Ajattelin tehdä mökin rantaan teräksestä poijuankkurin. Malleja on markkinoilla kahta päätyyppiä: sellainen jossa on siivet edessä (siis sielllä josta veto lähtee) ja sellainen, jossa siivet ovat takana.
Onko kokemuksia?
Onko kokemuksia?
Poijuankkuri
645646654654
153590
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Tein kerran täyttämällä avatun tynnörin kivillä ja sementillä. Kettingin kiinnitystä varten betonirautalenkki mukaan. Painoa saa säädeltyä aika isoksi tarpeen mukaan eikä maksa paljoa.
En luottaisi teräksiseen renkaaseen poijuankkurina kuin korkeintaan erittäin suojaisessa paikassa. Kokemusta on betoniseen kaivonrenkaaseen valetusta painosta johon rautalenkki tai useampia valmiiksi niin voi vaihtaa myöhemmin ehjään lenkkiin. Aallokko kuluttaa ketjua ja lenkkiä joka tapauksessa.
Itse kuljetin betonipainon tynnyreistä tehdyllä lautalla sopivaan paikkaan ja pudotin pohjaan.
Toinen vaihtoehto on viedä paino poijuineen oikealle paikalleen talvella jäätä pitkin. Mutta se tietysti toimii vain, jos paikka ei ole sellainen, että rannan läheltäkin saattaa jää irrota isoina lauttoina ennenkuin on pehmennyt tarpeeksi, että paino humahtaa läpi.
Jos pohja on pehmeä (sedimenttiä) eikä hiekkaa tai kiveä, niin paino uppoaa kyllä nopeasti sen verran hyvin, että "pohjan imu" pitää sen paikoillaan.
Hyvä vaihtoehto. Itse laitoin isoon rantakiveen pari lenkkiä ja kiinnitin poijukettingin niihin ja poiju toiseen päähän, sitten vetelin kiven jäälle sopivaan paikkaan ja moottorisahalla sahasin kiven ympäriltä jään halki, sinne pulahti ja hyvin on pysynyt jo 8 vuotta.
Betonimöhkäleeseen voisi myös upottaa u-muotoon taivutetun putken. Ketju läpi putkesta ja molemmat päät poijuun kiinni, niin ketjun voi tarvittaessa vaihtaa sukeltamatta. Tulee vähän kalliimmaksi tietysti, jos paino on syvällä, mutta toisaalta etu huollon helpottumisestakin kasvaa.
U-putki vaihdettavuus/ tarkastettavuus on ideana hyvä, koska ilmeisesti alimmat lenkit kettingistä menee ensin.
Ketju ruostuu "puhki" ensin vesirajasta, jossa on paljon happea. Usein syvemmällä mutapohjassa oleva ketju ruostuu hyvin hitaasti eikä juurikaan kulu, jos on painava ja riittävän pitkä, että pysyy pääasiassa paikallaa. Jos suhde on 1:3 kannattaa hieman yli 1/3 pituudesta laittaa vahvaa köyttä, jolloin ketjuosa on enimmäkseen pohjassa tai sen tuntumassa. Tarvitaan vain pieni poiju, joka nostetaan ylös vedestä kiinnitettäessä se veneeseen. Tiedossa on tämmöinen viritys Itä-Helsingissä, joka on kestänyt isältä pojalle samalla paksulla ketjulla. Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
Olen kuullut ja uskonut todeksin selityksen, että alimmaiset lenkit kuluvat nopeammin koska jokainen aalto liikuttaa lenkkejä toisiaan ja pohjaa vastaan. Ylimmät olisivat liikkumattomampia. Happipitisuus tuskin juurikaan muuttuu muutaman metrin matkalla.
Kyllä kuluminen kohdistuu juuri tuohon alapäähän (joka on liikkeessä) sekä myös vesirajaan. Kokemusta on rautaisesta lenkistä 70 kg sekä 100 kg. Tuo kevyempi on helppo vetää talveksi ylös, mutta 100kg siivekkeet takana onkin jo huomattavasti hankalampi. Pitävyyden kannalta paljonkin eroa onko siivekkeet vetolenkin puolella vai takana. Mutta vetolenkin puolella oleva on helpompi vetää maihin talveksi. Tuo 100 kg pitää jo isonkin veneen poijussa ja aika kelissäkin (tarpeeksi kettinkiä), peräankkurina/poijuna riittää veneeseen kuin veneeseen.
Talveksi voi sitoa jonkun narun ketjun päähän ja vetää narun maihin. Keväällä sitten kiinnittää taas poijun sakkelilla. Tuo tuo varmaan jonkin verran lisäaikaa ketjulle, eikä lähde poiju ja paino jäiden mukana, kuten kävi kerran. 10 vuodessa ne ketjut kuluu puhki. Tynnyri täyteen betonia ja rautaa on yksinkertaisin paino.
Näinpä, mutta se yksinkertaisin paino taitaa kuitenkin olla se sopivan kokoinen kivi sieltä rannasta. Ei tartte mitään betonia sekoitella ja valailla.
Joka rannassa ei ole sopivan kokoista kiveä. Sen betonin pystyy vahvoilla jäillä valamaan siellä jään päälläkin, voi kyllä tarvita jotain lisäaineita.
Eiköhän sitä nyt rannoilta sen verran kiviä löydy ettei tarvitse minkään betonitynnyrin kanssa ruveta tuhertamaan.
Laita suhde 1:3 4-5 m vedessä. Laita vähän yli 1/3 vahvaa köyttä, jolloin paksu ketju makaa enimmäkseen pohjassa, jossa on vähähappisempaa vettä. Paksu ketju liikkuu vähän ja ruostuu meressäkin hyvin vähän ja kuluu kiinnityksestä hyvin hitaasti. Laita pienehkö punainen poijupallo köyden päähän ja nosta se ylös vedestä kiinnitettäessä vene. Tämmöinen viritys on kestänyt Itä-Helsingissä isältä pojalle samalla ketjulla. Jos nostat ketjun pintaan, se alkaa ruostua paljon nopeammin hapekkaassa pintavedessä. Ketjulenkki on hyvä. Voit tarkastaa ketjun aika ajoin ja ketjuun tulee painoa.
Uudistuneet kotisivut www.snoopy.fi
Lauturien valmistajat myyvät poiju/laiturin betoni ankkureita siksi halvalla, ettei minusta paljon kannata itse alkaa niitä tekemään.
1600 kg A-Laiturien ankkuri maksaa 270 € ja pienempi 800 kg 182 €.
16 mm kettinki maksaa 30 m nipussa 467 € ja 20 mm 623 €.
Kun laittaa 1600 kg ankkurin ja paksun kettingin, voi olla varsin rauhassa kovallakin kelillä veneensä suhteen, kunhan muut veneet eivät sitä kolhi.
Poijupainon ja poijun asennus sen sijaan voi olla kallista, joten siihen on hyvä löytää edullinen tekijä.