Herään väsyneenä joka aamu.

Pitkittynyt häiriö unirytmissä tai epätasapainoinen uni ovat syy mennä lääkäriin.
Jos olet yhä koulussa, juttele terkkarille tai jos olet jo duunissa, käytä työterveyshuoltoa apuna asian selvittämisessä.

Mieti myös miten päiväsi vietät, istutko paljon paikoillasi, harrastatko mitään liikuntaa, mitä syöt, millaisia ohjelmia telkusta/tietsikan kautta kattelet, millainen vuode ja tyyny sulla on, tuuletatko makuuhuoneen ennen nukkumista, nukahteletko läppärin ääreen vaiko normaalisti nukkumaan menemällä ja rauhoittumalla, jne., koska kaikella sellaisellakin on merkitystä nukahtamiseen ja unen laatuun.

Jatkuva ajatusten stressi (esim. jos katsoo paljon aggressiivisia ja väkivaltaisia ohjelmia/pelaa pelejä) aiheuttaa mm. hampaiden narskuttelua, joka puolestaan huonontaa unen laatua.
Hammaslääkäri näkee kyllä heti jos sinä narskutat öisin purukalustoasi.

Lääkäri ei kyllä osaa auttaa unettomuuden hoidossa mitenkään, joten älä mene sinne.

Edellä tulikin roppakaupalla ohjetta.

Lue nämä ja toivottavasti saat apua.

http://blogit.iltalehti.fi/christer-sundqvist/2012/06/10/kun-unen-paasta-ei-saa-kiinni/

http://muutoksenblogi.blogspot.fi/2011/10/pieni-unikasikirja.html

Otathan D-vitamiinin aamulla?

Ja kunnon ruokaa ja D-vitamiini 50µg/vrk


http://personal.inet.fi/koti/remeli/ravinteet.htm

Hyviä rasvoja:

Kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut öljyt. Kylmäpuristuksen ansiosta öljyn rasvahappokoostumus ja vitamiinit säilyvät luonnollisessa muodossaan. Eläinrasvat (luomu parasta). EI MARGARIINIA


Hyvää rasvaa tulisi saada vähintään gramma per painokilo (normaali paino). Hyviä rasvoja tarvitsemme kasvuun ja kehitykseen sekä yleisterveyden ylläpitämiseen. Tämä rasva on energian, ruoansulatuksen, aivojen, solujen ja aineenvaihdunnan kannalta välttämätöntä. Rasvan tehtävä on toimia solukalvojen rakennusmateriaalina ja solujen viestinviejien lähtöaineena. mm. hormonaalisten viestien toimivuus on kiinni rasvasta.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan aikuisten tulisi saada päivittäisestä energiansaannista 25-35 % rasvoista. Lasten rasvantarve on suurempi.

Oman rasvantarpeensa pystyy laskemaan yksinkertaisen kaavan avulla:

Energian tarve päivässä (kcal) x (25-35) / 100 / 9 = rasvan määrä päivässä (g).

Esimerkiksi 2000 kilokaloria päivässä tarvitsevan rasvantarve on 56-79 grammaa.

Tämä rasvan tarve ei mitenkään täyty "kevytmyrkyillä" ja epäterveellisellä margariinilla.





Proteiinit:

Proteiinien päivittäinen tarve 0,8-2 grammaa per painokilo (normaali paino) riippuen aktiivisuudesta. Proteiinit ovat elimistölle välttämättömiä rakennusaineita, joita mm. solut, hormonit, aineenvaihdunta ja lihakset tarvitsevat. Proteiinit koostuvat aminohapoista. Keho ei pysty valmistamaan läheskään kaikkia tarvitsemiaan aminohappoja, vaan ne on saatava ravinnosta. Aminohappojen lähteenä voivat olla joko eläin- tai kasviproteiinit. Eläinproteiinien lähteitä ovat kaikki lihat, kalat, äyriäiset, munat, maito ja niistä valmistetut tuotteet. Kaikki eläinproteiinien lähteet tarjoavat jokaisen tarvittavan välttämättömän aminohapon.


Hyviä kasvikunnan proteiininlähteitä ovat palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet. Kasvisravinnon perusproteiini tulee täysjyväviljasta. Viljasta saadaan hyvälaatuinen proteiiniseos yhdistämällä se joko palkokasveihin (pavut, linssit, herneet) tai perunaan, sieniin, juureksiin tai muihin vihanneksiin. Kasvikunnan tuotteista soijaproteiinin aminohappokoostumus on ihanteellisin. Useissa kasvikunnan tuotteissa jotain aminohappoa on hyvin vähän, mutta yhdistelemällä eri kasviproteiinin lähteitä saadaan lopputulokseksi hyvälaatuinen proteiiniseos.



Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan proteiinia tulisi saada n. 10 – 20 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa 50 – 100 g proteiinia päivässä.



Hyviä hiilihydraatteja:

Syö kasviksia, vihanneksia, juureksia (ei vanhaa ravintoköyhää perunaa), hedelmiä ja marjoja vähintään 500 grammaa päivässä.





Suomalaisen ravitsemussuosituksen mukaan hiilihydraattia tulisi saada loput energiasta eli n. 45 % päivittäisestä energiasta. 2000 kcal ruokavaliossa tämä tarkoittaa n. 225 g hiilihydraattia päivässä.





