Olen siis mies ja minulla eilen alustavasti diagnosoitiin mahdollisesta ahdistuneisuushäiriöstä ja, että tämä on alkamassa ehkä pahenemaan päin.
Halusin olla vahva ja sanoin itse selviäväni tästä muuttamalla elämäntyyliä ja kieltäydyin lääkityksestä. Olen ruvennut harrastamaan lenkkeilyä ja käymään salilla. Helpottaa tuo urheilu hetkeksi, mutta ahdistus on silti kova varsinkin näin iltaisin. Minun syyni tähän on kovin pahasti karrikoituneet ihmisuhteet. Puhutaan jo ääritapauksesta ja tavasta. Olen joutunut muuttamaan ruokavaliota ja alkoholin kulutusta vain sen takia, että haluan saada kehoni maximaaliseen hyvän olon tunteeseen, ettei paha olo jäisi siitä ainakaan kiinni.
Tänään mietin jos rupeaisin harrastamaan jotain joukkuelajia tai vastaavaa, mutta työni takia en uskalla rupea stressaamaan vakituista harrastusta. Nainen voisi tuoda elämään tällä hetkellä enemmän kuin hyvää.
Halusin olla vahva ja sanoin itse selviäväni tästä muuttamalla elämäntyyliä ja kieltäydyin lääkityksestä. Olen ruvennut harrastamaan lenkkeilyä ja käymään salilla. Helpottaa tuo urheilu hetkeksi, mutta ahdistus on silti kova varsinkin näin iltaisin. Minun syyni tähän on kovin pahasti karrikoituneet ihmisuhteet. Puhutaan jo ääritapauksesta ja tavasta. Olen joutunut muuttamaan ruokavaliota ja alkoholin kulutusta vain sen takia, että haluan saada kehoni maximaaliseen hyvän olon tunteeseen, ettei paha olo jäisi siitä ainakaan kiinni.
Tänään mietin jos rupeaisin harrastamaan jotain joukkuelajia tai vastaavaa, mutta työni takia en uskalla rupea stressaamaan vakituista harrastusta. Nainen voisi tuoda elämään tällä hetkellä enemmän kuin hyvää.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei vaan, olen noin parikymppinen tyttö ja koko elämäni kärsinyt ahdistusoireista, siis ihan lapsesta asti. En oikeastaan muista aikaa, jolloin en olisi ollut ahdistunut. Toki on jaksoja, joissa on vähän parempi olo, välillä taas menee "vähän" huonommin.
Tässä viimeisen parin viikon aikana ahdistus on kasvanut ja tällä hetkellä aivan huipussaan. Olo on melko järkyttävä,sellainen tunne kokoajan, että olisi sattunut jotain kamalaa. Pariin yöhön en ole saanut nukuttua, koska jännittynyt olo ei ota laantuakseen; sydän hakkaa ja joka paikka jumissa.
Aloitin lenkkeilyharrastuksen joku 7 vuotta sitten. Liikunta kyllä lieventää oireita hetkeksi, mutta jos oikeasti päässä viiraa, niin kyllä pahimpiin vaiheisiin on jotain rauhoittavia otettava... tai sitten on vaan kärsittävä ja odotettava että olo menee ohi, jos menee... Itse olen käyny paniikkihäiriöstä/kohtauksista lääkärissä mainitsemassa, mutta eivät ottaneet mitenkään tosissaan. Nyt on kyllä sellasia oloja, että kai sitä on hakeuduttava uudestaan lekuriin.
Alkoholin kulutukseni on olematonta ja kännejä en uskalla ottaa. Joka kerta kun olen reilummin ottanut (no ei sekään ole paljoa ollut), seuraavat kolme päivää on pilalla, ahdistus on 10 kertaa voimakkaampaa mitä yleensä.
Tiedän ahdistukselleni monta syytä, mutta syyt ovat sellaisia, joille ei oikeastaan voi mitään. Minusta myös tuntuu, että tämä ahdistuksen tunne ja melankolia on jotenkin jo osa identiteettiäni, olenhan sen kanssa aina elänyt.
