Kysymyksiä humanisteille

Tarvitseeko kaikki aina mitata ns. konkretiassa?

Typerä kysymyksenasettelu ja termitkin päin helvettiä. Ärsyttävää, ja sehän varmaan aloittajan tarkoitus onkin. Trolli mikä trolli nähtävästi, mutta vastaan silti.

Ensinnäkin. Humanismi sinällään ei liity humanistiseen tiedekuntaan tai humanistisen tiedekunnan oppiaineisiin, eikä humanismi siis ole tiedettä. Humanismi on eräänlainen elämänkatsomus, ihmiskeskeinen ajattelutapa.

Humanistisessa tiedekunnassa ovat edustettuna oppiaineet ja tieteenalat, jotka tutkivat ihmistä kulttuurisena olentona ja kulttuuria tuottavana olentona sekä lisäksi ihmisen tuottamia kulttuurisia ilmiöitä ja myös ihan konkreettisia esineitä ja asioita, siis kulttuuriperintöä. Esim. biologian piirissä sitten voidaan tutkia ihmistä biologisena olentona, ja toisaalta lääketieteessä on soveltava näkökulma ihmiseen biologisena olentona.

Vastaus 1: Ilman humanistista tutkimusta, emme tietäisi ihmisestä kulttuurisena olentona niin paljon kuin nyt tiedämme. Ja mikäli kysyjä perehtyisi länsimaiseen historiaan, hänellekin kävisi selväksi, että ns. humanistiset aineet ovat olleet kautta historian keskeinen osa tärkeimpiä oppiaineita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vapaat_taidot

Vastaus 2: Humanismi ei ole tiedettä. Humanistisissa tiedekunnissa sen sijaan on oppiaineita, joilla on omat teoriansa ja tutkimusmetodinsa sekä julkaisufooruminsa kuten millä tahansa muullakin tieteenalalla.

Ylipäätään on olemassa tieteenaloja tai tieteenalojen sisällä olevia kysymyksenasetteluja ja tutkimusaiheita, joista osa on soveltavia, osa taas ns. perustutkimusta, jolla ei ole suoranaista konkreettista ja välitöntä hyötyä.

1) Ei semmoisia asioita ole

2) Ei mikään, eivätkä humanistit väitäkään olevansa tiedemiehiä (toisin kuin osa yhteiskunta"tieteilijöistä")

Humanismi on kulttuuriselta merkitykseltään lähempänä taidetta kuin tiedettä. Näillä kaikilla on paikkansa sivistyneessä yhteiskunnassa.

1)
Kouluaineita, jotka ovat pohjaltaan humanistisia ovat mm. historia, äidinkieli, vieraat kielet. Humanistisessa tiedekunnassa koulutetaan noiden aineenopettajien lisäksi myös tulkit, kielenkääntäjät, arkelogit, museoiden ja arkistojen tutkijat. Monesta humanistista tulee myös jonkinlainen ammattikirjoittaja.

Jos mielestäsi yhteiskunnassa ei tarvita noiden ammattien edustajia, niin humanistisen tiedekunnan voi lopettaa ja siirtää sieltä ihmiset ammattikouluun. Tosin siinä koulutuskustannukset eivät laske, koska ammattikoulutus on keskimäärin paljon kalliimpaa per vuosi kuin humanistinen. Massaluentoja ja massakirjatenttejä kun on aika lailla huokeampaa järjestää kuin kokopäiväistä opetusta parinkymmenen hengen ryhmissä. Mille niin valtavan hyödylliselle alalle muuten olit ajatellut nuo humanistit kouluttaa?

2) Tutkimuksissa käytetty aineisto ja siitä tehdyt johtopäätökset pitää asettaa yleisen kritiikin kohteeksi. Lopullisia totuuksia ei ole, vaan uusi tieto ja uusi tutkimus voi aina kumota aiemmat tutkimustulokset.