Euroopan maiden "salaiset velat".

nousevat päivänvaloon.Muulilla hymy hyytyy.

11:31 Espanjan 10-vuotisten velkakirjojen korkotaso on hienoisessa laskussa 5,34 prosentissa. Italiassakin hienoista laskua 4,44 prosenttiin. Saamme taas hengittää hieman vapaammin.

10:56 Luottoluokittajien lausunnoista voi olla montaa mieltä, mutta tätä kannattaa ehkä kuunnella. Fitchin mukaan Espanja on euroalueen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maa saattaa syöstä koko euroalueen syvälle ahdinkoon.

Myös komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on varoittanut, että euron kriisi on kaikkea muuta kuin ohi, kertovat uutistoimistot.

10:28 Saksalaisen Die Welt -lehti kuitenkin kirjoittaa keskiviikkona, että sekä Portugali ja Irlanti toivovat Euroopan keskuspankin käynnistävän jossain vaiheessa viime vuonna julkistavansa OMT-ohjelman niiden kohdallaan auttaakseen maita pääsemään takaisin lainamarkkinoille.

Portugali ja Irlanti haluavat mahdollisimman pian palata lainamarkkinoille. Lehti kuitenkin kirjoittaa, että sen lähteiden mukaan molemmat maat haluavat saada EKP:n osto-ohjelman tuekseen siltä varalta, että jokin menee pieleen. OMT-ohjelman käyttöönotto laskisi kriisimaiden lainakustannuksia, mikä helpottaisi paluuta lainamarkkinoille.

Ongelma tietysti on, että OMT-ohjelman teho piti olla pelotevaikutuksessa - monien toive oli, että sitä ei otettaisi koskaan käyttöön. EKP tuskin lämpenee ajatukselle.

10:02 Surut saavat ehkä juomaan, mutta Kreikassa taloussurut ovat johtaneet alkoholin kulutuksen laskuun.

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla alkoholia juotiin 107 600 hehtolitraa, kun taas vuoden 2012 vastaavalla ajalla määrä oli lähes puolet vähemmän, 56 000 hehtolitraa.

Alkoholivero on noussut Kreikassa 125 prosentilla vuodesta 2009.

9:49 Euroopan talous mataa, mutta yritykset tekevät jättivoittoja.

Zerohedge-sivuston julkistama ja leikkisästi "Euroopan WTF-grafiikaksi" nimeämä käppyrä kuvaa hyvin, miten Euroopan yritysten tulosodotukset ovat irtautuneet makrotalouden luvuista.









BNP Paribas kommentoi raportissaan, että vaikka euroalueen yhtiöiden liikevaihdosta iso osa tulee euroalueen ulkopuolelta, on harvinaista, että tulosodotukset nousevat näin paljon taantumassa. Tällainen ristiriita ratkeaa BNP:n mukaan lähes aina niin, että kansantalouden lukemat voittavat.

9:47 Hyvää huomenta ja tervetuloa liveblogin pariin!

Samalla kun me täällä toivumme Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn lausunnosta, jonka mukaan mikään mediassa julkaistu tieto lahjusväitteistä "ei ole totta, paitsi jotkut asiat", The New York Times nostaa esille artikkelissaan kiintoisan ulottuvuuden euron kriisistä.

Viime vuosina velkakriisin keskipisteessä ovat usein olleet laskelmat siitä, kuinka suuria ovat eri maiden valtionvelat suhteessa kansantuotteeseen.

Nämä luvut kuitenkin kertovat vain osan totuudesta. NYT:n artikkeli nostaa esille sen, että näihin velkalukuihin ei lasketa valtioiden eri instituutioille myöntämiä erilaisia takauksia. Jos nämä takaukset lankeavat valtioiden maksettavaksi, ne rumentavat rajusti monien maiden velkalukuja entisestään.

Syy siihen, miksi näitä takauksia ei lasketa mukaan maiden velkalukemiin, on se, että takaukset lankeavat valtioiden maksettavaksi erittäin harvoin. NYT kirjoittaa, että talouskriisin pahentuessa on kuitenkin entistä todennäköisempää, että valtioiden riskit realisoituvat.

