onko muilla samoja sivuvaikutuksia?

Kukaan ei ole niin hullu että lääkkeitä söisi,
sekaisin olen mutta en niin pahasti.
Joten ei ole sivuoireitakaan sain aikanaan noista
aivovaurion ja korvaukseksi 3500 € joten mielumin masentunut.

Inhottavia sivuvaikutuksia, mutta kun verrataan pahaan ahdistukseen ja masennukseen, niin on vain puntaroitava kumpi on pienempi paha. Olen itse kokenut pahempiakin sivuvaikutuksia. Joista mainittakoon esim. helvetillinen ahdistus, pakkoajatukset, yliaktiivinen rakko ja ruuan nielemisongelmat. Joskus tunsin olevani kuin koekaniini, kun sopivaa lääkettä etsittiin, eikä lääkärit tahtoneet ottaa kokemuksiani todesta. Minulla Lito teki aikanaan sen ettei itkettänyt, eikä naurattanut. Sängyssäkään ei tuntunut oikein miltään. Naisena en tietysti voi ymmärtää telttaongelmiasi. Nykyiseen lääkitykseeni olen ihan tyytyväinen, vaikka tiedän, että ilman lääkkeitä seksielämäni olisi paljon parempaa. Mutta kun en pärjää ilman lääkkeitä, niin hyvä näinkin. Pääasia, että nuo lääkekokeilut ja pahemmat sivuoireet ovat nyt historiaa.

Kyllä itkeminen kannattaa, koska verenpaine laskee ja henki kulkee helpommin ja lisäksi kyynelten mukana poistuu kaikkee saasteita päästä. Masennus ja ashitus lienee niin lähellä toisiaan että eikö niitä vois hoitaa samoilla pillereillä. Tai sama kai sois kyllä heittää mäkeen kaikki nuo mömmöt

Se on hyvä sellaisen sanoa, joka ei itse tarvitse lääkitystä. Nykyään on varmaan paljonkin ihmisiä, jotka syövät aiheetta mielialalääkkeitä ja joutaisi tosiaan heittää mömmöt mäkeen. Mutta paljon on myös oikeasti sairaita, jotka eivät pystyisi ns. normaalielämään ilman lääkitystä. Joten enpä menisi ketään neuvomaan lääkityksen suhteen.

En ole todellakaan lopettamassa lääkitystä! Seisokki ongelma ei ole ongelma minulle, koska olen niin ujo, ettei siitä ole kuin haittaa. Vaikka välillä tuntuu, etten ole enää mies.

Kyvyttömyys itkeä vaan tuntui niin oudolta, mutta ei sentään tule itketty yleisillä paikoilla, niin kuin edellisellä lääkityksellä tai kokonaan ennen mömmöjä.

Minustakin tuntui ja tuntuu välillä, että minua käytetään koekaniinina. Pään pakkoliikkeet ja vaikeudet istua paikallaan ovat jo olleet arkipäivää pariin kuukauteen. Hyvänä päivänä on todella vaikeaa ottaa lääkkeet, sivuvaikutusten takia.

Miten tää keskustelu on saanut 155 (positiivista palautetta). Nauraako ne 155 psykiatria sun telttaongelmalle? En yhtään ihmettelis...

Jos pään pakkoliikkeet ja vaikeus istua paikoillaan ovat tulleet nyt lääkkeen aikana, se kertoo että nyt kiireesti lääkäriin. Nämä ovat vakavia haittaoireita jotka kertovat että elimistösi ei kestä lääkettä.

Mikä suru sinulla on, kun pitäisi voida itkeä? Tätä jaksan kerta toisensa jälkeen ihmetellä. Aivan kuin ihmiset ajattelisivat, että jokin rutiini-itkeminen on normaali tila, jonka lääkkeet estävät.

Masennuslääkkeistä on vastaavia kokemuksia, tosin en kyllä ole itkenyt juuri vuosikymmeniin muutenkaan.
Itse kokeilin noin 15 eri masennuslääkettä juuri tuon mieskunnon takia. Yksi aines oli hurja se ei estänyt seisokkia, oli tämmöinen serotoonin takaisin oton ehkäisijä ja orgasmin hetkellä tuli aina serotooni tai muu ylikuormitusaivoihin ja hirveä pääkipu.
Muut sitten veivät seisokkia jollakin tapaa. Ja eivät edes juuri autaneet masunnukseen.
Nyt olen siinä tilanteessa, että syön Cipramiliä, joka oli se ensimmäinen lääke jota kokeilin (tai sen jotain rinnakkaistuotetta).
Voin elää sen kanssa että ei kunnolla seiso, kun olen ollut ilman 2 vuotta, nyt ystävän päivänä pitäisi löytää kunnon seisokki, kun tuli lupauduttua immenkalvojen puhkaisuun.

kemiallisilla mielialalääkkeillä on ikävä sivuvaikutus...ei seiso..ei hätää,unohda moiset lääkkeet ja vaihda luonnolliseen vaihtoehtoon.
Suosittelen omaan kokemukseeni perustuen käyttämään:tryptofania ja muita aminohappoja,kuten arginiinia ja alaniinia,niistä löytyy apu sinulle,koska löytyi minulle ja monelle muullekin.
Tryptofani poistaa tehokkaasti stressiä,joka on monen huonounisuuden taustalla.
Samalla saat entisen iskukuntosi takaisin sänkypuuhissa...vie toki muutaman viikon jopa kuukauden,mutta kyllä se petraantuu.
Muista ottaa kuitenkin useampia aminohappoja,koska niiden yhteisvaikutus laittaa pelittämään.

venlavaks on tehokas lääke vaikeisiin masennukseen,itse käytän 300.mg muita vaikka kuinka.
ei masennuslääkkeet aivoille mitään pahaa tee,voi käyttää vaikka 50.v.rauhoittavia,ahdistuneisuudeen on nykyään jo uusia lääkkeitä.ei kannata täällä palstalla kysellä ,eivät nämä vastaavat tiedä mitään.

