Kaikenlainen pettäminen on turmiollista, ja tuomittavaa. Ero on nimenomaan siinä, että nainen tekee sen pitkän harkinnan jälkeen, mies hetken mielijohteesta. Ei ole sama asia jos harkitsee asiaa vuoden tai muutaman tunnin.
Naisen pettäminen on kokonaisvaltaisempaa kuin miehen.
kirosanafiltteri
6133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko tämä samaa sarjaa kuin alla? Tuosta naisesta, jolla on mies ja kaksi lasta. Vaikea tilanne. En osaa neuvoa, kun en samaistu teihin kumpaankaan.
Aloittajan kirjoituksessa on ainakin se hyvää, ettei naisen pettämistä nimitellä millään tavalla
Tasa-arvon vuoksi.
Miehet ovat yllättävän herkkiä altistumaan keskiaikaisiin nimityksiin.
Siitä pitäisi päästä eroon.
Ja yleensäkin miksi pettää?Onko se elämänkumppaninsa aliarviointia?älykkyyden aliarviointia?
Se tulee ensimmäiseksi mieleen.
Miksi mies pettää hetken mielijohteesta?Kosto jostain oletetusta tapahtumasta?
Kosto riidasta?Luulisin että jokainen mies tietää minkälainen "hahlo" odottaa parin minuutin nautinnosta.
Miehisyyden korostaminen?
olisiko se yksi varteenotettava vaihtoehto?
Saavutan naisen luottamuksen pääsen hänen kansaan samaan huoneeseen hallitsen naista?Naisen tunteita,olen macho?Valloittaja
Jotkut voivat tuntea testosteronin kulkeutuvan lihaksistoon.
Liittyykö siihen loppujen lopuksi naisen alistaminen?Olen mies teet kuinka haluan?
Kaiken kaikkiaan aloitus viittaa siihen miten nainen ajttelee tulevaisuutta .
Sen enempää sitä analysoimatta
Jos ajatellaan että naisen pettäminen on jotenkin pahempaa tuon perusteella niin siinä tapauksessa samasta asiasta voidaan päätellä myös se että miehelle koko parisuhde merkitsee huomattavasti vähemmän kuin naiselle koska mies on valmis riskeeraamaan sen hetken mielijohteesta kun taas naiselle se oma olemassaoleva kumppani merkitsee niin paljon enemmän ettei sitä petetä helposti vaikka mielihaluja olisikin vaan menee jopa vuosikin että nainen hillitsee itsensä sen oman kumppaninsa vuoksi. Tästä päädytään myös siihen päätelmään että miehet pettävät selkeästi useasti ja enemmän kuin naiset koska hetken mielijohdetilaisuuksia tulee koko ajan kun taas niitä missä aikaa vuosikin miettiä asiaa taas on harvemmin.
Kumpi olisi "parempi" kuulla pettäjältä, "Olin rakastunut" vai "Teki mieli seksiä".
Kumpaa haluaisit?
Se, että toinen pettää hetken huimauksessa.
Vai se, että toinen on ollut tunteillaan kiinni, pitkään, ehkä niin pahasti, ettei paluuta vanhan ole.
..silti, varmaankin satuttaisi enemmän, että toinen on valmis loukkaamaan kumppaniaan pahasti hetken himon ja järjettömyyden vuoksi.
Rikkomaan luottamuksen sekä tulevaisuuden, tahraamaan yhteisen menneisyyden.
Jos ihminen on luonteeltaan sarjarakastaja, ei pitäisi koskaan ryhtyä parisuhteeseen, hankkia lapsia. Pitäisi olla sen verran rehellinen itselleen ja muille, ettei se tule onnistumaan. Vähemmän jättää taakseen särkyneitä sydämiä, kun ei uskottele tarinan olevan jotain muuta, jotain, minkä kuulija haluaisi kuulla.
Oli joskus ilmoitus deittisivulla. Lähes puolet miehistä (n 100) ilmoitti suoraan olevansa varattuja. Ikävää ja masentavaa.
Mutta todellinen vaara on siinä osassa, joka ei sitä kerro, vaan uskottelee vapaa olevansa.
Shokki joka seuraa, kun huomaa eläneensä aivan eri tarinassa kuin kuvitteli, on valtava.
Mielenterveys on todella kovilla.
Kaunis mieli elokuvassa psykiatri kertoo hänen työnsä kauheimpien ja järkyttävimpien hetkien olevan niitä, kun potilas vihdoin ymmärtää, kuinka hänen elämänsä tärkeimmät ihmiset ja tapahtumat ovatkin olleet mielikuvitusta, niitä ei olekaan.
Mikään ei ollut totta.
Herätä painajaiseen.
Siltä minustakin tuntui.
En sairastunut, mutta melkoisen massiivisen ja musertavan kriisin kävin läpi.
Kannattaa siis miettiä, mitä haluaa toiselle aiheuttaa, hyvää vai huonoa. Toki jokainen on vastuussa omasta reagoinnistaan loppukädessä, mutta jos et tiedä tosiasioita, et voi myöskään tehdä valintaa.
Elät ainoastaan väärää tarinaa. Joka ei olekaan totta.
Täysin samaa mieltä. Täällä se pettäminen tuntuu olevan joillekin helppoa ja hauskaa. Olen henkilökohtaisesti pettynyt ihmisiin, enkä ehkä enää haluakaan osallistua kenenkään draamaan. Täysin erilleen siitä ei luonnollisestikaan pääse, mutta ymmärtää ainakin sen, ettei kukaan voi viedä itseltä sitä, mitä sisällään kantaa...
samoissa mietteissä. tuntui kuin yhteiset vuodet olisi pyyhkäisty kertalaakista pois. mikään ei olisi merkinnyt mitään. kuin voi katsoa elämänkumppania silmiin ja valehdella ihan pokkana. ei se rakkautta ole.
yritti laittaa kaiken minun "mielenvikaisuuden" piikkiin. se olikin vaikein asia käsitellä. hei, en olekaan hullu, olin oikeassa. oli oikein luottaa omiin tuntemuksiin. hirveää kun joku saa epäilemään omaa järkeä. häpeämään ristiriitaisia tuntemuksia. "rakastan, mutta kun aistin että kaikki ei ole kunnossa" ja toinen valehtelee päin näköä.
olin henkisesti ihan lyöty.. kuollut.
rakkaus kuoli.
olen yrittänyt kerätä näitä itsetunnon rippeitä ja eheytyä
kestää varmaan melko kauan
on kahdenlaisia ihmisiä.
hyviä ja pahoja.