Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo ( mindfullness )

- Mieli harhailee helposti muualle. - Mietit tulevaa tai mennyttä, jolloin et ole täysin läsnä nykyhetkessä.
Moni asia jää huomaamatta ja kokematta.

Tuntuuko tutulta? - Mindfulness voi avata avaramman maailman.

Läsnäolo on taitolaji!
Mindfulness-työskentelyssä ihminen harjoittelee taitoa olla
läsnä nykyhetkessä.
Tavoitteena on lisätä tietoista läsnäoloa ja havainnoida omia ajatuksia, tunteita ja kehon tuntemuksia h y v ä k syvästi. Mindfulnessin suomenkielinen käännös onkin tietoinen hyväksyvä läsnäolo.

Mindfulnessia on sovellettu noin 20 vuoden ajan
lääketieteessä ja psykiatriassa. Suomessa sen käyttö
on lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Nyt mindfulness on tulossa kovalla kohinalla mielenterveystyöhön.

– Säännöllinen harjoittelu rauhoittaa ja rentouttaa.
Sitä sovelletaan muun muassa stressinhallintaan,
masennuksen ehkäisyyn sekä ahdistuksen, riippuvuuksien, kipujen ja unettomuuden hoitoon, psykologi ja
psykoterapeutti Arto Pietikäinen kertoo.

Mielen taitolaji
Kyse on mielen kyvystä olla nykyhetkessä.
Lapset osaavat ottaa täyden ilon irti hetkestä. Läsnäolo hetkessä tuo myös parhaat oivallukset ja elämykset.

Pietikäisen mukaan taito unohtuu, kun yhteiskunta muokkaa meistä suorittajia. Aikaa ei enää jää riittävästi ihmettelyyn
ja mietiskelyyn, jota luova toiminta vaatisi.

– Aikaamme leimaa monisuorittaminen. Olemme
tavallaan läsnä, mutta emme kuitenkaan ole. Esimerkiksi aamiaispöydässä näppäillään kännykkää samalla, kun jutellaan perheen kanssa.
Elämä alkaa tuntua suorittamisen takia stressaavalta.
Jos harjoittelee syömään tietoisesti ja läsnäolevasti, se antaa ihan uuden perspektiivin ruokailuhetkeen.

Erityisen tärkeällä sijalla mindfulnessissa ovat oman
kehon tuntemukset ja niiden havaitseminen.
– Keho on viisauden lähde. Elämme aistiemme
kautta: kaikki ajatukset ja tunnetilat tuntuvat kehossa.

Esimerkiksi ahdistus voi tuntua rintakehän puristuksena sekä hengityksen tihentymisenä, sanoo Leena Pennanen, joka toimii mindfulness-kouluttajana Suomessa ja Saksassa.

– Kun huomaat kehossasi jotakin tuntemuksia, et
vielä tiedä, mikä tunne on kyseessä. Kun siihen jää viipyilemään, huomaakin olevansa esimerkiksi ärtynyt.
Katsoessasi ympärillesi tarkemmin näet, että aurinko
paistaa eikä syytä ärtymykseen olekaan. Pystyt näin
vapauttamaan itsesi tunteen vallasta, Pennanen nostaa esimerkin.

Hyödylliset ja haitalliset ajatukset
Tärkeä oppi on se, etteivät mielen tuottamat ajatukset
ole yhtä kuin todellisuus.
Ihmismielen tehtävä on tuottaa jatkuvasti erilaisia tulkintoja ja arvioita.
Ajatusten osumatarkkuus ei ole kuitenkaan aina kovin luotettava.
Se ei olisi haitallista, ellei ihminen itse pitäisi ajatuksiaan tarkkoina kuvauksina todellisuudesta.

– Osa ajatuksista on hyödyllisiä, osa hyödyttömiä
ja jopa vahingollisia.
Vain hyödyllisiä, omien arvojen ja päämäärien suuntaan vieviä ajatuksia kannattaa kuunnella tosissaan.
Ajatusten vaikutus toimintaamme onkin paljon tärkeämpää kuin niiden sisältö, Pietikäinen korostaa. >>