Mitä tunnet kun kohtaat

säikähtää,kun näkee minut ;) ja miehestä oli kyse.

miten niin yllättäen? mehän tehdään tällit!

Sen näkee sitten

Vapisen varmaan kauttaaltaan.

yllättäen tai odotettuna. Aina puhdasta iloa ja riemua.
Kunpa hän näkisi sen silmistäni.

sydän alkaa tykyttää satasta ja jalat meinaa mennä alta ja vapista. Lämmin ja voimakas rakastuneisuuden tunne päällimmäisenä.

yllättäen. Varmaan menis suurinpiirtein hämmästyksestä ilahtumiseen, ja koska se tapahtuisi yllättäen, en ehtisi lainkaan jännittää kuten on lievästi taipumus vaikkakin ihan hyvällä tavalla.

Joskus olisin halannut pitkään mutta liian paljon tullut väliin pahaa. En tiedä.

tuli tuossa päivällä vastaan....en edes heti tajunnut, en taida enää tuntea mitään ?

jännittää........

Lyhyesti: Oih ja voih...

Ja yritän olla "muina naisina", ihan coolina mukamas... ;) Mutta jos tiedän näkeväni hänet niin jalat tärrää, joskus noin käy yllättäenkin.

jännittää niin vietävästi. Ei voi tajuta, kuinka jonkun ihmisen näkeminen voi pelottaa niin paljon, mutta se johtuu siitä, kun en osaa ollenkaan kontrolloida tunteitani hänen seurassaan, vaan käyttäydyn ihan omituisesti. Milloin välttelen, milloin höpötän mitä sattuu. Yllättäen en ole häntä tavannut kuin kerran. Koskaan ei tiedä etukäteen, miten tulee käyttäydyttyä, sen näkee sitten tilanteessa. Ensi kerralla yritän lähestyä häntä itse. Ainakin yritän.

hih, voi teitä lapsukaisia ;)

Ei niinkään yllättäen.. Kun nähtiin viimeisen kerran, se tuntui hyvin ristiriitaiselta. Toisaalta tuntui kuin olisi palannut kotiin pitkän uuvuttavan reissun jälkeen, oman miehensä luo. Tuntui kuin koko sydän olisi voinu hypähtää ulos rinnasta, se oli täynnä lämpöä ja elinvoimaisuutta. Halusin vaan suudella ja halata kultaani, enkä ikinä päästää irti. Halusin käpertyä hänen kainaloonsa ja tuntea kahden sydämen lyöntien yhdistyvän kun.....Mutta se ei olisi ollut oikein meidän tilanteessa. Syytä en tässä rupea kertomaan, mutta sen vuoksi täytyi haudata ne oikeat tunteet ja yrittää esittää pelkkää ystävää.

yllättäen, ehkä oliskin helpompaa. Mutta, yhtä kaikki, haluan hakeutua ihan lähelle, jos mahdollista ja tekisi mieli koskettaa. Varjele, jos joskus ollaankin kahden? Miten saan hillittyä, etten käy kosketteleen sitä miestä ;)
Kierrettävä mahdollisimman kaukaa ja katseltava matkojen päästä.

Mitäpä sitä miettimään, enää, koska me emme enää tapaa.

ja kipinöintiä.

No en tiedä.. Vasta huomasin hänet jotenkin eri tavalla.. Jotain jännää.. En osaa sen kummemmin selittää.. Ehkä tämä ihastus on vielä sen verran uusi..
Mut tänään häntä ei näkynyt (eilen viimeksi näin).. Harmi.. En tosin osaa sanoa miten hän minusta ajattelee.. Vai ajatteleeko ollenkaan..
Mut menenpä täältä pois.. Heippa..
(Ainoa viesti minulta tänne tänään..)

Suuttumusta ja ärtymystä vain.

Yks tuli kerran yllättäen vastaan, oikeasti säpsähdin ja menin äkkiä ohitse. Hän tuskin muisti kuka olen, ei ainakaan vilkassut muhun millään tavalla. Itseäni huvitti, kun olin silloin aikoinaan kuvitellut ett hänenlaisensa olis voinut mun näkösestä pitää, ei siis mitenkään sen tasonen mies mun näköstä edes vilkaisisi saatikka osoittais kiinnostusta minuun. Senkin tajusin, ett oikeasti se tyyppi ei sietänyt mua siellä missä se joutui mun kans olemaan samassa paikassa samaan aikaan, sehän puhui musta siellä tosi alentuvasti ja vittuili joka käänteessä. Se kohtaaminen auttoi tajuamaan tuon asian, enpä enää halua toisten törmätä siihen ihmiseen.

Rakkautta tunnen. Ja olisin iloinen, kun vihdoinkin kohtaamme.

Sanoja biisin.

http://www.youtube.com/watch?v=qT6XCvDUUsU

Ai, miten sä siinä olet? Useinkin olen tainnut sanoa:)
Mukavahan hänet on nähdä ja kuulla.. kun vielä sais tuntea vaikka ihan iholla;)