SUOMEN RANNAT TÖRKYKASOJA ?

Kotimaa | Turun Sanomat 8.2

Suomen rannoilta löytyy keskimääräisesti enemmän roskaa kuin projektissa mukana olevista muista maista Ruotsista, Virosta tai Latviasta. Suurin osa löydetystä roskasta on muovia, ilmenee Pidä Saaristo Siistinä ry:n julkaiseman Baltic Marine Litter -projektin väliraportista.

Viime vuonna mukana oli seitsemän tutkimusrantaa Kotkan Lehmäsaaressa, Helsingin Pihlajasaaressa, Kaarinassa, Turun Ruissalossa sekä Paraisten Björkössä ja Utössä.

Väliraportin tulosten mukaan kotimaisilta tutkimusrannoilta on löytynyt keskimäärin enemmän roskaa kuin muista tutkimuksessa mukana olevista maista. Myös muoviroskan osuus on suurin, noin 60 prosenttia.

– Suomen kohdalla suuri kokonaisroskamäärä herätti monta uutta kysymystä, joihin on syytä perehtyä. Missä määrin roskat ovat vahingoksi Itämeren eliöille ja saavuttavatko ympäristössä pilkkoutuneet muovihiukkaset ravintoketjun kautta joskus omat ruokalautasemme, pohtii Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

HELCOMin vuonna 2007 antaman arvion mukaan vain 30 prosenttia roskista ajautuu rantaan, loppujen jäädessä piiloon veden pinnan alle.

– Näiden lukujen valossa Suomen merenpohjat ovat täynnä roskaa, Haaksi jatkaa.

Merkille pantavaa on myös huomattava tupakantumppien määrä rannoilla. Keskimäärin kotimaisilta tutkimusrannoilta löydettiin 32-kertainen määrä tumppeja muiden maiden rantoihin verrattuna.

Rantakohtaiset vaihtelut roskien määrässä ovat suuria. Keskimäärin eniten roskaa on löytynyt Turun Ruissalon Kansanpuiston rannalta, Helsingin Pihlajasaaren uimarannalta ja Utöstä.

Ruissalon Kansanpuisto on väliraportin mukaan selkeästi tutkimuksen roskaisin ranta, vaikka kesäkaudella rantaa siivotaankin säännöllisesti. Roskaa on löytynyt tuplasti enemmän kuin Helsingissä.

Suomen ulkosaaristoon kuuluvalta Utön rannalta on löytynyt kolmanneksi eniten roskaa.

– Tulos on merkittävä siksi, että oletettavasti suurin osa Utön roskasta on mereltä rannalle ajautunutta eikä ihmisten rannoille jättämää, Haaksi sanoo.

Ruotsalaisen Håll Sverige Rentin vetämässä hankkeessa on PSS ry:n lisäksi mukana Hoia Eesti Merd Virosta ja FEE Latvia Latviasta. Projekti alkoi 1. syyskuuta 2011 ja päättyy 31. joulukuuta 2013. Hanke rahoitetaan EU:n Interreg IVA Central Baltic -ohjelmasta.

TS