Anteeksi saanko ikinä, voisimmeko koskaan antaa anteeksi toisillemme? Pahasti loukkasimme hetkinä hulluina. Muistan sokeuteni, tuokiot joina näin vain punaista ja viha purkautui. Ja kuitenkin suurin tunne oli rakkaus. Ja on. Tulee aina olemaan.
Muistan hetket
joina sua loukkasin
63920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
joka ei kuulu tänne, se on esitettävä asianomaiselle itselleen.
voivat jäädä tulikirjaimin sieluun eikä niitä saa millään pestyä pois. Kannattaa muistaa.
Hyvin.
sitten synnyttää niin valtavan vihan ja raivon tunteen ?
Ei se viha hänestä (ketä kohtaan tuntee rakkautta) välttämättä kumpuakaan, vaan se rakkaus ja sitten jotkut oletetetut loukkaukset tai ihan jotkut oman pään sisäiset pelot voivat saada jotenkin, miten sen nyt sanoisi... friikahtamaan hetkellisesti.
Joten haluatte, että muut ovat vastuussa teidän päänsisäisistä friikahduksistanne?
Sanoinko jossakin kohtaa, että minä olen friikahtanut tai varsinaisesti raivonnut? En. Sitä oletetaan niin kovin paljon parin hassun rivin perusteella. Katsopas kun joskus ihminen voi osata ymmärtää monenlaisia muitakin ihmisiä, silloinkin vaikka se olisikin todella paljon vaadittu hetkittäin, eikä kävisi ollenkaan kivuttomasti. Voi ainakin oikeasti yrittää osata asettua toisen ihmisen kokemusmaailmaan siten, että voi edes löyhästi teoriassa käsittää miksi joku käyttäytyi siten miten (mielettömästi) käyttäytyi. Ei sitä merkityksettömämmille ihmisille viitsikään tehdä, mutta sellaisille sen tekee joilla on ainakin ollut se erityinen arvo omassa elämässä. Siis ainakin minä teen, moni tosiaan ehkä ei.
Merkityksettömille ei tosiaan tehdä, silloin vastuu päänsisäisistä friikahduksista jää heille itselleen.
Miksi aina jumittaa tuossa vastuu-asiassa? Jos toinen on pahoillaan ja pyytämässä anteeksi, miksi tuijottaa asiaa pikku lokerostaan? Elämässä tarvitaan ymmärrystä muita ihmisiä kohtaan!
Tottakai tarvitaan, merkityksellisiä ihmisiä kohtaan.
Juuri noin se menee. Yhdessä vaiheessa surin ja hakkasin päätäni yksinäni seinään juuri tuon vuoksi. Että miten sitä voi ihminen käyttäytyä hölmösti, päästää suustaan mitä tahansa ja ryntäillä päättömästi, vaikka samalla tietää oikein hyvin toisen pirun tärkeäksi ja juuri sellaiseksi, jolle niin ei ainakaan pitäisi tehdä. No niin kuitenkin tein. Joistakin kemiasyistä, sattumien vuoksi, vääritulkinnoista, heikko olin. Koska en enää häntä näe, hän on jo kaukana eikä enää näkyvissä elämässäni mitenkään, jotkut tilanteet jopa hymähdyttävät jälkikäteen. Itsepuolustusmekanismi kai on silotellut kaiken. Se tapahtui. Enää ei voi mitään. Mutta kyllä meidän anteeksi pitäisi toisillemme antaa.
Hyvå vastus, Samaa mieltä, mä teen välillä sellaisia taikoja, et voi KISUS oikeesti, vaikka tykkään jätkästä. t. Blondilainen Provoosta
Ja vaikeammaksi menee kun huomaa olevan rakastunut
virheistään ainakin opiksi, jos hänen kanssa on liian myöhäistä niin tulevassa ainakin.
opetella pyytämään anteeksi häneltä itseltään. Muuten viha kasvaa vuoren korkuiseksi välillenne ettekä koskaan saa sitä ylitettyä.
sanoja
En tiedä. Tämä asia ei todellakaan selviä palstoilla. Jos hänellä olisi vain joskus edes rohkeutta katsoa silmiin pakenematta saman tien ja pyytää anteeksi, antaisin hetkeä epäröimättä.
Tämän kaiken jälkeen olen vain ärtynyt ja ajattelen, että hän on yksi elämän pelkuri, joka luikkii pakoon kaikkea: omia tunteitaan, toisen tunteita, keskusteluja, kaikkia hyviä asioita. Roi-roi-roikottaja, joka naamioi pelkuruutensa muka hyviin periaatteisiin.
