Mihinkä voisi soveltaa, klassikko

Pilvereunalla asiant

Milgramin tottelevaisuuskoe on Stanley Milgramin 1960-luvulla suorittama sosiaalipsykologinen koesarja. Kokeessa mitattiin osallistujien halukkuutta totella auktoriteettiasemassa olevan henkilön antamia koehenkilön omantunnon vastaisia käskyjä.

Sähköiskukokeessa koehenkilölle kerrottiin, että hänen tulisi auttaa opiskelijaa muistia vaativissa tehtävissä rankaisemalla opiskelijaa, jos hän muistaisi väärin. Rangaistuksena väärästä vastauksesta koehenkilö antoi sähköiskuja, jotka eivät kuitenkaan olleet oikeita, vaan tehtäviin vastannut henkilö vain näytteli saavansa sähköiskuja. Kokeenjohtaja kehotti koehenkilöä korottamaan sähköiskujen voimakkuutta ja yllättävää kokeessa oli se, miten koehenkilö vain pienen vastustuksen jälkeen totteli kokeenjohtajalta saamiaan käskyjä lisätä sähköiskun voimakkuutta jopa niin, että siitä voisi seurata kuolema. Koeasetelman tieteellinen pätevyys voidaan kuitenkin kyseenalaistaa.

Koe on tiettävästi siteeratuin ja keskustelluin koesarja sosiaalipsykologiassa. Koe on kuvattu monissa sosiaalipsykologian oppikirjoissa, siitä on vedetty hyvin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tavallisen ihmisen taipumuksesta pahaan, mutta kokeen moraali on myös kyseenalaistettu. Nykyisten ihmisillä tehtäviä kokeita koskevien eettisten sääntöjen puitteissa Milgramin koetta ei voisi tehdä. Yli 60 prosenttia eri yhteiskuntaryhmiä edustavista koehenkilöistä oli valmis kokeenjohtajan ohjeiden mukaisesti antamaan opetettavilleen kuolettavina pitämiään sähköiskuja (450 volttia). USA:ssa normaali kotitaloussähkö on 110 volttia, Suomessa 230 volttia. Koetta on tavallisimmin tulkittu 1960-luvun alun keskustelun aiheiden mukaisesti osoituksena siitä, että miltei kuka tahansa on "eichmann", keskitysleirin päällikkö.


Eli suurin osa olisi antanut kuolettavan sähköiskun kokeenjohtajan niin määrätessä

11

162

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sospsykologiaa

      Näistä käsitteellisistä suggestiovoimista ehkä eniten yksilön käyttäytymistä ja ajatustottumuksia ja niiden mukaan puhumisia hallitseva on JOUKON PSYKOLOINEN AUKTORITEETTI. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että yksilö muokkaa käyttäytymisensä ja ajatuksensa aina sen joukon, mukaan, johon hän kuuluu. (Aatteelliset ja uskonnolliset yhteisöt, kyläyhteisöt, yleinen mielipide jne.) Tämä joukon psykologinen auktoriteetti perustuu siihen, että yksilö on tästä joukosta tavalla toisella riippuvainen. Esim. joukon mukaan ajattelemisella ja toimimisella yksilö tieten tai tietämättään "ostaa" joukon hyväksymisen. Yleisen mielipiteen mukaan on turvallista ajatella jne. Nämä tekijät johtavat yleensä siihen, että joukon jäsenyys on yksilölle tärkeämpi kuin oma identiteetti tai "omilla aivoilla ajatteleminen". (Vapaa-ajattelija, joka kuuluu Vapaa-ajattelijoihin, ei ole enää mikään vapaa ajattelija).


      Toisena yksilön käyttäytymistä ja toimintaa joukon yhteyden hankkimisessa leimaa se, että yksilö pyrkii tarkkaan kartoittamaan joukon toimintaperiaatteet ja tavoitteet, joiden mahdollisimman tehokkaalla omakohtaisella toteuttamisella yksilö pyrkii osoittamaan omaa pätevyyttään joukon jäsenenä. Aatteellisilla ja uskonnollisilla yhteisöillä tämä "pisteiden" hankkiminen on yleensä uusien jäsenien saaminen joukkoon. (Uskonnollisissa yhteisöissä tämä johtaa yleensä siihen kieroutuneeseen toimintaan, jossa lähimmäisen arvona on omaan joukkoon "kalastamisen" arvo. Sairaat, vammautuneet ja muut hädänalaiset ihmiset ovat yleensä vain "helppoja saaliita", jossa toisen hädänalaista tilannetta yritetään käyttää hyväksi käännytyksessä).

      -lainaus-

    • Asch, ryhmäpaine

      Konformisuus on sosiaalipsykologian ilmiö, jolla tarkoitetaan yksilön mukautumista enemmistön mielipiteeseen, arvoihin tai käyttäytymiseen. Esimerkkinä konformistisesta ilmiöstä on pidetty esimerkiksi muotia.

