Mä en enää ymmärrä et mikä mua vaivaa. Miksi mä esitän netissä erilaisia ihmisiä? Chateissa väitän olevani välillä nainen välillä mies ja keksin tarinan tämän "persoonan" ympärille. Facessa ihan sama homma. Oon luonu monia käyttäjä tilejä ja väitän niiden olevan mun kavereita ja oon kehittäny niilleki persoonat. Tää face homma johtuu siitä ku mulla ei ole kavereita ja hävettää. Pelkkiä tuttuja ja vanhoja koulukavereita. Muilla on 500 ihmistä listoillaan. Kuitenkaan mä en kadu sitä mitenkään et kusetan ihmisiä tälleen kosk ei niistä mulle kukaan oo läheinen. Sit näillä palstoilla esitän olevani jotain mitä en oo ja kerron tarinoita. Saan usein raivokohtauksia läheisille enkä muista mitä oon sanonut. Oon lukenu niitä jälkeen päin mut en tunnista itteäni niistä ollenkaa. Ihanku oisin joku toinen ihminen välillä. Joku joskus vihjasi johonki dissosisaatiohäiriöön mut en sit tiiä siitä. Eikä tää kai mikään sivu persoona hommeli voi olla ku niitä persoonia on sit kymmeniä. Jotenki tunnen itteni vaan ihan sairaaksi enkä kehtaa lääkärille sanoa asiasta. Masennuksesta oon kärsiny vuosia. Vai voisko tää olla vaan jotain sellasta et haluan niin paljon olla joku muu ku itteni ja tahtoisin sellasia kavereita ku keksin päästäni.
Mikä mua vaivaa?
paupauPaula
679
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuosta:
https://encyclopediadramatica.se/Chronic_Troll_Syndrome
Mä kaipaan kyl ihan asiallisia vastauksia. En tietääkseni trollaa missään. Että mua ärsyttää tollaset typerät vastaukset.
En syyttänyt sinua trollaamisesta vaan tarkoitin että kuvaamallasi henkilöllä on varmaankin tuollainen trollisyndrooma.
No ei oikein sovi muhun toi selitys. :D Jotain vähän järkevämpää selitystä kaipaan. Eikä toi liity mitenkää siihen etten muista raivareita läheisille tai en tunnista niistä omaa persoonaani.
sulla on liikaa aikaa....
Mulla ei todellakaan olisi aikaa värkätä mitään sivupersoonia. Haittaako noiden luominen sinua? Jos ei niin ei kai se sitten ole mikään sairaus. Ehkä se on sun tapa poistaa stressiä. Jotku pelaa roolipelejä ja luo uusia hahmoja.
Entisaikaan kun sontalunkan takaa akat tillistelivät maailmaa p*skahäntien
lomassa, ei aikaa jäänyt joutavanpäiväisyyksille.
Aamu puoli kuus herätys, viimeistään kahdeksaksi navettaan, kersalaumalle
jotain aamusyötävää sitä ennen.
Puoliltapäivin taas kersalaumalle ruokaa ja ukon pirulle.
Sitten kotipuhdetöitä, navettaa, iltaruokaa taas laumalle.
Niin ja kaivosta vettä vinttaamalla käsipelillä joka välissä, tai jos kaivo talvella
jäässä niin lumesta saunan padassa sulattamalla vettä, puunkantoa, tulenlaittoa
sinnekkin joka välissä.
Ilta ja yö kersalauman pyykin pesussa siihen vielä lisäksi.
Kun siitä selvä, kellokin jo aamu kolmea kävi. Ja ne aviolliset velvollisuudet
siihen vielä lisäksi.
Seuraavana päivänä sama rituaali ja päivästä toiseen samaa.
Ei todellakaan ollut entisaikaan joutoaikaa kehitellä jonnekkin virtuaalimaailmaan
jotakin sivupersoonia.
Oliko parempaa vai huonompaa aikaa silloin, mene ja tiedä.