Oma rohkeuteni on sentään suurta ja jaloa, kun uskallan vaahdota ja vaatia täällä nimettömänä...
Niin, sinä et ole se, jolla on mitään tietoa hänen tunteistaan, vain hän itse. Ihmiset pysyvät loitolla epäterveistä ihmisistä sekä epäterveistä ihmissuhteista. Se ei ole aina "pelkoa", "pakoon luikkimista" tai mitään muutakaan pejoratiivista paskaa.
Yhden hyvä voi olla toisen painajainen. Jne.
Äläs nyt pilaa yritystäni suggeroida itseni ajattelemaan mahdollisimman negatiivisesti hänestä. Meinaa olla muutenkin ongelmia luopumisen kanssa :D
....mutta palstoilla sinä vaan vaahtoat...nimettömänä. Niinkuin minäkin :)
Miksi siitä vihastut. Vihastutko silloin juuri itsellesikin, kun juuri toimit samoin.
Se oli sarkasmia, jonka kohde todellakin olen mä itse :)
Se on hänen kehonsa joka panee. Ei hän. Siinä on vissi ero.
No, mitä SINUN sitten pitäisi tehdä tässä tilanteessa :)
siis tuossa pitäisi lukea "pakenee"
Hauska tuo ennustava syöttö ;).
Voithan olla oikeassa.
Ei ainakaan lorkkia täällä. Ei edistä toipumista.
Sitä en tiedä(olenko oikeassa), jos tarkoitat tuota pakenemista.
Mutta senkin ymmärrän. Koska keho voi toimia äärimmäisen nopeastikin tarvittaessa. Hassua puhua siitä kuin jostain toisesta henkilöstä. mutta välillä siitä joutuu pitämään huolta kuin lapsesta.
Niinpä. Sinä parhaiten tiedät, mitkä ovat avaimet toipumiseen.
Onko mahdollista tehdä sitä, mitä haluaisit, jotta se edistäisi toipumista.
Pitäisi nähdä vielä kerran rauhallisissa olosuhteissa.
Mikä tekee ihmisestä pakoonloikkijan? Onko se jokin seikka lapsuudessa, kasvatuksessa? Koska asia todellakin on just noin kuin ### kirjoittaa. Luultavasti noi pakenijat eivät tajua, miten raukkamaisilta he rohkeampien silmissä vaikuttavat. He keskittyvät vain... johonkin... piiloutumiseen? Syytetään toista, ei selvitetä mitään. Ei omaa osuutta etenkään. Ei kanneta vastuuta toisen edessä. Olen kokenut syviä ihmissuhteita, ja kun tuollaiseen raukkikseen törmäsin, se jopa jollain tavalla koukutti. "Eihän kukaan voi olla tuollainen, eihän tuossa ole mitään järkeä". Kyllä voi, meitä ihmisiä on moneen junaan. Ei kannata semmoseen tyyppiin jäädä jumiin, pilatkoon itse elämänsä.
Mun mielestä taas on poikkeuksellisen itsekeskeinen ajatus, että jos joku ei välitä viettää aikaansa minun seurassani, vaan mieluummin muiden seurassa, hän on KESKITTYNYT PIILOUTUMISEEN. Ikään kuin minulla olisi huomattavan suuri arvo sellaisen elämässä, no ei varmasti ole.
...miten reagoit. Omat kokemukset taustalla sullakin, tietty. En puhunut mistään "ajan viettämisestä", heh, vaan valtavien, kumpaisellekin tärkeiden asioiden käsittelystä. Ei yksityiskohtia, mutta sen sanon, että tosipaikan tullen on ainakin mulle äärimmäisen tärkeää, että vierellä seisoo vahva, ongelmia päin menevä luonne, ei niiltä piilotteleva ihminen. Toivottavasti et joudu oppimaan tuota vielä kantapään kautta. Tai sitten olet itse just se, joka jättää muut hoitamaan homman ongelmatilanteissa. Jonka mielestä vain "seuran vaihtaminen" auttaa... Sanon siihen: heh ja vielä kerran heh.
Ei, en jätä kumpaisellekin tärkeitä asioita käsittelemättä parisuhteessa, pikemminkin päinvastoin.
Mutta kaikki on suhteellista, yhtä hyvin sinulta voisi kysyä, miksi seurastasi on vaihdettu, onko sinussa jotain kaikille ihmisille ylitsepääsemätöntä, mikä ei voi muuttua.
