Mitä eroa ja merkitystä käytännössä?
toppiriki vs 7/8
Tiedoton...
39956
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Tuo riippuu niin monesta eri seikasta, esim tukeeko saalingit pituussuunnassa ja kuinka isoja ovat keula ja isopurje. Kuin myös millaista jöötiä mastoprofiili on.
Purjehtia haluaa kevyen, yksinkertaisen ja tehokkaan maston, joten esim IMX 38 toppiriki on hyvä ratkaisu. Vastavaasti saman firman osatakilaratkaisut ovat hyviä.
Osatakilassa on yksi keino enemmän latistaa purjetta ja sitä myötä vähentää tuulen kallistavaa vaikutusta sen voimistuessa. Jos osatakilassa vielä barduunat niin parantaa edelleen säädettävyyttä. Mutta edellyttää tietysti että osaa käyttää näitä säätöjä.
Hieman yllättäen osatakila on nimenomaan se alkuperäinen "oikea" takila, Mastonhuipputakila taas on "kilpatakila" jossa on pyritty maksimoimaan purjepinta-ala sääntöjen puitteissa. Samalla tavalla genua on "kilpapurje" ja perustuu tasoitussääntöjen porsaanreikään jossa maston taakse ulottuvasta pinta-alasta ei rankaista.
Nykyään mastonhuipputakila mielletään raskaiden, usein pitkäkölisten matkapursien takilaksi.
Miksi sitten monessa 70-80 luvun "perhepullukassa", mm isommat maxit jotka eivät ole nopeudestaan tunnettuja, on mastheadit?
Purjealat mainituissa vanhoissa veneissä ovat pienet kuin myös painoa on liikaa.
Veli 20´ yrittää kai tuossa selittää edellä että toppiriki on yksinkertaisempi kun ei ole niitä säätömahdollisuuksia niin paljon
Sellainen sopinee paremmin meille tavallisille purjehtijoille, jotka emme niin trimmaa koko ajan ......emme edes palstoilla
Se oli ajan tapa, aivan samoin kuin samoihin aikoihin ei edes halutessaan voinut rakentaa muita kuin tasakattoja. Se tapa vain oli tullut kilpaveneistä, kuten kovin moni muukin tapa. Osansa oli purjeenvalmistuksen tekniikalla ja osansa uskomuksella. Siihen aikaan oli käytössä rullareivit, jotka pilasivat reivattuina purjeen muodon täysin. Mieluummin jo sen takia pieni iso ja suuri genoa, suuresta genoasta uskottiin muutenkin saatavan enemmän tehoa kuin suuresta isosta. Rikin haluttiin myös olevan yksinkertainen, eli vanttien ja saalinkien lukumäärää karsittiin.
Genoat ilmestyivät todella sääntöjen porsaanreikänä 6 mR-veneisiin. Siellä luokkasäännössä genoat jatkossakin sallittiin, mutta toppirikit kiellettiin.
Toppirikin huonot säätömahdollisuudet eivät muuten pidä paikkaansa. Tai pitävät niiden 70-luvun puhelintolppien osalta. Jo 70-luvun lopulta alkaen toppirikien mastot ohenivat ja niihin laitettiin tuplasaalingit. Sellainen masto taipuu iloisesti halutulle kaarelle. Siihen tosin tarvitaan hydrauliikkaa vähintään takastaagin kiristykseen, isommassa veneessä myös kikkiin ja usein babystayhin.
Miten säätömahdollisuus tekee purjehduksesta hankalaa?
Ei perus 7/8 mastoa välttämättä tarvitse trimmata, mutta sitä voi halutessaan. Barduudarikit on sitten oikeastikin hankalampia.
Osaa toppirikisistäkin voi trimmata, kunhan laittaa hekkiin tarpeeksi voimaa.
Tavalliselle purjehtijalle toppirikin huono puoli on suuret genoat, jotka vaativat voimaa/nopeutta vendoissa.
Mitä enemmän säätöjä, sitä suurempia eroja on mahdollista saada aikaan, eikö ?
Tämähän on tuttua jo säätötekniikasta.
JOS EI OLE HOMMA HALLUSSA on aina parempi valita yksinkertaisempi.
Nykyisillä 7/8, 9/10 tai toppirikisillä ei ole käytännön eroja. Harvalla on toppirikisessäkään täyskokoista genoaa käytössä rullalaitteesta johtuen. Mastonhuipputakiloita tuskin enemmälti taivuteltiin ennen kuin Saabin lentokoneinsinöörit Bergström & Ridder keksivät nimeänsä kantavan rikin- ja Windeksinkin.
