KOIRANPENNUN LUOVUTUS 5VK VANHANA!?

Paljon ongelmia, ei ehkä heti mutta myöhemmin. Emähän alkaa vieroittamaan tuossa iässä.

- Pennulta jää oppimatta suuria osia koirien elekielestä etenkin, jos uudesta kodista ei löydy riittävän kärsivällistä ja "varaemoksi" sopivaa rauhallista koiraa.
- Pentu ei opi hillitsemään puruvoimaansa muiden pentujen kanssa vuorovaikuttaessaan, vaan tämänkin opettaminen jää ostajan vastuulle
- Pentu sairastelee varhain alkaneen stressin myötä helpommin, se "liimautuu" epätoivoissaan ostajaansa (ei edes suurin piirtein kypsä selviämään edes osittain itsekseen = eroahdistus)
- Pennun suhteellisuudentaju on heikko, koska vasta myöhemmin se tutustuu uusiin asioihin ja oppii peilaamaan vanhempiensa ja muiden pentujen käytöstä. Rauhallinen emo tutustuttaa pennun hyvin tuntemattomiin ihmisiin, ääniin jne. Nuoren pennun sosiaalistaminen jää, taas, ihmisen vastuulle. Pentu ei kuitenkaan osaa välttämättä lukea ihmistä niin hyvin, että oppisi rauhalliseksi, vaan siitä kehittyy ylivarovainen (pelkopurija, remmiräyhä, mielenosoituspissat, vieraita ihmisiä nurkkaan pakeneminen).
- Pieni pentu on vielä 8-9 vkoon asti herkkä kaikenlaisille häiriöille ja traumoille, jotka jäävät varjostamaan koko sen loppuikää. Esim. huono koirakokemus voi tuhota luottamuksen ostajan suojelevuuteen ja muihin koiriin luottamiseen koko loppuiäksi.

Puhumattakaan stressin määrästä. Liian aikaisin vieroitetut koirat voivat aikuisenakin järsiä esineitä, nuolla itseään "lohduttelevasti" ja "lutkuttaa" pyyhkeenkulmaa, ihmisten sormia jne.

http://www.maidog.com/kennel/mithrandir pentujen sosiaalistaminen.pdf

http://lintulainen.files.wordpress.com/2008/11/tuikun-luento.pdf

http://www.iltalehti.fi/terveys/2012082115976303_tr.shtml

Keskustelua parin vuoden ikäisestä adressista;
http://www.adressit.com/keskustelu/10179/start/0

Sijoitusnarttuja palautettiin iät ja ajat kotiinsa kun pentu oli viiden viikon ikäinen, eli pentu jäi siinä iässä ilman emoa. Niin tehtiin oman koirani kohdallakin, eikä siitä mitään ongelmaa ollut.

Kysehän oli siis luovutuksesta eikä vieroituksesta.

Itselläni 5 vuotias narttu ja nyt 9 kuinen pentu, jonka hain pennun ollessa 7 vko ja 1 pv. Hyvin on mennyt, mutta juuri varmasti sen takia, että narttuni on kiltti ja sopeutuva. Hyvä malliesimerkki pennulle. Jos ottaa mitä en suosittele pennun hyvin pienenä se pitää oikeasti osasta sosiaalistaa oikein. Minäkin vein pennun heti vanhemman kanssa ihmisten ilmoille senkin uhalla, että jonkun taudin saa. Ensin verkkokantolaukussa reppuselässä ja viikon päästä hihnassa reppu mukana. Pääsi sitten sinne makoilemaan/nukkumaan kun alkoi väsyttämään. Täytyy kyllä myöntää, että ihan 5 viikkoista en suostuisi ottamaan. On niin pieni vielä. Jotkut vaan meinaa, että kun nisältä saadaan pois niin se riittää, mutta ei. Pennun sosiaalisuuden kannalta tärkeät viikot ovat aina sinne 16 viikkoon saakka ja olisi hyvä jos siihen päästää ilman pahoja kokemuksia. Voikun näissä on niin monta muttaa. Kehottaisin pennun ottajaa lukemaan Tuire Kaimion pentu kirjan ja ehkä myöhemmin Kaimion toisen kirjan koiraeläimistä tai joku muu pentu kirja. Älkää ottako pentua liian varhain varsinkaan, jos todella vahvaa kokemusta ei koirista ole. Oletko valmis ruokkimaan ainakin sen 4 kertaa vuorokaudessa pentua. Olemaan sille emon sijainen, sillä sitähän se sitten on. Voi huonolla tuurilla tulla vaikea tapaus, jos et hallitse hommaa. Ei kukaan voi opettaa samoin kuin sisarukset tai emo tähän suureen maailmaan. JOS KUMMINKIN OTAT noin pienen valmistaudu hyvin, sillä seuraavat kolmekuukautta ratkaisevat miten käy jatkossa koiran kanssa. Nyt on talvi ja kylmä aika, muista että pentu ei tuota lämpöä itse, vaan palelee herkästi. Ja se ravinto pitää olla vaikka tekisit itse ravitsevaa ja pennulle sopivaa. Jos tässä alkaisi neuvomaan kokonaisuudessaan, niin joutusi kirjoittamaan vihollisen oppeja. Muista, että nettikin on ja sieltä löytyy paljon myös tietoa asiasta. Madotukset pitää aloittaa heti, entäs eläinlääkäri, onko pentu tarkastettu ennen sinulle tuloa?

Olinpa huolimaton kun sanoin noin, olisi pitänyt tietty kirjoittaa että ruokitaan ehkä jopa useammin kuin neljä krt vrk. Tottakai pentua pitää ruokkia pitkään neljästi, mutta ei tarvi saivarrella. Enköhän kumminkin tehnyt kantani selväksi. Ihmettelen sitä, että yleensä annetaan tuon ikäinen jo pois. Taitaa olla niitä tehtailijoita. Karmeaa katsottavaa millaisissa oloissa ja täysin vailla mitää osaamista ihmisillä koiria tai yleensäkään lemmikkejä on. Ei kukaan ole seppä syntyessään ja oppiakin voi jo etukäteen jos haluaa. Tuntuu vaan siltä, että yhä useampi ottaa pennun/koiran tietämättä sen pidosta mitään vaikka maailma on täynnä ohjeistusta ja neuvontaa näissäkin asioissa. Vastaan tulee jatkuvasti näitä epäkypsiä yksilöitä, siis nää omistajat, jotka todellakin saavat sitten petoja aikaiseksi tai hermostuvat kun ei sitten pärjätäkkään sen pörröpallon kanssa kotosalle, kun se sinne saapuu. Aamulla pitäs kouluun tai töihin lähteä ja yöllä ei ehkä ole nukuttu paria tuntia enempää vaikka sen vuoksi, että pentu palelee kylmissään joku räsy pahvilaatikon pohjalla likaisissaan. Olen nähnyt ja asiaan puuttunut. Kun ei edes ymmärretty sitä, että jollakulla voi olla jatkuva nälkä, jano ja hätä. Sitten työnnettiin vielä kuonoa kakka/pissaläjään hakkujen, ravistelujen jne. kera, jotta pentu oppis sisäsiistiksi. EN VAIN YMMÄRRÄ MIKSI OTETAAN PENTUA, jos ei vaivauduta paneutumaan asiaan ensin kunnolla. Olkoon sitten seropi tai puhdasrotuinen. Kyllä sitä koiratietoutta löytyy tänäpäivänä vaikka pilvinpimein.