Oli joskus kauan sitten paha psykoosi. Jokin osa aivoista ilmeisesti pysyi terveenä kun osasin mennä itse hakemaan apua sairaalasta omatoimisesti vaikka oli todella syvä vaihe päällä. Ottivat sairaalan ja pumppasivat täyteen lääkkeitä jotta sain nukuttua. En tiedä kuinka paljon se johtui lääke-jarrusta mutta oli fyysisesti kuin olisi saanut sydänkohtauksen tai jäänyt junan alle. Fyysinen kunto oli pitkään aika heikko ja kävelemisestäkin hengästyi. Mutta kävelemisellä paraneminen alkoi ja jo vuotta myöhemmin olin taas töissä. Avohoitokin lopetettiin ja lääkitys parin vuoden sisään. Yksi ja ainutkertainen tapahtuma.
Muutaman vuoden jälkeen tuli jälleen pahoja nukkumisvaivoja, pelästyin siitä niin että hain lääkäriltä reseptin semmoisen suoja-annokseen joka varmistaa nukkumisen. Sillä on menty yli 20 vuotta. Ei mitään muuta ole tarvinnut hoidella.
Se mitä olen miettinyt hiljattain on että ehkä pitäisi kuitenkin hakeutua jonnekin keskustelmaan vähän asiasta jota ei juuri kosketeltu sairaalassa tai avohoidossa. Ei ihme sillä ketä nyt psykoottisen pyskoottiset kuvitelmat oikeasti kiinnostaisi. Tai joku voisi ehkä korkeintaan yrittää soveltaa Freudia ja olla olevinaan Pelle Peloton että tästä kaikki johtuu eli siitä kun et saanut tuttia lapsena.
Totta puhuakseni sairaala-aikana lakkasin vaan noteeraamasta hulluja ajatuksia. Ei että niitä ei olisi tullut. Parantumisen myötä ne vähenivät ja miltei loppuivat. Mutta vieläkin saatta tulla parin päivän putoaminen - ja sen huomaa itsekin - mutta onneksi ei nyt ihan koko ajan. Yleensä menee kuukausiakin välissä.
Mietin että onkohan mulla kuitenkin skitsofrenia? Takapakki-päivät ei juuri näy ulospäin. Kukaan ei tiedä. Mutta itse huomaan.
Itse ajattelen että kyse on jonkinlaisesta informaatio-ähkystä. Informaation väärintulkinta-taudista. Maailma on väärällään informaatiota. Ja ihminen suodattaa suurimman osan pois. Mutta joskus tulee semoistaa väärintulkintaa. Tai alkaa ajattelemaan että tässä on jokin "oikeata" suurempi merkitys tässä informaatiossa.
Hieman vaikea selittää omia ajatuskuvioita. Mutta näin kerran Ruotsin TV:ssä mainion esimerkin mistä on kysymys: Siinä joku potilas selitti sitä kun käveli sairaalan pihalla ja näki kyltin "besökande" (vierailut) ja sitten hetken tavattuaan - b-e-s-ö-k-a-n-d-e sai informaatioähky älynväläyksen - besök ande - vieraile hegen luona. Aika hauska esimerkki - mutta ei niin hauska jos alkaa näkemään enemmän viestejä informaatiossa kuin siinä oikeasti on. Se ei tarkoita että tästä nyt olen lähdössä hengen luokse kovinkaan piakkoin.
Omat semmoiset liittyy kyllä useimmiten jotenkin uskonnolisiin asioihin. Hassua sikäli sillä en kuulu kirkoon, enkö ole koskaan ollut aktiivinen uskovainen. Uskon kyllä että voi olla jotain hengellistä mutta samassa totean että en tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan. Ja ne jotka väittää on uskonnollisia ja uskonnot ei kiinnosta minua tippakaan, vaan lähinnä se että olisin hyvä tyyppi. Pakko myös sanoa että usein oma ufoilu tuntuu kyllä liittyvän tuohon "alakerran kaveriin" vaikka ehkä ei pitäisi mainita koska kohta joku sanoo että tämä ovela uskonnollinen käänteis-trolli joka väittää että jos ei kuulu kirkkoon tulee Musta Pekka kolkuttelemaan.
