Luulin tietäväni mitä on hyvä rakkaus. Luulin että rakkaus on kuten Anna Puu laulaa säännöt rakkaudelle. Ei, ei se niin mene. Rakkaus ei tarvitse sääntöjä, ne on itsestään selviä, kuinka rakkaudessa käyttäydytään. Rakkaus on niin suurta että yhdessä ollessa aika häviää ja haluaa vaan koskea toista ja olla lähellä. Ollaan yhtä. Mitään suurempaa ei ole. Kun sen kerran kokee, tietää mitä tarkoitan.
Pyyteetön rakkaus
suurensuurirakkaus
18695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
juurikin näin..
oikeasti rakastaa, niin silloin vain rakastaa. Ei mitään selittelyjä, jossitteluja, epäilyksiä. Oli toinen sitten kiinnostunut tai ei, oli hän sitten toisen kanssa tai jos toista ei koskaan saa. Sitä vaan rakastaa eikä se kuluta vaan voimaannuttaa. Ei yhtään mitään selityksiä tai lisäyksiä.
Kuin omia ajatuksiani.
Hienosti sanottu. :)
Heittoistuimelta lentäen puuhun
(vaihtoehto hermoherkille)
Olen sama mieltä! Sitä vaan rakastaa toista ilman ehtoja! Olen tuntenut, tunnen sen!
sen verran, että kai ne aika huonosti sopii rakkauden kanssa, jos sen antaa leimahtaa. Nuo Anna Puun biisin sanat on aika hienot, kyllä tunteita voi jarruttaa ja tuunata alas, varsinkin tuollaisessa tilanteessa, kun on parempi niin tehdä. Eihän se mihinkään häviä eikä sitä edes halua tukahduttaa, koska se on kuitenkin niin..... Se on lämmin hymy, olemisen riemu ja joskus maan alle pyrkivä matonen, joka tuntee sietämätöntä surua olemisen kurjuudesta.
Niin Totta :)
Raivostuin täysin kun kuulin ekan kerran Anna Puun biisin. On selvää ettei Anna ole koskaan rakastunut, eikä tunne rakkautta ketään muuta kuin itseään kohtaan. Vanha sanonta, sodassa ja rakkaudessa kaikki on sallittua, pitää edelleenkin paikkaansa vaikka nykyään onkin kaikenlaisia sääntöjä ja lakeja rajoitteina.
Mielenkiintoista, että menet väittämään jotakin toisen ihmisen tunteista, noinkin suorasanaisesti, pelkästään yhden hänen esittämänsä kappaleen perusteella.
Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, että moni artisti esittää toisten sävellyksiä ja sanoituksia, ja omatkin sanoitukset voivat olla aiheista, joita ei itse ole käynyt läpi, tai sitten on käynyt, ja oma mielipide aiheista voi olla sama tai eri tai välimuoto siitä, mistä artisti laulaa.
Kyseisen kappaleen sanoitus on muuten Heimo Hatakan, ei Anna Puun.
Olen kuunnellut Anna Puun laulun sanat usein..miettinyt niitä omalle kohdalle. Säännöt Rakkaudelle...ei se aina niin mene,
Samaistun oman kokemukseni siivittämänä.
Anna Puun säännöt rakkaudelle pitää kyllä sisällään rakkauden mahdottomuuden parisuhteen ulkopuolella niin että suhde säilyisi.
.."Me emme saa haluta toisiamme, niin että valehdellaan...tämä on sääntö ensimmäinen.
..emmekä elää voi omillamme..tämä on sääntö lohduttomin.."
Kun vain saisin sen miehen lähelleni...voisin kertoa kaiken, elää tunteet todeksi, niin kuin ne kuuluukin elää. Jos tämä tunne on molemminpuolista. Rakastuin silloin ja rakastan häntä. Vieläkin. Vaikka hän epäilisikin, mitä vain tässä hetkessä...mikään ei muutu jos emme kohtaa.
Anna Puun laulu kertoo mun mielestä salasuhteesta, jossa molemmat osapuolet on varattuja. Onko hienoa?
Ei ole hienoa, sehän se laulun tragedia onkin.
Oho melkein sama nikki tuli vahingossa
Mun mielestä siinä lauletaan siitä, että nimenomaan EI aleta mihinkään salasuhteeseen, vaan yritetään tukahduttaa ne tunteet. Joskus tunteita syttyy eikä sille mahda mitään, mutta sille mahtaa,. antaako tunteiden viedä, lähteekö pettämään tai eroaako.
"...emme saa haluta toisiamme niin, että valehdellaan kotona koskaan rakkaillemme."