Kärsin pelkotiloista, paniikista ja keskivaikeasta masennuksesta. Elämä tuntuu välillä todella epätoivoiselta ja tunnen ettei tästä olosta ole mitään tietä ulos. Välillä on kuitenkin ihan hyviäkin päiviä, jolloin jaksaa siivota ja jaksaa hymyillä. Aallonpohja tulee kuitenkin joka kerta, vaikka kuinka yrittää yksinään...
Nyt neljä vuotta tuosta kärsineenä lääkäri määräsi mulle Cipralexia kokeiltavaksi. Pelkään hirvittävästi lääkkeitä ja niiden sivuvaikutuksia. Olen emetofoobikko eli pelkään oksentamista. Lueskelin netistä muiden kokemuksia ja tuntui että kaikilla oli mennyt maha sekaisin ja oksettanut. Muserruin täysin, koska en uskalla mitenkään aloittaa tuota lääkettä.
Olen koulussa ja kouluterveydenhoitaja patistaa minua aloittamaan lääkityksen (sanoo että en muuten pääse tutkitoa läpi jne.), äitini joutui ostamaan mulle noi lääkkeet koska opiskelijana ei ollut varaa (hän soitti minulle äsken ja raivosi että nyt pitää aloittaa toi lääkitys) ja tuntuu että kaikki vaan kaatuu päälle...
Voikohan tästä suosta nousta enää ilman tuota lääkettä? Voinko vaan vetää ne vessanpöntöstä ja valehdella kaikille että syön niitä?
Nyt neljä vuotta tuosta kärsineenä lääkäri määräsi mulle Cipralexia kokeiltavaksi. Pelkään hirvittävästi lääkkeitä ja niiden sivuvaikutuksia. Olen emetofoobikko eli pelkään oksentamista. Lueskelin netistä muiden kokemuksia ja tuntui että kaikilla oli mennyt maha sekaisin ja oksettanut. Muserruin täysin, koska en uskalla mitenkään aloittaa tuota lääkettä.
Olen koulussa ja kouluterveydenhoitaja patistaa minua aloittamaan lääkityksen (sanoo että en muuten pääse tutkitoa läpi jne.), äitini joutui ostamaan mulle noi lääkkeet koska opiskelijana ei ollut varaa (hän soitti minulle äsken ja raivosi että nyt pitää aloittaa toi lääkitys) ja tuntuu että kaikki vaan kaatuu päälle...
Voikohan tästä suosta nousta enää ilman tuota lääkettä? Voinko vaan vetää ne vessanpöntöstä ja valehdella kaikille että syön niitä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei!
Lääkäri määräsi myös minulle Cipralexia noin 3 vuotta sitten alakuloisuuteen ja ahdistuneisuuteen. En kuitenkaan koskaan hakenut lääkkeitä apteekista, sillä halusin pärjätä ilman ja pelkäsin sivuvaikutuksia. Nyt kuitenkin oireet pahenivat ja toinen lääkäri määräsi samaa lääkettä. Olen nyt muutaman kuukauden syönyt niitä ja olo on helpottunut huomattavasti. Minulle ei tullut juurikaan mitään haittavaikutuksia lääkkeestä. Ainoastaan hieman eriskummallisia unia, ei muuta.
Kehoitan sinua lämpimästi kokeilemaan lääkettä, sillä hyödyt voivat olla huomattavasti haittoja suuremmat. Yleensähän haittavaikutukset helpottaa noin kuukauden sisälle lääkkeen aloittamisesta. Ja ainahan lääkkeet voi lopettaa, jos haittavaikutukset ovat liian voimakkaat. Tsemppiä!
Kiitos vastauksestasi.. Ehkä uskaltaisin hiihtolomalla kokeilla tuota, kun pelottaa että joudun jäämään koulusta pois sivuvaikutusten takia (jos yhtään selvittämättömiä poissaoloja enää, niin jää tutkinnonsuorittaminen kesken...).
Kannattaa kokeilla, lääke vei itseltäni pahimmat tunnehuiput pois, ja sinun tilanteessasi se voisi olla hyvä juttu. Pahimmat kaudet jäävät pois ja jaksat paremmin. Kun elämässä alkaa olla rutiineja ja olosi paranee, voit miettiä lääkärin kanssa lopetusta.
Vieköhän tuo lääke pois itkuisuuden ja jatkuvat pelkotilat? On kausia jolloin saatan itkeä viikon putkeen niin, että elimistössäni on hirveä nestehukka ja pääkipu on huikea jatkuvasti...
Moi
Täälä toine emetofoobikko ja samasta syystä en millään halunu alottaa lääkkeitä.
Noh.. Suostutteli lääkäri cipraleksia kokeileen koska se mieto ja aloitin ihan murusilla jota nostin pikkuhiljaa. Nyt syöny pari vuotta 20mil. Mitään oireita ei tullu kun aloitin pienellä murulla ja pikkuhiljaa lisäsin.
. Lääke vei mun kuolemanpelko ajatukset mutta oksennusfobia on edelleen. Ihmetellään miks. Nyt kokeilen lyhyt terapiaa tähän hiton fobiaan!!!!
Vaude se olis kyllä mun unelma jos sais edes puolitettua nuo pelkotilat mitä mulle tulee... Lääkäri vaihtoi nyt Mirtazapiiniin mun uniongelmien takia ja tuossa ei taida olla niin yleistä pahoinvointi haittavaikutuksenakaan... Kun sais vaan elämänhalun takasin edes..
Turhaan pelkäät lääkityksen aloittamista. Mulla on ollut lääkitys jo vuosia. Olihan se ensin vähän sopivan lääkkeen hakemista. Yhdestä tuli ihottumaa, joka paheni päivä päivältä. Se siis pois. Toisesta tuli kova ahdistuskohtaus ja se lääkekin jätettiin pois. Sitten löytyi sopiva, joka auttoi osittain. Sen rinnalle tuli myöhemmin pari muuta lääkettä, ja kyllä auttavat. Useimmiten elämä tuntuu mukavalta, on paljon parempi olla kuin ennen lääkitystä. Joten aloita lääkitys. Itsellesi vaan teet vahinkoa ja olosi pahenee eli tervehtymisesi viivästyy, jos vedät lääkkeet vc-pönttöön. Ne eivät yleensä vaikuta heti masennusta poistavasti vaan se voi viedä 2-4 vk. Jos sitten ne sopivat sulle, niin pyydä lääkäriltä B-todistus (kelaan vietäväks), niin saat lääkkeesi halvemmalla.