Tuossa tuli viikko sitten semmoinen outo ajatusrakennelma joka on ihan täyttä potaskaa mutta ihmettelen mistä ne ilmestyy. Joku sanoi joskus skitsofreniasta että se on raskas tie mutta niin houkuttleva ja koukuttava. Onko se jotain että kaipaa tylsään arkeen joitain suuria seikkaluita. Isojen voimein taisteluita. Varmaan nuo uskonto jutut on niin syvällä DNA:ssa että ei niitä ehkä edes tajua tietoisesti riippumatta siitä onko mikään kirkossa kävijä tai ei. Toisaalta minua on kyllä aina kiinosanut kaikenlaiset kansanperinne tarinat, mytologiat, kulttuurihistoria jne.
Pah - olipa pitkä lätinä. Pointti oli että mitään suoria harhoja ei ole. Kyse on päänsisäisestä tulkinnasta. Ainoa ulkopuolinen asia joka on hieman ärsyttävä on se kun tulee joku "sattuma" joka on oikeasti sattuma mutta ei "tunnu" sattumalta. Ei mitään suurta. Tiedättekö semmoista että kun pohtii jotain oman elämänsä kysymystä ja miettii että soittaisiko sinne ja sinne saadakseni selvyyden - niin 5 sekuntia myöhemmin joku sanoo televisiossa että "kuule et soita sinne". Keksitty esimerkki mutta pointti että tuskin "terve" olisi yhdistänyt noita kahta asiaa koska erottaa toden ja saippuasarjan. No niin minäkin, mutta puhunkin tunnetason noteerauksesta.
Informaatio -tauti - onko sellaista?
Muutaman vuoden jälkeen tuli jälleen pahoja nukkumisvaivoja, pelästyin siitä niin että hain lääkäriltä reseptin semmoisen suoja-annokseen joka varmistaa nukkumisen. Sillä on menty yli 20 vuotta. Ei mitään muuta ole tarvinnut hoidella.
Se mitä olen miettinyt hiljattain on että ehkä pitäisi kuitenkin hakeutua jonnekin keskustelmaan vähän asiasta jota ei juuri kosketeltu sairaalassa tai avohoidossa. Ei ihme sillä ketä nyt psykoottisen pyskoottiset kuvitelmat oikeasti kiinnostaisi. Tai joku voisi ehkä korkeintaan yrittää soveltaa Freudia ja olla olevinaan Pelle Peloton että tästä kaikki johtuu eli siitä kun et saanut tuttia lapsena.
Totta puhuakseni sairaala-aikana lakkasin vaan noteeraamasta hulluja ajatuksia. Ei että niitä ei olisi tullut. Parantumisen myötä ne vähenivät ja miltei loppuivat. Mutta vieläkin saatta tulla parin päivän putoaminen - ja sen huomaa itsekin - mutta onneksi ei nyt ihan koko ajan. Yleensä menee kuukausiakin välissä.
Mietin että onkohan mulla kuitenkin skitsofrenia? Takapakki-päivät ei juuri näy ulospäin. Kukaan ei tiedä. Mutta itse huomaan.
Itse ajattelen että kyse on jonkinlaisesta informaatio-ähkystä. Informaation väärintulkinta-taudista. Maailma on väärällään informaatiota. Ja ihminen suodattaa suurimman osan pois. Mutta joskus tulee semoistaa väärintulkintaa. Tai alkaa ajattelemaan että tässä on jokin "oikeata" suurempi merkitys tässä informaatiossa.
