Dementia

Alkoholi ja muisti

Alkoholi tuottaa rentoutuneen ja hyvän olon. Ikävä kyllä myös aivot vaihtavat vapaalle, eivätkä työskentele yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin päihteettöminä. Jo yksikin reilun kostea ilta aiheuttaa muistikatkoksia ja saattaa pahimmillaan pyyhkiä koko illan mielestä. Alkoholi siis vahingoittaa aivoja kertakäytölläkin.Erityisesti työmuistin toiminta heikkenee alkoholin vaikutuksesta. Yleensä kyse ei olekaan siitä, ettei kykenisi palauttamaan eilisillan tapahtumia, vaan vahinko on tapahtunut jo edellisenä iltana, sillä alkoholi vaikeuttaa asioiden painamista mieleen. Vielä seuraavan päivän krapulassakin muistijäljen syntyminen on heikompaa kuin selvin päin, ja keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen on vaikeaa. Alkoholidementialla tarkoitetaan oireistoa, johon liittyy erityisesti lähimuistin heikentyminen, persoonallisuuden muutokset, sosiaalisen selviytymisen ja työkyvyn heikkeneminen, sekä henkisten toimintojen aleneminen.

Työmuistia voidaan verrata tietokoneen työpöytään – sillä säilytetään vain niitä asioita, jotka sillä hetkellä ovat käsittelyssä. Jos prosessoimme tietoa tarpeeksi, se siirtyy työmuistista pitkäkestoiseen säilömuistiin. Muistaaksemme asioita meidän täytyy kyetä myös palauttamaan asioita säilömuistista takaisin työmuistin käsittelyyn. Unohtamiseen johtava virhe muistiprosessissa voi tapahtua missä muistin vaiheessa tahansa.

Osaatko soittaa terveysasemalle?

huono roolimalli

Vihaisuus voi johtua terveysongelmista
Jatkuva kiukkuisuus voi kieliä siitä, että kehossa ei ole kaikki kunnossa.

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin edetessä erilaisia käyttäytymiseen ja mielialaan liittyviä muutoksia esiintyy 90 prosentilla potilaista. He voivat kärsiä ärtymyksestä ja epätavallisista vihanpurkauksista, jotka tulevat kuvaan usein vuosia sairauden alkamisen jälkeen.

Käytösmuutokset johtuvat taudin vaikutuksesta aivojen eri osiin, erityisesti persoonallisuudesta vastaavaan otsalohkoon.

RAAMATTU JA TERVEYS

Ehkä voidaan kysyä: "Eikö ole tyhmää luopua oikeuksistaan?" Ehkä se ei ole tyhmää, koska me luopuessamme oikeuksistamme varmistamme terveytemme ja onnemme. "Lukemalla lakia" jollekin me menetämme aina sydämemme rauhan. Luonnolliselle ihmiselle on käsittämätöntä, että hänen pitäisi antaa periksi ollessaan oikeassa. Hän kieltäytyy uhraamasta ylpeyttään, mutta tällöin hän uhraa terveytensä, ja tämähän ei ole kovin älykäs liiketoimi!

Kostonhalu synnyttää rauhasmyrkkyjä, ja ihminen kärsii voimakkaasta itsetehostuksen ja itsesääIin tunteesta. Jos otamme aikaa eritelläksemme syitä väärään elämän vaikeuksiin suhtautumiseen, havaitsemme usein pienen, nelikirjaimisen sanan itse. Stressi ja sairaus ovat seurausta siitä, että olemme haluttomia uhraamaan suurta Minäämme.

Masennus

Masennus on eräs tämän ajan riesa, johon tuntuu olevan vaikeata löytää tehokkaita vastalääkkeitä. Edellä mainitut asiat voivat ainakin osittain estää masennusta.


:

Hengellisen elämämme tulisi joka suhteessa olla realistista. Vaikka meidän pitäisi olla enemmän Jumala-keskeisiä kuin ongelmakeskeisiä, emme voi sulkea silmiämme niiltä ongelmilta, joita kohtaamme.

Aivan tavallinen masentuminen verottaa kaikkein eniten hengellisiä voimavarojamme. Kukaan ei ole siitä vapaa. monet kärsivät siitä ankarasti. Masentaminen on saatanan salakavalimpia menetelmiä evankeliumin etenemisen pysäyttämiseksi. Masentuminen on uskovan elämään kuuluva riski, eikä se katoa, kun uskonelämässä edistyy.

