onnellisia, miksi heiltä pitää riistää lapsuus ja onnellisuus? Lukekaa ihmiset näitä juttuja oikein sydämellänne ja ajatuksella, ja mitettikää millaisessa maailmassa lapsenne olisi parasta elää ja olla. Lasten elämään ei kuulu noin hajallaan oleva elämä.
Voi niitä aikoja entisiä, kun minä olin lapsi 60-70 luvulla, miten ihanaa oli lapsuus silloin. Niitä muistoja en vaihda enkä unohda, ja omilleni olen suonut lähestulkkoon samanlaisen turvallisen ja ihana lapsuuden.
Voi niitä aikoja entisiä, kun minä olin lapsi 60-70 luvulla, miten ihanaa oli lapsuus silloin. Niitä muistoja en vaihda enkä unohda, ja omilleni olen suonut lähestulkkoon samanlaisen turvallisen ja ihana lapsuuden.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On erittäin susullista todeta se. Viattomat lapset joutuvat kärsimään nykymaailmassa enemmän kuin jaksavat surua ja tuskaa kantaa. Itken aina kun kuulen tai luen näistä surkeita kohtaloista. Millainen on vanhempi, joka omalle lapselleen suo niin paljon omaa tuskaa ja katkeruutta?
Maailmassa on paljon lapsia, jotka näkee nälkää se on eritäin paha asia, me täällä emme näe samalla tavoin nälkää kuin he kaukana siellä, mutta täällä lapset näkevät henkistä pahoinvointia ja väkivaltaa yhtä lailla. Ei täällä lapsilla ole yhtään sen paremmat olosuhteet kuin kaukana siellä. Kaikki maailman lapset voivat erityisen huonosti.
Niin kyllä laittaisin nämä erovanhammat miettimään omaa lapsuuttaan, joutuivatko he vaihtamaan asuinpaikkaa joka toinen viikko, tai pitikö käydä joka toinen viikonloppu etävanhemman luona, jonne pakotettiin menemään.
Voittekeo ollenkaan uskoa miten raskasta tuo lapsille on, koulupäivän jälkeen vaan pitää mennä, aikuiset leikkivät lapsilla kuin nukeilla, sillä oikea lapsen elämä ei voi kulkea mukana, sillä lapsen tavarat ovat siellä jatkuvammassa paikassa.
Kuinka moni teistä on tätä rulettia itse kokenut. Jos kodit olisivat lähekkäin, mutta kun useimmiten on niin, että muutetaan ihan toiselle paikkakunnalle, on satoja kilometrejä matkaa ja sinne sitten pitää viikonlopun aikana matkustaa,
Minulle ainakin lapsi kertoi, että väsyttää, ei oikein jaksanut tehdä koululäksyjä.
Olihan siellä toisessa hienossa kodissa paikka näille vain työhuoneen lattialla, joten on kovaa lapsen elämä.
Tämän uusikkoihmisen omat lapset eivät hyväksyä lapsia, joten isä vie heidät tuolla sitten ulos koko päiväksi, jotta eivät ole sotkemassa.
Sanoisin kaikille näille vanhemmille että kokeoilkaa yksi vuosi tuota samaa itse, ehkä ne silmät avautuvat sitten.
Ja jos yhtään lapsianne rakastatte, muutatte samalle paikkakunnalle lasten lähelle, työkään ei saa olla esteenä, vaihdatte vaikka alaa, mutta huolehtikaa lapsista.
Nämä etävanhammathan viettävät tätä lapsivapaata suurinpiirtein 26 päivää kuukaudessa. Inhoana tuollaisia vanhempia syvästi.
En usko että kovin moni aikuinen jaksaa muuttaa viikosta toiseen työpäivän jälkeen, sen tähdenhän he lapsensa laittaakin asialle, kun haluavat olla rauhassa ja huilata. Lapsethan jaksaa ja sopeutuu, sanovat aikuiset kun lapsilta ei kysytä.
Nyt näemme mitä tapahtuu sellaisille lapsille, joilta vaaditaan enempi kuin jaksavat kantaa. Nuorisorikollisuus on lisääntynyt, kun ollaan oltu irtolaisia vauvasta asti, mielenterveysjonot on kasvaneet, huostaanotot lisääntyneet, nuoret syrjääntyvät,...nämä ovat niitä maksuja, joita aikuiset ovat lapsilleen aiheuttaneet itsekkäällä toiminnallaan.
Kun vielä uudet suhteet vahnemmilla lisäävät tuskaa, kun lapset haisevat, pilaavat, ja ärsyttävät... ym niin miten lapsi voi kestää semmoista, kun aikuinenkaan ei kestä?
Lapsia on helpompi loukata ja tehdä heidän elämästään vaikeeta , kun he eivät aina pysty puolustautumaan eikä uskalla, hyväksyvät vaan kaiken ja nielevät koska luulevat että se kuuluu asiaan kun kukaan ei ole koskaan kiittänyt tai kehunut.
Aikuisia ei niinkään pysty kaikki loukkamaan.
Painostamalla ja väsyttämällä pystyy kontrolloimaan ja ohjailemaan lasta.