Hieman vaikea selittää omia ajatuskuvioita. Mutta näin kerran Ruotsin TV:ssä mainion esimerkin mistä on kysymys: Siinä joku potilas selitti sitä kun käveli sairaalan pihalla ja näki kyltin "besökande" (vierailut) ja sitten hetken tavattuaan - b-e-s-ö-k-a-n-d-e sai informaatioähky älynväläyksen - besök ande - vieraile hegen luona. Aika hauska esimerkki - mutta ei niin hauska jos alkaa näkemään enemmän viestejä informaatiossa kuin siinä oikeasti on. Se ei tarkoita että tästä nyt olen lähdössä hengen luokse kovinkaan piakkoin.
Omat semmoiset liittyy kyllä useimmiten jotenkin uskonnolisiin asioihin. Hassua sikäli sillä en kuulu kirkoon, enkö ole koskaan ollut aktiivinen uskovainen. Uskon kyllä että voi olla jotain hengellistä mutta samassa totean että en tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan. Ja ne jotka väittää on uskonnollisia ja uskonnot ei kiinnosta minua tippakaan, vaan lähinnä se että olisin hyvä tyyppi. Pakko myös sanoa että usein oma ufoilu tuntuu kyllä liittyvän tuohon "alakerran kaveriin" vaikka ehkä ei pitäisi mainita koska kohta joku sanoo että tämä ovela uskonnollinen käänteis-trolli joka väittää että jos ei kuulu kirkkoon tulee Musta Pekka kolkuttelemaan.
Tuossa tuli viikko sitten semmoinen outo ajatusrakennelma joka on ihan täyttä potaskaa mutta ihmettelen mistä ne ilmestyy. Joku sanoi joskus skitsofreniasta että se on raskas tie mutta niin houkuttleva ja koukuttava. Onko se jotain että kaipaa tylsään arkeen joitain suuria seikkaluita. Isojen voimein taisteluita. Varmaan nuo uskonto jutut on niin syvällä DNA:ssa että ei niitä ehkä edes tajua tietoisesti riippumatta siitä onko mikään kirkossa kävijä tai ei. Toisaalta minua on kyllä aina kiinosanut kaikenlaiset kansanperinne tarinat, mytologiat, kulttuurihistoria jne.
Pah - olipa pitkä lätinä. Pointti oli että mitään suoria harhoja ei ole. Kyse on päänsisäisestä tulkinnasta. Ainoa ulkopuolinen asia joka on hieman ärsyttävä on se kun tulee joku "sattuma" joka on oikeasti sattuma mutta ei "tunnu" sattumalta. Ei mitään suurta. Tiedättekö semmoista että kun pohtii jotain oman elämänsä kysymystä ja miettii että soittaisiko sinne ja sinne saadakseni selvyyden - niin 5 sekuntia myöhemmin joku sanoo televisiossa että "kuule et soita sinne". Keksitty esimerkki mutta pointti että tuskin "terve" olisi yhdistänyt noita kahta asiaa koska erottaa toden ja saippuasarjan. No niin minäkin, mutta puhunkin tunnetason noteerauksesta.
Informaatio -tauti - onko sellaista?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Emmä ainakaan usko että kyse on mistään yliluonnollisesta. Tai vaikka olisi niin mitä sitten. Parempi ajatella ne harhoiksi ettei joudu ongelmiin (psykoosiin). Olen minäkin nähnyt että telkkari vittuilee mulle päin naamaa ja antaa just ton tyyppisiä käskyjä mitä selitit. Olen nähnyt sanojen sisällä muita sanoja tai "käskyjä". Samoin olen joutunut käsittämättömiin tilanteisiin elämässä mikä on sattumaa mutta tuntui silloin että suuremmat voimat ohjasivat minut tähän tilanteeseen.
Loppupeleissä jos olet käyttänyt 20 vuotta samaa lääkettä ja se on auttanut niin en lähtis tässä vaiheessa miettimään sitä miksi sulla on skitsofrenia. Veikkaan että se tie ei ole mikään helppo... Tosin jos haluat psykoosin uudestaan niin lähe ihmeessä niiden "merkkien" perään. ;)
mietit vaan liikaa.
Aivosi ovat pehmenneet. Minä aloin ajattelemaan hassuja ja nyt ongelmia päästä niistä ajatuksista eroon.