Lehti kirjoittaa, että euroalueella Slovenian ja Maltan kaltaisissa maissa on ongelmissa olevia pankkeja ja valtionyhtiöitä, joiden riskit voivat kaatua valtioiden syliin. Luottoluokittajat ja regulaattorit yrittävät nyt entistä tarkemmin pähkäillä, kuinka isoja raportoimattomia takauksia valtioilla oikeastaan onkaan.

Irlantihan ajautui finanssikriisissä vaikeuksiin juuri siksi, että se oli tehnyt isoja takauksia pankeistaan, joiden suuret tappiot kaatuivat valtion syliin.

Kukaan ei NYT:n mukaan odota, että nämä piilovastuut johtavat pian uusiin pelastuspaketteihin. Mutta oireita ongelmista on näkyvissä: Esimerkiksi S&P laski hiljattain Maltan luottoluokitusta juuri tästä syystä. Malta on muun muassa taannut ongelmissa valtion energiayhtiön Enemaltan lainoja. Slovenien velkasuhde kasvaisi 80 prosenttiin 50 prosentista, jos takaukset laskettaisiin mukaan.



Espanja on taannut yli 200 miljardin euron edestä ongelmissa olevien pankkiensa, paikallishallintojen ja valtionyhtiöiden lainoja. Jos Kreikan takaukset lasketaan velkaan mukaan, sen velka/bkt suhde nousisi 152 prosentista 191 prosenttiin.

Kuinka paljon tästä pitäisi huolestua? Suurin riski näyttää olevan, että taantuma euroalueella syvenee. Se voisi laukaista monia uusia kriisejä yhtiöissä, joiden velkoja valtiot ovat taanneet. Joka tapauksessa on hyvä tiedostaa, että tällainenkin jäävuosi piileskelee pinnan alla.
289
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Siinä on ikuiseen nousuun luottavalle pohja vetäisty alta.

Kuinka paljon tästä pitäisi huolestua? Suurin riski näyttää olevan, että taantuma euroalueella syvenee. Se voisi laukaista monia uusia kriisejä yhtiöissä, joiden velkoja valtiot ovat taanneet. Joka tapauksessa on hyvä tiedostaa, että tällainenkin jäävuosi piileskelee pinnan alla.

Äänestä

Saattapi olla niinkin että osasyynä kreikkalaisten katumellakointiin on se kun yhtäkkiä ovat joutuneet vähentämään viinanjuontiaan tämän viinaveron takia.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Luki. kirjoitti:

nousevat päivänvaloon.Muulilla hymy hyytyy.

11:31 Espanjan 10-vuotisten velkakirjojen korkotaso on hienoisessa laskussa 5,34 prosentissa. Italiassakin hienoista laskua 4,44 prosenttiin. Saamme taas hengittää hieman vapaammin.

10:56 Luottoluokittajien lausunnoista voi olla montaa mieltä, mutta tätä kannattaa ehkä kuunnella. Fitchin mukaan Espanja on euroalueen kannalta ratkaisevassa asemassa. Maa saattaa syöstä koko euroalueen syvälle ahdinkoon.

Myös komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on varoittanut, että euron kriisi on kaikkea muuta kuin ohi, kertovat uutistoimistot.

10:28 Saksalaisen Die Welt -lehti kuitenkin kirjoittaa keskiviikkona, että sekä Portugali ja Irlanti toivovat Euroopan keskuspankin käynnistävän jossain vaiheessa viime vuonna julkistavansa OMT-ohjelman niiden kohdallaan auttaakseen maita pääsemään takaisin lainamarkkinoille.

Portugali ja Irlanti haluavat mahdollisimman pian palata lainamarkkinoille. Lehti kuitenkin kirjoittaa, että sen lähteiden mukaan molemmat maat haluavat saada EKP:n osto-ohjelman tuekseen siltä varalta, että jokin menee pieleen. OMT-ohjelman käyttöönotto laskisi kriisimaiden lainakustannuksia, mikä helpottaisi paluuta lainamarkkinoille.

Ongelma tietysti on, että OMT-ohjelman teho piti olla pelotevaikutuksessa - monien toive oli, että sitä ei otettaisi koskaan käyttöön. EKP tuskin lämpenee ajatukselle.