      Solomon Asch on tutkinut konformisuutta kokeella, jossa kuuden valekoehenkilön sekaan laitettiin yksi oikea koehenkilö. Koehenkilöille näytettiin janaa, ja sen rinnalla kolmea muuta janaa. Yksi janoista oli selvästi yhtä pitkä kuin ensimmäinen jana. Koehenkilöiltä kysyttiin, mikä viivoista on yhtä pitkä ensimmäisen kanssa. Tulokseksi saatiin, että 33% oikeista koehenkilöistä vastasivat väärin, kun valekoehenkilöt vastasivat väärin, koska koehenkilö mukautui konformisuuden periaatteen mukaan enemmistön mielipiteeseen.

      [muokkaa] Katso myös

    • Stigma, ennakoluulo,

      Tarkastelun kohteena on sosiaalisesti leimatun, stigmatisoidun, minuuden esittäminen tai piilottaminen. Tyypillisiä sosiaalisia stigmoja ovat fyysiset vammat tai erikoisuudet (kuurous, kierosilmäisyys, lihavuus jne.), luonteen poikkeavuus (mielisairaus, alkoholismi, fanaattiset uskomukset jne.) ja vähemmistöön kuuluminen (etninen, uskonnollinen tausta). Käsite moraalinen ura kuvaa stigmatisoidun ihmisen elämää. Ura alkaa siitä, että ihminen tulee tietoiseksi stigmastaan. Se jatkuu kehittämällä niitä strategioita, joilla stigma tuodaan esiin, yritetään peittää tai rajoittaa sen vaikutusalaa.

      Goffmanin mielestä ns. normaalin ja stigmatisoidun kohtaaminen on sosiaalisen elämän perustilanne, jossa ihmisen sosiaalisuuden erityinen luonne paljastuu. Toisen stigma synnyttää hämmennyksen, joka on hallittava, vaikka se on hallittava samoin kuin alkuperäisen hämmennyksen tuottama hämmennys. Stigmat ovat yleisiä ja usein silminnähtäviä poikkeavuuksia, mutta se että poikkeavuudesta tulee arka ja hämmentävä asia, on sosiaalinen ja usein satunnainen ilmiö. Stigman kantajat ovat tavallaan yhteisöllisesti ja oikullisesti määriteltyjen tuomitsevien ja rajoittavien normien seurausten sijaiskärsijöitä

    • omatunto

      Omatunto on ihmisen sisäinen kokemus, jonka useissa maailmankatsomuksissa oletetaan neuvovan ihmistä erilaisissa tilanteissa. Yleensä omantunnon "olemassaolo" havaitaan, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.[1] Psykoanalyysissä omaatuntoa vastaa yliminän käsite.[2][3][4] Vanhassa testamentissa sanaa omatunto ei käytetä, vaan sen korvaa sana sydän.[5] Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ihmisen sisäinen kontrolli[6] tai moraalinen vaisto.

      Monissa maailmankatsomuksissa, esimerkiksi useissa kristinuskon muodoissa, omatunto muodostaa korkeimman moraalisen auktoriteetin. Jos yksilön omatunto ja laki ovat ristiriidassa, tulee yksilön näiden katsomusten mukaan noudattaa omantuntonsa ääntä. Se, missä määrin omantunnon ja Jumalan äänet identifioidaan, riippuu yksilöstä ja uskontokunnasta.

      Käsitettä omatunto käytetään myös useissa uskonnottomissa yhteyksissä. Esimerkiksi valan sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "kunniaan ja omaantuntoon". Yhdistyneitten kansakuntien ihmisoikeuksien julistus alkaa toteamuksella:

      Kaikki ihmisolennot syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
      Moderni psykologia pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista tieteellisistä lähtökohdista

    • kklliiii

      Ryhmäpaine on ryhmän yksittäiseen jäseneen kohdistamaa painostusta, jonka tarkoituksena on saada jäsenen käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaine on yksi tehokkaimmista suostuttelukeinoista.[1] Ryhmäpaine voi saada ihmisen tekemään asioita, joita hän ei normaalioloissa tekisi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi huumeiden käyttö, tupakointi tai alkoholin juominen. Ryhmäpaine voi myös auttaa ihmisiä esimerkiksi laihduttamisessa, alkoholismista irtautumisessa ja tupakoinnin lopettamisessa.

      Ryhmäpaineen voimakkuutta on tutkittu koeolosuhteissa. Stanfordin yliopistossa jaettiin Stanfordin vankilakokeessa opiskelijaryhmä kahtia, vankeihin ja vartijoihin. Jo muutamassa päivässä alkoivat "vartijat" kiduttaa "vankeja" ja koe jouduttiin keskeyttämään.[2]

      Tunnetuin esimerkki ryhmäpainetta tutkivista kokeista on Stanley Milgramin tekemä Milgram-koe, jossa koottiin vapaaehtoisryhmä, jolle tarjottiin neljä dollaria oppimista koskevaan tutkimukseen osallistumisesta. [3][4]

