Aloitetaas uusi aihe. Kerro myös rotu mitä käyttäisit jalostuksen!
Mulla tämä oma rotu eli dobermanni.
Itse käyttäisin koiraa joka on ensinnäkin rekisteröity. Sen pitäisi olla rodunomainen. PEVISA:n vaatimat minimitulokset reilusti ylittävä. Näyttelyssä palkittu, ei tarvitse kuitenkaan olla valio koska tässä rodussa arvostan enemmän käyttöpuolta. Eli siis jossakin pk-lajissa mielellään kakkosen tulos, mielellään kolmonen. Ykkösen tulokseen on melkein koira kun koira koulutettavissa ja käyttörodussa arvostan parempaa tulosta tietenkin enemmän.
Koiran tulee olla hyväluonteinen, luonnetestattu. Kuitenkin rodunomainen, mm. vieraita kohtaan välinpitämätön.
Tämä pätee niin urokseen kuin narttuunkin, nämä ovat ne minun asettamat kriteerit _jos olisin kasvattaja_.
Mulla tämä oma rotu eli dobermanni.
Itse käyttäisin koiraa joka on ensinnäkin rekisteröity. Sen pitäisi olla rodunomainen. PEVISA:n vaatimat minimitulokset reilusti ylittävä. Näyttelyssä palkittu, ei tarvitse kuitenkaan olla valio koska tässä rodussa arvostan enemmän käyttöpuolta. Eli siis jossakin pk-lajissa mielellään kakkosen tulos, mielellään kolmonen. Ykkösen tulokseen on melkein koira kun koira koulutettavissa ja käyttörodussa arvostan parempaa tulosta tietenkin enemmän.
Koiran tulee olla hyväluonteinen, luonnetestattu. Kuitenkin rodunomainen, mm. vieraita kohtaan välinpitämätön.
Tämä pätee niin urokseen kuin narttuunkin, nämä ovat ne minun asettamat kriteerit _jos olisin kasvattaja_.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En tarkoita tätä miksikään haasteeksi kenellekkään. Olen vain keskustellut aiheesta joidenkin kanssa. Kysymys: Mitä Sinä tarkoitat rodunomaisuudella Dobermannin suhteen luonteessa. Sitäkö mitä virallisissa rotumääritelmissä sanotaan vaiko sitä mihinkä tarkoitukseen ne on alunperin kehitetty. Siinä tarkoituksessa ne on varmaan olleet aika erilaisia luonteeltaan kuin nykyiset. Jos koet kysymykseni millään tavoilla epämiellyttäväksi niin voit jättää vastaamatta. En nimittäin aio osallistua yhteenkään kiistaan näillä palstoilla. Koirien käyttöominaisuudet on lähellä sydäntäni ja kiinostaneet aina.
Niin, se mitä dobermanni on alunperin ollut niin se on täysin erilainen kun nykyään.
Eli siis rotumääritelmän mukainen luonne on tavoitteena. Tänä päivänä ei mielestäni tarvita niitä dobermanneja, mitä ne alunperin ovat olleet. Tietenkin tämä on kaksipiippuinen juttu, koiraa on jalostettu luonteeltaan erilaiseksi mitä se alunperin on ollut. Toisaalta pitäisi säilyttää alkuperäinen, toisaalta taas nykymaailmassa ei alkuperäistyyppisen dobermannin luonteella taas pitkälle pötkitä.
Dobermannillahan on koko rodussa ongelmana hermorakenne. Heikkohermoisia yksilöitä läytyy mielestäni enemmän kuin monista muista roduista (esim, sakemanni, siitä minulla on kokemusta mutta siihen dobermannia ei kannata juurikaan verrata, niin erilaisia rotuja kuitenkin ovat). Itse en käyttäisi jalostukseen heikkohermoista dobermannia - hermorakenne kun on sekin osittain periytyvää. Tietenkin koiran koulutuksella ja asuinolosuhteilla ym on merkitystä koira hermorakenteen kannalta. Mutta pääsääntöisesti on helpompi pilata hyvä koira kun korjata huono.
Minulle rodunomainen dobermanni on luonteeltaan ystävällisen välinpitämätön - vaikka ympärillä tapahtuisi mitä niin koiraa ei kiinnosta enne kuin se saa luvan kiinnostua. Myöskin mielestäni on tärkeää että koira on sosiaalinen, eli ei hötkyile turhia - tämä tuntuu olevan lähes jokaisen nuoren dobermannin ongelma, niin kuin myös omani. Se tosin on nyt kuukauden sisällä rauhoittunut kummasti, taitaa alkaa aikuistumaan.
Kysy vielä jos jäi jotakin epäselvää, näin netin välityksellä en osaa tätä juttua selittää oikein ymmärrettävästi.
Kyllä se oli aivan selkeästi selitetty. Halusin vain ihan uteliaisuutta tietää mitä Sinä sillä tarkoitat. Doberista olen aivan samaa mieltä. Ei niitä alkuperäisen luonteisia voisi nyky yhteiskunnassa oikein pitää. Joissain roduissa on kyllä aika erilaisia käsityksiä. Riippuu siitä onko kyse näyttely- vai käyttökoirasta.
kriteerit olisi mulla.Kasvattaisin saksanpaimenkoiria ja vaatisin vielä että lonkat olisi molemmilla A ja etupää 0.