Kuuleppa Niilo jos sulle on käyny niin ko mulle.Itkut on itketty jo.Nyt alkaa uusi elämän vaihde ilman kyyneliä

Paras apu on usko. Jeesus parantaa kaikki maanpäälliset vaivat ja on sorrettujen puolella.

Usko ei ole apu vaan psykoosi.

Onko tää yleinen vaiva? Johtuuko pelkästään lääkkeistä?
Onko mitään millä saisi masentunutta piristymään tai tuntemaan hyviä fiiliksiä? Tahtois auttaa ystävää mäessä...

"Liikunta, ihmissuhteet, terapia ja terveet elämäntavat."
Ei kaikilla ole ihmissuhteita eikä rahaa terapiaan.

Lääkkeet on vain keino turruttaa paha olo, joka oikeasti osoittaa takaisin nille, jotka sen aiheuttavat, siis sanallisesti tietysti. Saan suunnattomia kiksejä kun julkisesti tuon ilmi toisten ihmisten ala-arvoisen käyttäytymisen - silloin kun sitä tapahtuu. Kun ei tarvitse enää pelätä menettävänsä mitään, saa rohkeuden tehdä mitä vaan.

Nämä ssri- sekä snri-lääkkeet ovat järkyttävää myrkkyä aivoille. Vieroitus on helvettiä! Aivan törkeä masennus jne jne jne...
Onneksi pääsin eroon. Olo sen jälkeen oli kuin verhot vedetty silmien edestä pois!
Tunsin taas! Oli iloa, oli myös surua.
Nämä lääkkeet turruttavat ilon sekä surun kyllä.. Tulee sellainen olo ettei mikään tunnu miltään. Ei saa "kiksejä" mistään yms.
Oma kokemus venlafaksiinista oli sellainen, että viiltelin itseäni joka puolelta,
hakkasin kidutin itseäni.. en vieläkään tajua miksi.. Ne alkuoireet joillain voi
olla jotain aivan järkyttävää! En ymmärrä jos pitää määrätä niitä, niin pitäisi varoittaa näistä alkuoireista ja määrätä alkuun tukeen jotakin rauhottavaa mm. diapam rauhottamaan sitä järkyttävää oloa..
Jännä juttu muuten, että jenkkilän sekä suomen kouluammuskelijat käyttivät melkein kaikki tiettyjä ssri-lääkkeitä. Jenkkilässä mm. zoloft (Sertralin suomessa) ja muita saman ryhmän lääkkeitä..
Nyt oikeastaan ymmärrän niitä. Ei olisi tuntunut kuurin jossain välissä miltään
tappaa joku. OIkeastaan teki välillä mieli vahingoittaa jotain.. Normaalisti olen ujo, rauhallinen rauhaa rakastava persoona.
Nämä myrkyt muuttavat persoonaa pelottavasti!!
Mitä seikokkiin tulee niin juuri nämä ovat pahimpia. Libido voi kadota jopa lopullisesti! Ei ollut kiva parisuhteessa kun alaston kaunis puolisoni kiihotti yhtä paljon kuin kasa kiviä.. ääh. Ei hyvä..
Kysy rohkeasti lääkäriltä muita lääkkeitä, esim. Voxra, hieman piristävä ja samaa ainetta käytetään myös tupakan lopettamiseen sekä adhd:n hoitoon (en ymmärrä miksi) , mutta minulla toimi ahdistukseen ja sai voimia puuhata.
Paras masennukseen minulla ollut kumminkin luonnontuotteet.
5-htp =serotoniinin ja melatoniinin (unihormonin) esiaste.
Auttanu minulla parhaiten. Ei inhoja vaikutuksia ym paskaa niinkuin nuo järkyttävät kemialliset lobotomialääkkeet..

Minua päinvastoin auttavat itkemään, jos on surua. Ei tee kyllä mielikään vollottaa aiheetta. Sivuvaikutuksina lääkkeistä ollut seksuaalisen mielenkiinnon vähenemistä.

Venlafaksiini ei vaikuttanut seksiin, ssri:t vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan alle 1% käyttäjistä saa venlafaksiinista tunteiden ja tunneelämän latistumista ja alle 10% erektiohäiriöitä. Valitettavaa jos satutte kuulumaan näihin pieniin ryhmiin. Ei kuitenkaan kannata haukkua lääkettä huonoksi kaikille tämän takia.

Jos ette usko niin nämä luvut löytyvät pakkausselosteesta.

Käytin viikon asteittain se seisominen loppu lopetin 2 viikossa palautui

Olisikin "sivuvaikutuksia". Minulle puhkesi psykiatrisen hoidon seurauksena jonkinlainen neurologinen ja hermostollinen syndrooma, kokonaisuus oireita. Se alkoi pieleenmenneestä SSRI-vieroituksesta jota psykiatri lääkitsi. Minulla on nykyään tunnottomat genitaalit, pistelyä pitkin hermostoa, tuntuu kuin tunto olisi alentunut pitkin alakroppaa. Ja jotenkin todella anhedoninen olo. Ja aivot mitkä on saaneet harmia psykiatrian hoidosta.