös Suomalaisista verkkokaupoista saa edullisemmin kuin kaupasta:
http://www.ebn.fi/vitamiinit_mineraalit-1.html
http://www.manninen.info/shop/index.php?route=product/category&path=99_71
Tässä luotettava kauppa ulkomailla:
http://www.iherb.com/Vitamin-D
Softgel = öljykapseli eli parasta, mitä rahalla saa. Öljyjä on erilaisia eli jos on allergiaa esim. kalalle tai soijalle, niin valitse esim. auringonkukkaöljyssä oleva valmiste.
1000IU = 25µg
2000IU = 50µg
4000IU = 100µg
5000IU = 125µg
iHerbin tilausohjeet (visa tarvitaan):
http://www.onnistuneetkaupat.fi/iherb-tilausohjeet/
iHerb ja arvonlisävero!
http://www.raikasweb.com/iherb-ja-arvonlisavero
Entäpä jos kaikki ei liityykään D-vitamiiniin, kuten nykyään on tapana väittää. Tämäkin vaihtoehto on syytä pitää mielessä.
Virallisen opeissa lähes kaikissa moititaan homeopatiaa, mutta yhdessä suhteessa homeopatia on voittamaton. Se nimittäin osoittaa, kuinka eri valmius itsekullakin on reagoida meille syötettyyn informaatioon, vitamiineihin, hivenaineisiin, lääkeaineisiin ym. Koko prosessi on tavattoman monisyinen.
Jos D on se juttu, sitä varmaankin syödään ja toivutaan. Jos taas informaatio tökkii, eikä sulaudu kohteeseensa, etsintä saa luvan jatkua. Oli niin tai näin, toivoa ei saa menettää. Toivo ei koskaan ole turhaa, eikä koskaan mene turhaan. Aina se on sen väärtti.
Miten hillitön eri tyyppisten rokotteiden käyttö on muuntanut D-vitamiinin tuotantoa. Jos rokotteet kerran aikaansaavat haiman toimintahäiriöitä, kyllä ne pystyvät sotkemaan D-tuotannonkin. Häiriöt eivät lähestulkoonkaan ole samanlaisia, joten hoidoissa on todellakin valinnanvaraa. Se, mikä parantaa toisen, ei välttämättä vaikuta nimeksikään toiseen, vaikka häiriön syy olisi molemmissa täsmälleen sama.
Massaterveydenhoito massarokotuksineen ei tee oikeutta kenellekään. Ihmiset ovat paljon arvokkaampia kuin kasvotonta massaa, jota tehdasmaisesti lääkitään. Lääketiede käy nyt omaa murrostaan ja jos kaikkeen tarjottuun ei heti tyydytä, meillä on paljon toivoa, paljon paremmasta.
Nykyiset runsaasti lääkityt ihmiset eivät ole helpoimpia terveydenhoidon kohteita. Jotta eteneminen olisi mahdollista, on kysyttävä ensin, mitä meille on tapahtunut, millä lääkeaineilla meitä on jo käsitelty. Tulevaisuutta ei voida rakentaa, ellei menneisyys ja sen virheet ole jo selvillä.
Deen tarpeista ja vaikutuksista.
http://www.tohtori.fi/?page=2539871&id=3131044
Hienoa että vihdoin aletaan päästä eroon hysteerisestä D-vitamiinimyrkytyskammosta. Uusimmat tutkimukset kirkastavat kuvaa siitä että D-vitamiinitasojen tulisi olla vakaan riittävät ympäri vuoden. Vuoristoratamainen vuosipitoisuuskäyrä ennustaa sairastumista esim. influenssaan ja I-tyypin diabetekseen.
Miksi ei-lääkärit Christel Lamberg-Allardt ja Suvi Virtanen jatkuvasti mediassa toistaa iänikuista mantraansa 10 mikrog/vrk annoksesta. Se on epäeettistä ja väärää. Sama jos hoitaisi appendisiittiä V-pen megalla.