Nykyinen on sininen sakemanni,joten ei ole paineita jalostukseen
Olen elämäni aikana nähnyt vain yhden todella upean dobberin,se oli Bikullan Ytex,mahtava uros,oli vaan ihan väärällä ihmisellä.
Upean dobermannin? Tai siis mikä on mielestäsi upea dobermanni?
mulla on oma kokemus todella huono.Kauan sitten otin dobberi nartun,se oli tosi ääniherkkä,haukku kaikki rasahdukset ja oli arka.Palautin sen kasvattajalle ja sitä käytettiin jalostukseen uudessa kodissa.
Upea dobberi,en tiedä onko missään enää kuvia siitä Ytexistä.Sitä on käytetty jalostukseen,mut siitä on tosi kauan,varmaan 15 v sitten.
Siinä koirassa oli kaikki;iso,vahva,lujahermoinen,luotettava,ei haukkunut turhaan.
Tämän päivän dobbereista en pidä kun niillä on häntä,sorry.
Mut ei tästä enempää.Jos löydät jostakin vanhoja lehtiä niin niissä on varmaan kuvia siitä koirasta.Kasvattja on Anja Wilkman.
Joo, sehän on juuri sitä dobberin hermojen heikkoutta että kaikki rasahdukset haukutaan jne. Arkojakin yksilöitä näkyy liian paljon. On se kumma juttu kun jalostukseen käytetään vielä tänäpäivänä näitä heikkohermoisia yksilöitä.
Mitä häntään tulee, mulle se on ihan sama. En katso klirassa ulkonäköä vaan käyttöominaisuudet on se mitä arvostan.
Olen tuurilla saanut käteeni dobermannin joka on motivoitunut työskentelemään ja olen erittäin tyytyväinen tähän koiraan. Häntineen kaikkineen.
Ennen mulla oli sakemanni, ovat kyllä aivan erilaisia koiria. Sakemanni oli tähän verrattuna hieman laiskahkon oloinen, sillä oli hiukan puuttreellinen saalisvietti joka taas vaikuttaa koiran työskentelyintoon.
Harmittaa vaan se että muutama sakemanni-ihminen alkoi katsoa meikäläistä kieroon siinä vaiheessa kun rotua vaihdoin - sain kuulla olevani hullu kun tollasen piiskahännän otin. Istuu minun käteeni paremmin kuin sakemanni.
dobberi sopii kuin nyrkki silmään (eli erittäin hyvin:) Dobermannit ovat minusta uljaita ja komeita koiria. En lainkaan ymmärrä miten joku ei hyväksy koiralla häntää, dobermannit ovat "luomuina" kauniimpia kuin typättyinä. No hermorakenne on toisilla huono, mihin jalostuksessa pitäisi tarttua, mutta luonne ulkonäkö = täydellinen pakkaus! Nykyään näkee myös turhan rotikkamaisia dobbereita, mutta paljon löytyy hyviä yksilöitä. Saksanpaimenkoiraa en itselleni huolisi lainkaan.
Mulla oli kaverilli joskus aikoinaan todella hyvän näkönen dopperi!
Siinä oli palikat menny just eikä melkein kohilleen.
Se oli täys typistetty ja se lisäsi koiran ilmettä.
Mut se oli kyllä niin ylväs koira etten ole toista samanlaista nähnyt!
Sen kun omistaja komensi olemaan paikalla. niin se oli vaikka hamaantulevaisuuteen siinä asennossa, eikä ilmekkään värähtänyt.
Totteli tosi hyvin ei ollut mikään höpsänkeikka mitä nykyään näkee.
Vaan oli juuri sellainen mitä dopperin pitää mielestäni ollakkin.
Ei turhia hötkynny tai räsähelly.
Turkki oli kiiltävä ja koira oli ylväs, vahva, hyvä hermoinen, mahtava koira!
Mut se ei ollukkaan mikään kotikoiruli!
Toiset hyvännäköset näin kerran vartioimassa työmaa aluetta tai mikä tehasalue olikaan...oli semmosen miehen mukana ne koirat.
Ne oli hauskasti koulutettu niin että kotona olivat erinimisiä kuin "töissä".
Samanlaiset taitaapi olla mullakin nuo ehdot jos koiralla pentuja haluaisin teettää.
Rotu ois ehkä saku ehkä ei...
Mutta minä jätän mielihyvin nämä kasvatus hommat ihmisille jotka ne asiat osaavat!
JOS OLISIN KASVATTAJA NIIN TERVETTÄ KOIRAA < KOSKA KASVATTAISIN ENSIN SAKSANPAIMENKOIRIA JA BERNHARDILAISIA.SITTEN LEONBERGEREITÄ.BERNHARDILAISIA JA NÖFFEJÄ
Rotikkamainen "dobermann" on ranskalainen beuceron -rotu, niitä on jonkun verran Suomessa.