70-luvun mastonhuippurikit tuskin taipuivat iloisesti koska saalingit olivat taaksepäin suuntaamattomat. Hydrauliikalla pumpattiin keulastaagia tiukaksi kryssillä mutta taipuminen oli pikemmin minimaalista ja babystä johtuvaa. Iloisesti taivuttamiseksi olisi tarvinnut venyttää keulastaagi tosipitkäksi koska babystagi oli lyhyt ja tuettu pienellä kulmalla alas paksuun tolppaan. Itse olen kuvitellut babyn tehtäväksi siihen aikaan maston pumppaamisen vastustamisen pikemminkin kuin taivutuksen. Hydrauliikka babyssä ja kikassa olivat Suomessa harvinaisuuksia.
Minulla on vanha pitkäköli toppirikinen kahdella ihan erillisellä peräharuksella, ja kaipaisin kovan tuulen kryssillä jonkunlaista hekkiä taakse kiristämistä varten. Saattaa olla että siinä on sellainen ollutkin.
Täyskokoinen genua on ihan ehdoton kevyellä tuulella ja yllättävän hyvin se sillä kulkeekin.
80-luvun Swanin masto taipui iloisesti hiukan hydrauliikkaa pumppaamalla ja venttiileitä kääntelemällä. Samoin teki entisen 70-luvun lopulta olevan puolitonnarini masto. Molemmissa oli vanhempiin verrattuna hoikka profiili ja kahdet saalingit. Siinä puolikkaassa muuten kierteellä toimivan hekin kiristimen vaihdoin kaverilta saatuun hydraulipumppuun, joka oli hänen kolmevartterinsa babyssä. Oli sen purkanut pois myydessään veneen, kun arveli, ettei siitä veneen mukana myydessä samaa rahaa saisi. Hydraulikikki oli likipitäen vakiovaruste tonnareissa ja sitä suuremmissa.
Bergström-Ridder riki ei ollut kovinkaan ketterä säädettävä. Siinä etustaagin kiristys piti tehdä suoraan etustaagia säätämällä. Hekkihän olisi löystänyt vantit samalla tavalla kuin barduuna tekisi viistojen saalinkien kanssa osarikissäkin. B-R -rikin vahvuudet olivat muualla.
"Bergström-Ridder riki ei ollut kovinkaan ketterä säädettävä. Siinä etustaagin kiristys piti tehdä suoraan etustaagia säätämällä."
Osatakiloissa ,joissa on taaksepäin suuntautuvat saalingit, etuvantti kiristyy ylimpien sivuvanttien avulla.
http://www.boatdesign.net/forums/attachments/sailboats/24490d1219615867-mast-compression-loads-b-r-rig-angles.jpg
Mihinkäs tilanne muuttuu, jos onkin toppiriki ja taakse vedetyt saalingit? Hekin kiristäminen siinä päästää vantit löysälle samalla tavalla kuin barduuna tekisi osarikissä. Ja B-R -rikin idea on paitsi sama kuin viuluvanteissa, niissä kuvan "reverse diagonaleissa", myös voimakkaasti taakse vedetyissä saalingeissa Hekin voi jättää poiskin.
Jos siis etustaagin kireyttä haluaa säätää, se on pakko tehdä käytännössä suoraan etustaagista. Ei se vanttiruuveja käyttämällä onnistu muuten kuin satamassa.
"Jos siis etustaagin kireyttä haluaa säätää, se on pakko tehdä käytännössä suoraan etustaagista"
Osatakiloissa ,joissa on taaksepäin suuntautuvat saalingit, etuvantti kiristyy ylimpien sivuvanttien avulla.
Et nyt sitten ymmärrä eroa kiristämisen ja säätämisen välillä?
Kirjoitit: "Jos siis etustaagin kireyttä haluaa säätää"
Kirjoitan: Osatakiloissa ,joissa on taaksepäin suuntautuvat saalingit, etustaagin kireyttä säädetään ylimpien sivuvanttien avulla.
Menikö jo perille?
Kerrotko vielä miten säädät etustaagin kireyttä kun vene on kulussa. Esim kun käännyt myötätuulesta vastaiseen.
16 metrisellä taaksepäin suuntavilla spriidareila olevalla 7/8 osatakilamastolla ei moista leikitä. Perävanttia voi kiristää, jolloin isopurjeen toppi alkaa päästää.
Eikö muissakaan veneissä sitten säädetä? Edes barduunoilla tai hekillä?
Enpä tainnut olla se, jolla on perillemenon kanssa vaikeuksia.
"Jos siis etustaagin kireyttä haluaa (B-R -rikissä) säätää, se on pakko tehdä käytännössä suoraan etustaagista. Ei se vanttiruuveja käyttämällä onnistu muuten kuin satamassa."
Toppirikissä ja kohtuullisesti uudemmassa 9/10 säätö tehdään hekillä. 7/8 inline-rikissä säädetään barskoja, taaksevedettyjen saalinkien kanssa vain satamassa vanttiruuvilla. Jos nyt et tätä jo Aki_:n tekstistä ymmärtänyt. Jälkimmäistä tapausta ei sanota säädöksi.
Eikö toppirikisen ylimmät sivuvantit löysty, jos hekillä kiristetään taaksepäin venynyttä etuharusta?