Tarvitsemme kipeästi toinen toistemme tukea. Jos uskova näyttää olevan voimaton rukouksessa tai langenneen johonkin lihallisuuteen tai joutuneen epäilyksiin, älä karta hänen seuraansa. Hän tarvitsee rakkautta ja rukousta ja hienotunteista huolenpitoa. Älä tuomitse, älä sanoilla äläkä asenteilla, vaan pidä huolta.

Kilpajuoksu

Sivuilta 216 … 218

Sielulliset häiriöt, jotka syntyvät siitä, että haluamme "mennä kuuhun" tai vallita lähimmäisiämme, ovat hyvin tavallisia. Eräs etevä psykiatri, tri Alfred Adler, opetti, että useimmat hermo- ja tunnehäiriöt syntyvät määrätystä vallan tavoittelusta. Sen tähden, että tavallinen mies mielettömässä vallantavoittelussaan on päivittäisessä kilpajuoksussa toisten kanssa maallisista päämääristä, hän on päivittäin täynnä pettymyksiä, kuhmuisia tunteita ja usein lommoisia lokasuojuksia.

Seuraavalla kerralla, kun tunnet itsesi epätavallisen uupuneeksi elämän kilpajuoksun harvinaisen ankaruuden ja rasittavuuden tähden, pysähdy erittelemään edellisten tuntien tapahtumia ja keskusteluja. Yhdeksässäkymmenessä yhdeksässä tapauksessa sadasta olet havaitseva, että joku äkkiä laski ilman pois sinun minästäsi. Me kärsimme vastoinkäymisistä, sielullista ja ruumiillisesta uupumuksesta ja sairaudesta, ei tekemämme työn tähden, vaan koska me tietoisesti tai tietämättämme yritämme todistaa itsellemme ja lähimmäisillemme, että meidän ajatuksemme ovat parempia, meidän oppimme ovat oikeita, meidän kirkkomme on paras, meidän kaupunkimme on huomattavin, meidän valtiomme on tärkein, meidän poliittiset käsityksemme ja puolueemme ovat välttämättömiä pelastamaan maailman hävityksestä, meidän jalkapallo- joukkueemme on voittava maailmanmestaruuden, ja meidän, meidän, meidän -. Sinä mainitset sen, ja me yritämme todistella, kunnes olemme kasvoiltamme sinisiä, että me olemme niitä valittuja ja että meidän kuollessamme viisaus katoaa maan päältä. On ihme, ettemme useammin saa oikosulkua aivoihimme.

Eikö ole ikävää, että meidän vaivamme on synnynnäinen yllyke alati vimmatusti kilpailla toisen kanssa aivan kuin kilpajuoksun osanottajat? Kiihkeissä innossamme olla ensimmäisiä me unohdamme sen vahingon, jota tuotamme toisille ja itsellemme. Kilpa-autot, jotka ovat lommoilla, naarmuilla, mukiloituja ja kovaäänisiä, eivät ole huonommassa asemassa kuin ruhjoutunut ihmiskunta, jonka ovat murtaneet monet alituisesta kilpailusta johtuvat sairaudet.

Seuraavassa on vain joitakin monista Uuden Testamentin kehotuksista - tai oikeammin sanottuna resepteistä - jotka parantaisivat miljoonia särkyneitä ja murtuneita sydämiä, jos ihmisillä olisi tarpeeksi uskoa nielläkseen ja sulattaakseen niitä:

"... minä sanon teille jokaiselle, ettei tule ajatella itsestään enempää, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen uskonmäärän mukaan, minkä Jumala on kullekin suonut" (Room. 12: 3).

"Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa , ... toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne ... Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itse mielestänne viisaita" (Room. 12: 9, 10, 16).

"Veljeni älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi, sillä te tiedätte, että me saamme sitä kovemman tuomion " (Jaak. 3:l).

"Tehkää minun iloni täydelliseksi siten, että olette samaa mieltä, että teillä on sama rakkaus, että olette sopuisat ja yksimieliset, ettekä tee mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian pyynnöstä, vaan että nöyryydessä pidätte toista parempana kuin itseänne" (Fil. 2.,2,3).