Viljat (n. 70% hiilihydraattia), sokeri (100% hiilihydraattia) ja peruna (runsaasti tärkkelystä, joka muuttuu sokeriksi) nostavat verensokerin nopeasti, jolloin haima alkaa tuottaa runsaasti insuliinia. Liiallinen insuliini veressä laskee verensokerin liian alas ja liian nopeasti. Tällöin ihminen on taas nälkäinen ja haluaa syödä. Insuliinin tehtävä on varastoida ylimääräinen veressä oleva sokeri (glukoosi) kudoksiin rasvaksi. Insuliinitason pysyessä vakaana elimistö polttaa rasvaa. Perunan ja viljat voi korvata juureksilla, kasviksilla, vihanneksilla ja marjoilla.





Kohtuudella täysjyväviljaa jos viljat sopivat?


Ravinnolla on keskeinen merkitys aivojen monimutkaisen verkoston toiminnalle ja aivoterveydelle. Sekä neuronit eli hermosolut että viestiä vievät aivojen välittäjäaineet muodostuvat ravintotekijöistä. Ravinto vaikuttavaa lisäksi immuniteettiin eli vastustuskykyyn, mielialaan (esim.masennus, aggressiivisuus), hormonitoimintaan, lisääntymiskykyyn, syöpien kehittymiseen, perimään, unen laatuun, jaksamiseen jne... Keskeisin tekijä on ravinnon vaikutus suolistoon ja aineenvaihduntaan, jossa muodostuu jopa 80% immuniteetistamme. Immuniteettijärjestelmäsi toimiessa huonosti sairastut.

syön kyllä terveellisesti, mutta tietokoneella olen aika paljon (en siis pelaa). Pitänee keksiä muuta tekemistä. Liikun aika hyvin mutta voisin sitä tehdä enemmän 8h seisomatyöpäivät. Viime yönä "nukuin" 10h mutta en näe unia tai saa siitä vieläkään tyydytystä. Pitänee käydä työterveydessä keskustelemassa asiasta.

Liika liikunta ei ole hyväksi.

Jos jo työ on kuormittavaa, niin täytyy myös levätä.

Ulkona olisi hyvä liikkua edes 1/2 tuntia päivässä. Ihan rauhallinen kävely riittää.

Pari tuntia ennen nukkumaan menoa ei saisi juurikaan aivojaan kuormittaa.

Kannattaa lukea jotain kirjaa.

Siihen että uni ei tuota energiaa on olemassa monta syytä. Joiden syyt pitäisi lääkäreiden kyllä tietää, mutta useimmat ovat menneen vuosisadan lääkäreitä sekä asenteeltaan että taidoiltaan.

Yksi syy väsymiseen on fibromyalgia, toinen on kilpirauhasen toimimattomuus jne.. Nuo asiat pitää selvittää tutkimalla. Syitä on vaikka minkämoisia.

Terveet elämäntavat ovat aina hyväksi.

Itsellä sama, mutta en myöskään jaksa mennä lääkäriin vaikka olen sitä about 2 vuotta pohtinut. Kuitenkin kaivavat kaiken negatiivisen minusta esille ja laittavat sen syyksi, niinkuin toisaalta saattaa ollakkin, mutta jaa on vähän kakspiippunen juttu. (mitään yöllisiä kauhuskenaarioita ei ole tullut vastaan tai unissakävelyä)

Tämän lisäksi tuntuu että lähes joka päivä tunnen pahoinvointia, huimausta, sekavuutta, ruokahaluttomuutta ja vesilasin juominenkin ei tunnu hyvältä. En sitten tiedä löytyskö jotain ratkasua.... helppoa.. ei mitään yber pitkää selostusta mitä yllä jo näytti olevan rasvoista, sori hienoa tekstiä varmaan mutta laiskana ihmisriekaleena en jaksanut sitä lukea.

Jos ideoita löytys munkin tilanteeseen niin kiitosta... jos..

sain vihdoin ja viimein ajan varattua työterveyden lääkäriin. Antoi reseptin melatoniiniin, varasi ajan psykiatrille ja varasi tarkastuksen kilpirauhasen tutkimiseen. katsotaan ratkeaako asia.

joo, nyt on käyty psykiatrilla ja otettu melatoniini 3mg kahta tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ensi yö on viides melatoniinin kanssa. heräilen silti yöllä, mutta nukkumaanmeno nopeutuu paljon. tosiaankin 4 viikko ilman savukkeen savuketta. aamulla on kamala kurkkukipu ja suuta kuivaa mutta näin on ainakin parempi. kilpirauhastulosta odotellessa...

itelläni ei melatoniini 3mg enää vaikuta juuri ollenkaan. lopetin sen syömisen. en tiedä mikä tässä on kun mikään ei tunnu enää miltään. olen vain ärtynyt ja en jaksa tehdä mitään. ei ole mihinkään enää kiinnostusta. en saa nukuttua, ruoka ei maistu ja on masentunut olo. sängyssä pyörin yön aikana hereillä sen 4 tuntia ja hyvällä tuurilla saan nukuttua 2-4h. kai tästäkin jotenkin selviydytään