empaattinen lääkäri?

Kuulostat hieman minulta, kun oli nuori. Menin opiskelemaan toista alaa ja nyt 25-vuotiaana maisterin paperit kourassa haen lääketieteelliseen. En viime tutkinnon puitteissa juuri opiskellut, kun ala sattui olemaan minulle harrastuneisuuteni takia helppo/tuttu.

Kysymykseesi ei ole suoraa vastausta, mutta joitain näkökulmia: Millainen on paineensietokykysi? Pääsykoe on aika rankka paikka enkä ainakaan itse olisi selvinnyt siitä nuorempana. Entä opiskelu? Opiskelukavereissasi olet vähemistössä, jos katsoo empaattisuuttasi. Suurin osa lääkäreistä on kuitenkin aika kovia luonteita ja ehkä hieman ilkeitäkin.

Loppuun tällainen yleinen kommentti siitä, että ihmiset muuttuvat. Olin nuorempana hirveän avulias ja hurmaava ihminen, mutta nykyään minua ei juuri kiinnosta ihmisten ongelmat. Toki sellaista ihmistä, joka tosissaan yrittää, auttaa mielellään, mutta sellaiset passiiviset narisijat eivät herätä minussa tunteita.

1) jos selviät pääsykoetilanteesta, todennäköisesti selviät ammatin ja opiskelun haasteista. Kirurgia sinusta ei välttämättä tule, mutta eri erikoisalat ovat hyvin erilaisia vaatimuksiltaan.
2) kuten edellä on todettu, empaattisena edustaisit vähemmistöä opiskelijoiden joukossa. Monelle se status/ura/raha ajaa lääkikseen. Vaikeinta sinun voi olla kestää juuri tovereidesi epäempaattisuutta. Potilaiden koviin kohtaloihin tavallaan turtuu. Jos ei turru, niin aina voi valita vaikka tutkimusuran tai puhtaasti ei-kliinisen asiantuntijauran.

t. empaattisena lääkäriksi opiskeleva