10:02 Surut saavat ehkä juomaan, mutta Kreikassa taloussurut ovat johtaneet alkoholin kulutuksen laskuun.

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA

ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
Vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla alkoholia juotiin 107 600 hehtolitraa, kun taas vuoden 2012 vastaavalla ajalla määrä oli lähes puolet vähemmän, 56 000 hehtolitraa.

Alkoholivero on noussut Kreikassa 125 prosentilla vuodesta 2009.

9:49 Euroopan talous mataa, mutta yritykset tekevät jättivoittoja.

Zerohedge-sivuston julkistama ja leikkisästi "Euroopan WTF-grafiikaksi" nimeämä käppyrä kuvaa hyvin, miten Euroopan yritysten tulosodotukset ovat irtautuneet makrotalouden luvuista.









BNP Paribas kommentoi raportissaan, että vaikka euroalueen yhtiöiden liikevaihdosta iso osa tulee euroalueen ulkopuolelta, on harvinaista, että tulosodotukset nousevat näin paljon taantumassa. Tällainen ristiriita ratkeaa BNP:n mukaan lähes aina niin, että kansantalouden lukemat voittavat.

9:47 Hyvää huomenta ja tervetuloa liveblogin pariin!

Samalla kun me täällä toivumme Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn lausunnosta, jonka mukaan mikään mediassa julkaistu tieto lahjusväitteistä "ei ole totta, paitsi jotkut asiat", The New York Times nostaa esille artikkelissaan kiintoisan ulottuvuuden euron kriisistä.

Viime vuosina velkakriisin keskipisteessä ovat usein olleet laskelmat siitä, kuinka suuria ovat eri maiden valtionvelat suhteessa kansantuotteeseen.

Nämä luvut kuitenkin kertovat vain osan totuudesta. NYT:n artikkeli nostaa esille sen, että näihin velkalukuihin ei lasketa valtioiden eri instituutioille myöntämiä erilaisia takauksia. Jos nämä takaukset lankeavat valtioiden maksettavaksi, ne rumentavat rajusti monien maiden velkalukuja entisestään.

Syy siihen, miksi näitä takauksia ei lasketa mukaan maiden velkalukemiin, on se, että takaukset lankeavat valtioiden maksettavaksi erittäin harvoin. NYT kirjoittaa, että talouskriisin pahentuessa on kuitenkin entistä todennäköisempää, että valtioiden riskit realisoituvat.

Lehti kirjoittaa, että euroalueella Slovenian ja Maltan kaltaisissa maissa on ongelmissa olevia pankkeja ja valtionyhtiöitä, joiden riskit voivat kaatua valtioiden syliin. Luottoluokittajat ja regulaattorit yrittävät nyt entistä tarkemmin pähkäillä, kuinka isoja raportoimattomia takauksia valtioilla oikeastaan onkaan.

Irlantihan ajautui finanssikriisissä vaikeuksiin juuri siksi, että se oli tehnyt isoja takauksia pankeistaan, joiden suuret tappiot kaatuivat valtion syliin.

Kukaan ei NYT:n mukaan odota, että nämä piilovastuut johtavat pian uusiin pelastuspaketteihin. Mutta oireita ongelmista on näkyvissä: Esimerkiksi S&P laski hiljattain Maltan luottoluokitusta juuri tästä syystä. Malta on muun muassa taannut ongelmissa valtion energiayhtiön Enemaltan lainoja. Slovenien velkasuhde kasvaisi 80 prosenttiin 50 prosentista, jos takaukset laskettaisiin mukaan.



Espanja on taannut yli 200 miljardin euron edestä ongelmissa olevien pankkiensa, paikallishallintojen ja valtionyhtiöiden lainoja. Jos Kreikan takaukset lasketaan velkaan mukaan, sen velka/bkt suhde nousisi 152 prosentista 191 prosenttiin.

Kuinka paljon tästä pitäisi huolestua? Suurin riski näyttää olevan, että taantuma euroalueella syvenee. Se voisi laukaista monia uusia kriisejä yhtiöissä, joiden velkoja valtiot ovat taanneet. Joka tapauksessa on hyvä tiedostaa, että tällainenkin jäävuosi piileskelee pinnan alla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu