ORCi-mittakirjoissa on ilmoitettu oikaiseva momentti (Righting Moment, RM). Jos halutaan verrata veneiden jäykkyyksiä, miten sitä pitäisi arvioida? Isopurjeen ja fokan/genoan purjepinta-ala jaettuna oikaisevalla momentilla? Jotenkin muuten?
Jäykkyyden vertailua
3+1
16315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kaikki orc mitatut veneet ovat riittävän jäykkiä kaikenlaiseen purjehdukseen. Purjealaa säätämällä pidetään jokainen purjealus pystyssä.
Ymmärrätkö, mitä vertailu tarkoittaa?
Ainoastaan gph merkitsee orc mitattuja veneitä vertailtaessa (varsinkin ostotarkoituksessa), joten evvk rm.
"Kaikki orc mitatut veneet ovat riittävän jäykkiä kaikenlaiseen purjehdukseen. Purjealaa säätämällä pidetään jokainen purjealus pystyssä."
Eihän se näin yksinkertaista ole. Vaikka mittakirja-asioissa olen täysi maallikko niin jos RM on pieni joutuu purjealankin pienentämään eikä vene liiku kuin läskia laidalla- menetelmällä. Se taas ei ole aina mahdollista. Eli kysymyksen asettelu on aivan relevantti. Joissakin 40f veneissä bulbi ui jo 3 m syvällä eli haetaan äärimmäistä RM. Mitataanko RM vain asteen tai parin kallistuksella?. Silloin nykyinen perän vekki ei vielä vaikuta mitään.
"Vaikka mittakirja-asioissa olen täysi maallikko niin jos RM on pieni joutuu purjealankin pienentämään eikä vene liiku kuin läskia laidalla- menetelmällä. "
Huomaa, ettet ole kevyellä ja nopealla matkapurrella koskaan purjehtinut. Vanha divasi ei ollut sellainen.
"Jotenkin muuten? "
Osta life 10.0, siinä köli on syvä tehokaan rm takia.
Huoh...tähän mennessä 7 viestiä yhteensä alkaen aivan relevantista kysymyksestä ja parissa tunnissa saatu siihen 4 täysin sisällyksetöntä, häirikköviestiksi rinnastettavaa vastausta. Ja kaikki 4 samalta näppikseltä.
RM lasketaan mittaamalla momentit parin asteen kallistuksesta ja noin kymmeneen asteeseen. Joakim osaisi tarkemmin kertoa, kuinka paljon vaikuttavat modernit taitteet tai muut jyrkät muutokset kylkilinjassa, mutta yleisesti ottaenhan jäykkyys vaihtelee kallistuksen mukana aika pienissä rajoissa. Purjepinta-alan lisäksi vaikuttaa tietenkin rikin korkeus kallistavaan momenttiin, mutta ei taida siinäkään olla oleellisia eroja likikään samantyyppisten veneiden välillä. Eli kunhan ei laske samalla kaavalla modernin kanssa jotain kahvelirikiä. Pientä kerrointa käytäntöön tulee sitten rikin trimmattavuudestakin.
ORCi-mittakirjoja on aika kattavasti riittävine tietoineen, niitähän löytyy yhtä hyvin ulkomaisilta kuin AMP:n sivuilta ne kotimaisetkin. Keep It Simple on hyvä lähtökohta, siitä vain laskemaan niitä RM/SA-suhteita.
Joku viisaampi voisi yrittää valistaa kansanomaisesti tai numeroilla kuinka paljon RM paranee hiilitakilalla, perää leventämällä tai laskemalla bulbi kahdesta kolmeen metriin komposiittikölillä. Kaikki isoja investointeja eikä kannattaisi tehdä muodin vuoksi. Paraneeko esim kölin oikaiseva momentti noin kolmanneksella?
Veneen painopiste on lähellä vesilinjaa. Jos siis bulbi pudotetaan kahdesta kolmeen metriin, sen momenttivarsi puolitoistakertaistuu. Ja evän alkupueräisestä rakenteesta riippuen bulbin merkitys oikaisevassa momentissa on jotain suuren ja hallitsevan välillä.
Mastojakin on kovin erilaisia spagetista lyhtypylvääseen, joten vaihto hiilikuitumastoon vaikuttaa myös vaihtelevasti. Ehkä voi olettaa, että painosta lähtee kolmannes pois. Onhan sillä vaikutusta kallistavaan momenttiinkin. Jos vaikka ORCi-mittakirjasta on saatu veneen RM, on vaikutus jo helppo laskea. Melkoinen vaikutus on ainakin hitausmomenttiin, joka muuttuu säteen neliössä. Ottamatta laskinta esiin, sanoisi mutu, että maston hitausmomentti pienenisi liki saman verran kuin kölin syventäminen sitä kasvatti.
Olemassa olevaa runkoa ei varmaan moni ole leventänyt, mitä nyt yhteen FF 31:n joskus takavuosina harrastettiin pienimuotoista moottorisahakirurgiaa tai muutamissa veneissä perän mutkia oiottu. Minä en ainakaan osaa ennustella perän leventämisen vaikutusta vakavuuteen enempää kuin arvelemalla, että se vaikuttaa.
Ttuo allaoleva nyt on tietty potaskaa; mutta hiilimastosta (kun sellaisen omistaa) voisi todeta että ei painosta yleensä putoa kuin noin 15%. Enemmänkin voisi pudottaa, mutta putkesta halutaan tehdä jäykempi, jotta keulastaagia saadaan kireämmälle.
> Veneen painopiste on lähellä vesilinjaa. Jos siis bulbi pudotetaan kahdesta kolmeen metriin, sen momenttivarsi puolitoistakertaistuu.
No ei. bulbin momenttivarrella tai sen muutoksilla ei ole mitään tekemistä veneen painopisteen kanssa. Mikäli olisi, niin vene olisi siis tuolla virheellisellä logiikalla vakaampi, jos painopiste olisi ylempänä, sillä silloin bulbin momenttivarsi olisi suurempi. Tuossa ei vaan ole mitään järkeä.
Oikeasti bulbin momenttivarsi on suhteessa metasentriin, eli vaihtopistekorkeuteen, ja se on yleensä selvästi vesilinjan yläpuolella. Jos se olisi esim metrin vesilinjaa ylempänä, niin bulbin momenttivarsi muuttuu suhteessa 4:3, eli kasvaa kolmanneksen, ja tämäkin siis koskee vain bulbin osuutta oikaisevasta momentista. Koko kölin (saati veneen) RM kasvaa tyypillisesti sitäkin vähemmän.
Momenttivarren pituus taas on vaakasuora mitta painon ja uppoumakeskipisteen välillä, mutta sen voi laskea kertomalla pystysuoran korkeuseron metasentriin kallistuskulman sinillä.
Helpompi tietty laskea absoluuttinen muutos RM:ään, kuin suhteellinen.
1000kg bulbi metrin alemmas lisää oikaisevaan momentiin täälläpäin 9820 Nm*sin(kallistuskulma), eli 20 asteen kallistumalla RM kasvaa 3358 Nm, eli 168 Nm astetta kohti, mitä voi verrata mittakirja RM arvoon.
Koulufysiikasta ei muistu mieleen metasentri. Osaatko valaista mitä se on?
wiki auttaa, hydrostatiikan perusteet
http://en.wikipedia.org/wiki/Metacentric_height
Hyvä selitys matasentteristä. Kannattaa hetki katsella ja sulatella mitä se merkitsee kun verrataan Pogoa ja kutosta.
Hyvin vaikea kysymys! RM kertoo kuinka suuri momentti vaaditaan kallistamaan venettä yksi aste. RM laskee hiukan suuremmilla kallistuksilla, mutta muutokset eivät ole kovinkaan suuria normaaleilla purjehduskallistumilla (alle 30 astetta). ORCi-mittakirjassa oleva RM on mitattu n. 4 asteen kallistumalla. Huomaa, että mittakirjassa on myös oletusarvo RM:lle, joka ei siis perustu mittaukseen.
Veneen kallistuskulma määräytyy oikaisevan ja kallistavan momentin tasapainosta. Kallistava momentti tulee purjevoimien svuttaiskomponentin ja niiden momenttivarren tulosta. Momenttivarsi lasketaan hydrodynaamisen ja aerodynaamisen vaikutuspisteen pystysuorasta etäisyydestä.
Purjeita säätämällä voi vaikuttaa paljon sekä voimien suuruuteen että melko pajon myös vaikutuspisteen sijaintiin eli momenttivarteen. Tarvittava voima taas riippuu veneen vastuksesta.
Mielenkiintoisia vertailulukuja voi laskea vaikkapa jakamalla RM:n painolla. Tuo on käytännössä GM eli on yhdistelmä "muotojäykkyydestä" ja painopisteen korkeudesta. Suuren luvun saava vene on todennäköisesti nopea kryssillä, jos purjealaa on vain riittävästi. Luku ei ole dimensioton, joten
Vene-lehden käyttämä oikaiseva momentti/kallistava momentti kuvaa kyllä jotenkin reivikynnystä ja veneen luonnetta, mutta ei kerro oikein mitään veneen nopeuspotentiaalista. Purjeeton vene olisi tuon kaavan mukaan äärettömän nopea kovalla kryssillä.
Veneen tuntuma ja "vaikeus" on kuitenkin paljon monimutkaisempi juttu, joka ei selviä kuin purjehtimalla.
> Kallistava momentti tulee purjevoimien svuttaiskomponentin ja niiden momenttivarren tulosta. Momenttivarsi lasketaan hydrodynaamisen ja aerodynaamisen vaikutuspisteen pystysuorasta etäisyydestä.
Siis tuliko lapsus vai tarkoititko tosiaankin, ettei momenttivarren vaakakomponenttia huomioida orci laskelmissa ollenkaan ?
Mutta ehkä tarkoititkin pystysuoralla veneen kallistuneessa koordinaatistossa määriteltyä "pystysuoraa", sen tavanomaisen luotisuoran sijasta.
Tosin ei tuokaan ihan pilkkua viilaten ole välttämättä oikein, sillä kaikki voima vedestä ei ole välttämättä dynaamista, vaan sitä staattistakin saattaa esiintyä enemmän kuin veneen painoa vastaavasti, kompensoimaan alaspäin suuntautuvaa aerodynaamista voimaa. Tällöin veden staattisen nosteen lisäksi tuottaman voiman vaikutuspiste siirtyy pois pelkästä dynaamisten voimien vaikutuspisteestä. Käytännössä siis siitä syystä, että runkokin tuottaa sorron seurauksena nostetta, minkä vertikaalinen komponentti jää suhteessa alhaisemmaksi horisontaaliseen verrattuna kuin kölin tuottaman voiman.
Mutta huomioiko orci noita asioita ja jos niin miten tarkasti ?
Ja liekö asialla edes väliä, kun epätarkkuutta ei saada nollaan muutenkaan.
Suuruusluokka tulee tietysti oikein pelkällä aerodynamiikan vakiopisteen suhteen lasketulla kallistavalla momentillakin.