Onko se nyt niin, etten pääse sitä herkkua maistamaan. Elämä on. Mutta tiedätkö kyllä minä olen sen kaiken vaivan arvoinen. Sinä et vain tiedä vielä :).
Hhhhhhmmmm.
Usko pois.
9212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sen aavistankin. Uskon ja tiedän :)
Niin. Joskus se on hyvin pienestä kosketuksesta kiinni, että aavistaa. Joskus jopa halaus riittää....
edes tarvita sitä halausta!
Entäs tanssi tai edes pieni kosketus.
Niinhän se on. Joskus vain intuitio sanoo: tuossa on jotakin sinua varten. Luotin kerran siihen sisäiseen ääneen joka kertoi järkähtämättä, se on hän. Marraskuun pimeinä, lumisina päivinä taipui tahtoni mun. Sydän suostui lopulta ymmärtämään, se ei ole hän. Vaikka se ymmärsi, kuuli järjen äänen, se kitui ja parkui vielä pitkään. Te olette kuulleet sen äänen täällä, pitkinä pimeinä iltoina. Se itki ensin suruaan, sitten raivoaan. Kertoi kaikille sen minkä oli ymmärtänyt, muttei täysin hyväksynyt. Se hehkui vielä hetken, himmeni ja sammui. Nyt kovin koditon se on. Eikä ikinä enää usko sanoihin täällä sanottuihin. Ei takerru mihinkään, mikä sille ei ole osoitettu. Koditon, mutta vapaa. Haikea vaan ei surullinen. Levoton, suruton ja vapaa. Joka tuulen mukaan menemään...
http://m.youtube.com/#/watch?v=Gfk5Gs6POkE&desktop_uri=/watch?v=Gfk5Gs6POkE&gl=FI
Apsolutiskaa julistat, kyll maar sen tiedän. Kaikenlaista kulinaristina keittelen ja vääntelen täällä you know
kaikkea ei sa, mitä haluaa, mutta periksi en vielä kuitenkaan anna, kyllä hänet aion saada.
Ole sitten rohkea ja lähesty! Jos haluaa jotain, on oltava valmis tekemään asian eteen paljonkin.
hiljaa hyvää tulee ja kannattakin edetä hitaasti, mutta varmasti.