Seurastasi "vaihdettu"? Mistä tiedät? Monet naiset ajattelevat juuri noin eronneista. Että he jotenkin olisivat ansainneet eronsa, syyllisiä, syyllisiä vain. Enole syyllisiä näissä hommissa. Poislukien jos pettää tai pahoinpitelee.
No, miksi et järjestä tapaamista.
Onko se ongelma.
"Oma rohkeuteni on sentään suurta ja jaloa, kun uskallan vaahdota ja vaatia täällä nimettömänä..." Niin. Melkein jo piti tarttua näppäimistöön ja kirjoittaa että...
silloin kun näit punaista ?
Hän näki kai myös punaista, oli hänkin kohtuuton. Kaksi kiivasluonteista, äkkipikaista. Tunnetta ei puuttunut.
Pyydätkö sitä anteeksi, kun sait minut tuntemaan oloni nollaksi ja köyhäksi sinunlaisesi eliittilapsen rinnalla? Pyydätkö sitä anteeksi, että sinulla oli nurkan takana odottamassa parempi ehdokas, joka vain odotti tilaisuuttaan päästä sinuun kiinni? Pyydätkö sitä anteeksi kuinka mitätöit rakasta harrastustani huolimatta siitä, että minä en koskaan vähätellyt sinun tekemisiäsi?
En tiedä, mitä enää ajattelisin...Ehkä minun täytyy vaan yrittää unohtaa kaikki.
(anteeksi suon) kannattaako ikävöidä tuommoista, joka kohteli sinua noin?
Ei kannatakaan. Olet oikeassa.
Ja naiset täällä taas keskenään vaihtaa kommentteja ja luulee niiden olevan miehiltä.Hah!
oletkos aivan varma, että ihan kaikki naiset haluaa kommentin mieheltä?
Multa vihdoin jotain tähän ketjuun....Koska pelkään ja luulen, että hävitin hänessä sen, mitä olen niin pitkään tärkeänä vaalinut. Tulisi mitä tulisi.
Sun pitää toimia livessä ja pyrkiä siellä näyttämään, jos et halua kadottaa toista! Tämä aloitus tuskin auttaa asiaanne.
pelimies on jo lähtökohtaisesti mahdoton asetelma.
jotka kehuskelevat herkkyydellään ja kaikenlaisilla taidoillaan aina ruuanlaitosta asti, mutta jotka pohjimmiltaan ovat heikkoja pelureita, jotka pakenevat nurkan taakse eka vaikeuksien tullessa.
Toi on aivan totta, ei voi onnistua. Kumman pitäisi seurakunnan mielestä muuttua, jotta tuo toimisi? Ja miksi niin päin ja voiko muuttua? Miksi pelimies muuten haluaisi pyhimyksen, onko se joku kulissienkeli tai pokaalivaimo, vai mikä?
Ja niitäkin riittää, jotka ovat aina ensimmäisinä kiinnostuneita muiden empaattisuudesta, herkkyydestä tai siitä, että toinen tekis niinqu safkat lautaselle.
Hih. Mä ymmärsin, että pyhimys ja pelimies samassa ihmisessä. Tunnen sellaisen. Mielestään pyhimys, joka on mielestään miehistä parhain, joka odottaa vain supernaista, "joka hänet ansaitsee", mutta todellisuudessa tämä pyhimys on pahimman luokan pelimies. Ja todellakin olen kuullut nuo sitaatissa olevat sanat miehen itsensä suusta...
ehkä pelimies luulee muuttuvansa vähemmän käytetyksi, kuin taikaiskusta,
jos saa pyhimyksen rinnalleen.. tai voihan syitä olla monia.
Ai, no tuo on kyllä jo saatanallinen yhdistelmä, jos pelimies kokee olevansa myös pyhimys.
kaikista pahin tässä jutussa on se, että jälkeen jäänyt pelimies (kuppa syönyt
varmaan jo aivot) ei tunnu tajuavan sitä, että mä en halua sitä mun elämääni.
mun elämäni on täydellistä ilman sitä.. periaatteetonta, ilkeää, valehtelevaa, manipuloivaa p*skaa.
Kannustuksesta. Kuulostaa mielenkiintoiselta. Missä treffit?
Ole kaksi puolta?
Viha voitti rakkauden tunteen ?
en oikein usko tollaisiin
Saat anteeksi. Kaiken.
jos et tuota hänelle itselleen saa sanotuksi.
toisillenne.
paljon kivempaa, silloinkin, vaikka ei yhdessä voisikaan olla.
Minä rakastin. Sinä vain pelailet.
kerropas tuo Hänelle!! Jos kerran rakastat........
miksi ihmeessä kertoisi kun toinen vain pelailee ??_