      Kokeessa osallistujat pantiin koneen eteen, sanottiin, että sillä voi antaa 15-450 voltin sähköiskuja jotka oli nimetty kevyeksi, voimakkaaksi ja vaaralliseksi. Kahteen jälkimmäiseen oli tehty merkintä niiden vaarallisuudesta. Uhrit olivat eri tilassa, josta heitä ei näkynyt mutta kylläkin ääniä kuului. Heitä piti kouluttaa sähköiskuilla, joita opettaja käski antaa jos he epäonnistuivat. Opiskelijat eivät tienneet, että todellisuudessa he eivät antaneet sähköiskuja vaan uhrit vain teeskentelivät. Kun sähköiskuja saaneet huusivat "tuskissaan", opiskelijat eivät keskeyttäneet vaan tottelivat käskyn antajaa. 65 prosenttia oli valmis antamaan 450 voltin iskun. [4]

      Koe on myöhemmin uusittu, ja tulos oli sama.[3]

      • Auerin

        "tunnustus" oli kaiketi ryhmäpaineen aiheuttamaa sopertelua


      • tsaarinaika geeneiss
        Auerin kirjoitti:

        "tunnustus" oli kaiketi ryhmäpaineen aiheuttamaa sopertelua

        varmaan mutta minusta "auktoriteettiuskovaisen" ajatuksia tyyliin "Jos te kerran näin väitätte..." Olen lukenut ko läpyskän...


    • eettiset ohjeet

      "Lääkärin tulee kohdella potilaitaan tasa-arvoisina, eikä hän saa antaa rodun, uskonnon, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman vaikuttaa toimintaansa heitä kohtaa. "

      IV

      • eettiset ohjeet

        "Todistuksia ja lausuntoja antaessaan lääkärin tulee muistaa olevansa puolueeton todistaja ja asiantuntija, jonka lausunnon on perustuttava huolellisen tutkimuksen antamiin objektiivisiin havaintoihin ja niiden kriittiseen arviointiin sekä muihin tosiseikkoihin, jotka lääkäri on saanut tietoonsa. "


    • eetiset ohjeet

      "Väärinkäytösten/vahinkojen välttäminen
      Psykologi välttää psykologisen tietämyksen tai tietojen sovellusten väärinkäyttöä ja huolehtii siitä, että vahinko, jota ei voida välttää, jää mahdollisimman vähäiseksi.

      Psykologi ei osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on fyysisin tai psyykkisin pakkokeinoin (indoktrinointi, aivopesu, kidutus) tai niiden uhalla
      - kiristää jokin tieto tai tunnustus
      - suostutella joku paljastamaan, kieltämään ja muuttamaan oma tai jonkun muun elämänkatsomus tai poliittinen, uskonnollinen tai eettinen vakaumus

      Psykologi pyrkii myös aktiivisesti estämään psykologisten tietojen käytön tällaiseen tarkoitukseen. "

    • taas sirpalointia

      Mihin hukkasit nimimerkkisi?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kanki kovana; ei tiedä pornovideoista mitään

      Kaikkosen erityis­avustajan asunnossa kuvattiin pornoa. Väittää ettei tiedä asiasta yhtään mitään. https://www.is.fi/po
      Maailman menoa
      150
      6478
    2. Halaisin sua mies

      Jos voisin 💗
      Ikävä
      32
      2322
    3. Onkohan meillä kummallakin joku pakkomielle toisiimme

      Vähän luulen että on..
      Ikävä
      187
      2099
    4. Mitä tämä on

      Ajatella, olen viimeksi nähnyt sinua melkein vuosi sitten ohimennen. Ja silloinkin sinä välttelit minua. En ole kuullut
      Tunteet
      10
      1343
    5. Ei monet elä kuin alle 60 v, mikä vaikuttaa?

      gulp, gulp.. Juice Leskinen eli 56 vuotta. Matti Nykänen eli 55 vuotta. Topi Sorsakoski eli 58 vuotta.
      Maailman menoa
      89
      1286
    6. Olen valmis

      Kohtaamaan sinut tänä kesänä, jos sellainen sattuma osuu kohdalleni.
      Ikävä
      73
      1077
    7. Hyvää yötä kaivatulleni

      En pysty tekemään kokemaan mitään sielussa tuntuvaa, syvää, vaikuttavaa, ilman että rinnastan sen sinuun. Niin kävi tänä
      Tunteet
      24
      1047
    8. Nyt on konstit vähänä.

      Nimittäin tuulivoiman vastustajilla, kun pitää perättömiä ilmiantoja tehdä. Alkaa olla koko vastustajien sakki leimattu,
      Kiuruvesi
      25
      987
    9. Tilinpäätösvaltuusto 27.5

      Samalla viimeinen kokous ennen uudenvaltuustokauden alkamista. Vanhat antavat itselleen erinomaiset arvosanat, ja siirty
      Pyhäjärvi
      44
      951
    10. Hakalan asunnossa on kuvattu aikuisviihdesivusto Onlyfansin kautta julkaistu pornovideo.

      Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen avustaja Jirka Hakala ei jatka tehtävässään. Keskustan puoluelehti Suomenmaa ke
      Helsinki
      10
      858
    Aihe