Tulipa tuo mieleen kun luin Johanna Korhosen jutusta. Koko ruljanssissa meni viisi vuotta ja vielä on se mahdollisuus että Talanne saa valitusluvan korkeimpaan oikeuteen.
Viisi vuotta, se on tavallisen ihmisen elämässä helvetin pitkä aika. Vaikka jaksaisi odottaa niin kuka uskaltaa ottaa riskin häviämisestä sillä silloin lankeaa kymmenien tuhansien tai yli sadan tuhannen vastapuolen oikeudenkäyntikulut maksettavaksi. Vaikka voitto olisi 70-80% varma kuka uskaltaa ottaa riskin?
Oikeuteen meneminen on tavalliselle keskituloiselle käytännössä aika mahdoton ajatus. Pitää rikas tai vähintään varakas tai aivan persaukinen, sitten voidaan käräjöidä vaikka kymmenen vuotta.
Viisi vuotta, se on tavallisen ihmisen elämässä helvetin pitkä aika. Vaikka jaksaisi odottaa niin kuka uskaltaa ottaa riskin häviämisestä sillä silloin lankeaa kymmenien tuhansien tai yli sadan tuhannen vastapuolen oikeudenkäyntikulut maksettavaksi. Vaikka voitto olisi 70-80% varma kuka uskaltaa ottaa riskin?
Oikeuteen meneminen on tavalliselle keskituloiselle käytännössä aika mahdoton ajatus. Pitää rikas tai vähintään varakas tai aivan persaukinen, sitten voidaan käräjöidä vaikka kymmenen vuotta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Rahalla saa oikeutta, näin se on. Oikeudenkäynti on todellakin kallista ja hidasta. Kuusi vuotta menee ihan tuosta vain ja sitten vielä valitetaan korkeimpaan oikeuteen, taas odotamme pari vuotta! Ja tulokset ihan arpomista. Tämä minun kokemukseni.
Johan se eläkkeelle jäänyt oikeusopin proffakin radiossa sanoi, että älkää menkö oikeuteen!
**oikeusopin proffakin***
Mikä on oikeusopin proffa ?
Vai että vääryyteen pitäisi alistua, ei helvetissä. Oikeuteen mennään vaikka käräjöinti kestäisi kymmenen vuotta ja maksaisi koko omaisuuden mutta peli katsotaan loppuun saakka oli vastassa kuka tahansa!
Juuri noin "Tämä pitää".
Ukki kävi 40 vuotta oikeutta kaivosyhtiötä vastaan, kerkes kuolla enne päätöstä. Suku jatkoi ja voitto tuli. Tosin korvaukset oli aika mitättömät haittaan nähden, niin kun yleensä noissa on, kulujakin oli paljon, mutta voitto oli tärkein.
"Juuri noin "Tämä pitää".
Ukki kävi 40 vuotta oikeutta kaivosyhtiötä vastaan, kerkes kuolla enne päätöstä. Suku jatkoi ja voitto tuli. Tosin korvaukset oli aika mitättömät haittaan nähden, niin kun yleensä noissa on, kulujakin oli paljon, mutta voitto oli tärkein."
Eikös häviäjä, tässä tapauksessa kaivosyhtiö, maksa voittajan kaikki oikeudenkäyntikulut? Meinaan että ne ovat 40 vuodessa aika mellevät. Niille maksetaan myös viivästyskorko joten luulisi että puhutaan sadoista tuhansista euroista.
Tässä viimeisimmässä asiassahan ei ollut kyse siitä, että Korhonen itse olisi käräjöinyt, vaan syyttäjän nostamasta työsyrjintäsyytteestä. Vahingonkorvaukset on ymmärtääkseni käräjöity jo erikseen (tämä vain hataralla mutu-tiedolla, en jaksa ruveta googlailemaan).
Siis rikosjuttu kestänyt viisi vuotta ja tämä on aivan normaalia ja OK? Siviilijutut kestänee sitten tuplasti kauemmin ja laskukin on hirmuinen jos häviää. Ei ihme että harva viitsii käräjille lähteä.