Listatkaapa Oulaisten murresanoja.Itseäni ihmetytti sana raasata!
Oulaistelaisia murresanoja
Uudis asukas
179237
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Raasaaminenhan on raasun pitämistä takassa eli lämmittämistä.
Raataaminen on puhumista.
Ronkka on lonkka.
Ränget ovat länget.
Tässä muutamia r-alkuisia murresanoja.
Moikka. Alunperinnhän moni noista sanoista on alkuperältään Ruotsia, ovat vain " paksussa " Suomenkielessä kääntyneet tuolleen , mutta murretta kait ne kuitenkin ovat.
Kohomelo on joko juopottelun jäläkeinen olotila tai paikka Piipsjärvellä.
Töllerö on marjoista,sokerista ja jauhoista tehty sekoitus, jotkut sanovat Huupaksi.
OULAISTELAINEN on paikallisten itse itsestään kutsuma nimitys.
Virallisesti Soomen kielesä se menisi OULAISLAINEN.
Ja oiskohan tämä paikkakunnan nimi lähtöisin laphalais Oulasta, joka jäikin tänne asusteleen ja kalastelemaan jokivarteen (puhdas arvaus).
Meillä ollaan kuitenkin heiniä polkemassa lavossa, kun jopa Ylivieskaset polkevat heinänsä lajossa. Lyhyellä matkalla murre muuttuu ja sen huomaa maakunnassa liikkuessaan.
Toi kohomelo 2 kyltti varastettiin monesti ja esiteltiinpä se teeveessäkin, jossain erikoisissa paikannimissä.
MISSÄ OOT
ikkuna = akkuna
hella = hälla
Ainut mikä nuista em. saattaa olla Oulaistelainen on tuo raasaaminen vaikka en ole sitä itsekään kuullut jo parikymmentä vuotta Oulaisissa asuneena.
Kalajoen−Pyhäjoen murreKeski-Pohjanmaan murteiden kolmas merkittävä ryhmä on Kalajoen–Pyhäjoen murre, jolle on kuvaavaa Etelä-Pohjanmaan murrepiirteiden heikentyminen ja samalla hämäläis- ja savolaismurteiden tunnusmerkkien lisääntyminen. Seuraavat ovat hyviä esimerkkiä siitä: h häviää painottoman tavun kahden vokaalien välistä: tullaan, lampaat, verkkoon. Kuvaavaa on, että ts:n vastine on ht (mehtä, kahtoo) ja murteessa voidaan kuulla myös saaha (saada), jäähä (jäädä) -tyyppisiä infinitiivimuotoja niin kuin savolaismurteissakin. Tässä murreryhmässä sananloppuisen –i:n säilyminen on silmäänpistävää: sanotaan makasi, antaisi, suureksi, kun taas etelämpänä sanotaan makas, antais, suureks.[6]
Muita keskipohjalaisia murrepiirteitäVälivokaalin esiintyminen:
pohoja 'pohja', jalaka 'jalka', lehemä 'lehmä'
Inessiivin päätteet: talosa ~ talossa 'talossa', seurosa ~ seurossa 'seuroissa'
Konsonanttien geminoituminen: sannoo 'sanoo', mittään 'mitään', makkaa 'makaa'
Vokaaliyhtymien -ea, -eä edustus: korkia 'korkea', pimiä 'pimeä'
Pääpainottoman -oa-yhtymän vastineena -ua: maitua 'maitoa', peltua 'peltoa'
Yhteinen omistusliite -nna monikon 1. ja 2. persoonassa: *talonna 'talomme, talonne'
Monikon 1. persoonan pääte -mma, -mmä: olimma 'olimme', menimmä 'menimme'
ei oulaisissa puhuta mitään omaa murretta, vaan aivan samalla tavalla kuin oulussa
No ei ole kyllä täysin samanlainen murre oulaisissa ja oulussa. Toki suurin osa murteesta on samaa, mutta paljon on täysin erilaisiakin murresanoja oulussa.
Ei oo Oulun murre sammaa, en ees ymmärrä kaikkia Oulun murteen sanoja. Ymmärtänneekö oululaisekkaa oulaisten murteen joka sannaa.
Ährätä = puuhastella
Limpata = viikata vaatteita
Lintata = viikata vaatteita
Noolata = kyylätä
puukko=puukko
Puukku=mulkku
Mikä on tuo paskasormianneli
Elähän anna sen sormeilla puukkuas...
Opetin noin 5-vuotiasta tytärtäni puhumaan Oulaisten murteella:
Kylymä ilima, pilikkopimiä ja kauhia näläkä.
Kun sitten tultiin kaukaa etelästä Oulaisiin mummolaan, tyttö lausahti: Tereve!
hilipasta 'hilpasta' käydä pikaisesti jossakin, pistäytyä