Aika pahalta tuo sinun tapauksesi kuulostaa. Itse koen vielä olevani suhteellisen terve. En kyllä näytä sitä päällepäin ja kaikki ystävät luulevat asiani ja oloni olevan ihan hyvät. Syötkö minkälaisia lääkkeitä nyt? Ja kuinka kauan olet joutunut niitä ottamaan?
Itse olen aika epäileväinen ollut lääkkeisiin ja haluan yrittää selvittää ongelmani tavalla tai toisella. Eilen sanoin lääkäri/psykiatrilla, että tuntuu vielä siltä kuin voisin itse korjata oman terveyteni. Töissä pystyn käymään taas normaalisti. Stressi tuonot vain pirusti alas vastustuskykyä ja olen ensimmäisiä kertoja sairaslomalla ollut elämässäni viime aikoina.
En syö mitään lääkkeitä. Olen myös niiden suhteen melko epäileväinen, mutta jos ihan totta puhutaan, niin ei tällaisesta ongelmasta eroon pääse millään liikunnalla ja porkkanalla. Ja oikeastaan elintapani ovat todella terveelliset, niitä ei kyllä voi enää terveellisempään suuntaan muuttaa. Uskon, että tämä ahdistus on myös fysiologinen ongelma.
Tämä ei ole onneksi vaikuttanu pahemmin opiskeluun, mutta tämä unettomuus on uusi oire kaiken muun joukkoon. Se voi kyllä vaikuttaa....
Minulla oli reilu kk sitten paha unettomuus ensimmäistä kertaa elämässäni. Söin joulukuussa unilääkkeitä silloin, kun tuntui rauhottamalta ja lähti rytmi paremmin kuntoon. Mistä unettomuutesi johtuu? Onko tapahtunut jtn dramaattista?
Itse syön uneen vaipumiseksi Levozin 25 mg, joka on neurolepti, se poistaa minulla myös ilta-ahdistusta.
Sitä ennen käytin Imovanea nukkumiseen, se ei ollut yhtä hyvä unen kannalta eikä poisitanut ahdistusta.
Miksi lääkkeiden käyttämiseen suhtaudutaan negatiivisesti täällä? Niistä voi tulla apu eivätkä yleensä ole kamalan kalliita.
En meinannut lääkkeissä mitään vikaa, mutta haluan yrittää jos vielä mahdollista vaikuttaa jotenkin omaan terveyteeni itse. Onhan viimeiset kuukaudet ollut alkoholin ja valvomisen kanssa melkoista rallia. Voi meinaa olla, että tuo oma elämäntyyli lähteä baariin hirveessä kännissä ja juoda siellä ittensä tuhannen känniin niin laukaista pahemmin kaikki ongemat.
Lääkäri/psykiatrini sanoi, että vaikutus voi olla darrassa 10x huonompi kuin olisi ollut ilman alkoholia.
Tänään ajattelin viettää aivan yksin koti-illan ja tehdä kaikkea muuta kuin lähteä ulos vilkuilemaan yöelämää. Onpahan ensi viikolla varmasti kivempi maanantai mennä töihin!!
Kaikki tuo elämäntapojen muuttaminen on pslussaa ja auttaa parempaan ja terveempään elämään ja sen myötä adistukin vähenee. Kuitenkin jos on ongelmia ihmissuheissa ja selvittämättömiä juttuja elämäntyyli ja vain vankka päätös olla ahdistumatta ei auta. Niiden avulla voit paeta, peittää ja jopa siirtää asioiden käsittelyjä, mutta sitä sismässä muhivaa pahaa oloa se ei poista. Kaikki pakenemien esim. vahvuuteen vie vain enemmän energiaa ja kostautuu väsymyksenä ja masennuksena.
Sinun pitäää olla nyt rehellinen ja kohdata totuus itsestäsi ja tunteistasi ja suostua parantavaan kipuun ja asioiden kohtaamiseen. Alkoholi ei koraa tilannetta. Kuitenkin pitää olla itselle armollinen ja edetä terapiassa verkalleen. Ei liian suurta kakkua kerralla.
Miksi tuota Keissan viestiä 1.2.2013 17:12 on miinustettu? Täyttä asiaa puhuu.