Toppirikisissä on B-R -rikin poikkeusta lukuunottamatta inline-saalingit. Eivät siis vantit löysty.
Kuinka kiristyy hekillä jos edessä on rinnakkain kaksi etuharusta, ja purje on kiinni toisessa haruksessa? Se harus jossa on purje venyy kait enemmän kuin viereinen harus?
Staagin venymä ei ole kovinkaan oleellinen juttu tässä, voima ratkaisee. Kaikki palikat antavat periksi, staagit, masto ja runko. Kaikissa tuplastaageilla varustetuissa veneissä, mitä olen nähnyt, jännitys jakaantuu staagien kesken tasan. Silloin se, jossa purje on kiinni, vain taipuu enemmän. Ja taipumalla tässä tarkoitetaan tietenkin sagia, jolle ei heti tule luontevaa suomennosta mieleen.
Se kiristyksen jakautuminen kahdelle staagille on toinen ratkaisun heikkouksista. Toinen on pistoolihakasten aukeaminen tai tarttuminen vapaaseen staagiin aallokossa. Ja tuplastaagithan ovat käytössä nimenomaan hakapurjeiden kanssa.
Kutteristaagi on tietenkin se Kiplingin toinen juttu.
Baltic 33 takastaagin hudrauliikalla aikaansaadusta maston taivutuksesta mielikuvani on toinen. Etustaagin rod ei tainnut iloisesti venyä.
Baltic 33 olikin vielä aikaisempaa vuosikertaa. Ja etustaagin venymättömyyteen ostittain maston taipuminen perustui. Masto oli se, joka taipumalla antoi periksi hekkiä kiristäessä. Tarpeen vaatiessa babysta avittaen.
Hetkinen! Mikä mekanismi mastoa taivuttaa jos mastonhuipputakilaa vedetään takastaagista, saalingit ovat sivulla, etustaagi ei veny, läpimenevä masto on kannen tasalla kiilattuna. Pelkällä kompressiovoimalla taitaisi vene mennä banaaniksi ennen kuin masto taipuu kryssissä.
Miksi vene menisi banaaniksi ennen mastoa? Hekki vetää reilulla kulmalla taaksepäin ja baby estää notkumisen yhteen suuntaan. Eikä kyse ole vanhasta jöötimastosta.
Tietysti etustaagi venyy, mutta se ei välttämättä ole tärkein mekanismi taipumalle. Kompressio taivuttaa hyvinkin mastoa, jos mastossa on valmiiksi esitaipumaa.
Maston paksuudesta ei voi suoraan vetää johtopäätöstä, että takilaa ei voisi trimmata. Kaikkihan on suhteellista ja maston paksuus (jäykkyys) todennäköisesti on järkevässä suhteessa ko. takilassa vallitseviin voimiin. Hydraulisella takastaakin kiristäjällä ei tavoitella sen suurempaa voimaa kuin mikä saadaan aikaan helposti ruuvilla, hammastangolla tai taljallakin. Hydrauliikan etu on että painemittarista näkee heti staakin kireyden.
Toppirikissä on oleellsta saada mastoon esitaipuma. Kannen läpi menevässä mastossa tämä tapahtuu siitämällä mastonjalkaa taaksepäin ja kannella seisovassa mastossa kiristämällä etummaisia alavantteja takimmaisia enemmän, tai babystaakilla. Kun mastossa on esitaipuma, se pumppaa aallokossa tästä perustrimmistä vain eteenpäin ja tätä on kätevä kontrolloida kiristämällä takastaakia sekä laittamalla barduuna kiinni.
Jos ketjun aloittaja on tosiaan nimimerkkinsä mukainen, niin esim. seuraavasta kirjasta löytyy hyvää käyttökelpoista tietoa sisältäen paljon kuvia.
(Näitä juttuja on esitetty myös jossain suomalaisessa venelehdessä mainitsematta lähdettä )
Ivar Dedekamin Segel- och Riggtrim på svenska
tai Sail and Rigtuning på engelska...
esim sivun www.bokus.com kautta löytyy
Olleelisin sivu löytyy ilmaiseksi:
http://www.dedekam.com/ukabstr4.html
Vastaavaa infoa ilmaiseksi kuin dekekamin kirjassa on webissä useita esim:
http://www.riggingandsails.com/pdf/selden-tuning.pdf
Perhepurjehtijalle olennainen ero on, että 7/8-rikinen vene kulkee peruspurjeilla kevyissä myötäisissä selvästi paremmin kuin vanha toppirikinen. Myötäisillä isopurje on tehokas tuulenottaja, ja purjeiden kokoero näkyy myös vauhdissa. Vanha toppiriki kaipaa ehdottomasti spinnun myötäisillä. Uusissa toppirikeissä isopurjeen kokoa on kasvatettu, joten vauhtiero ei ole niin selvä.
Täyskokoinen genoa ja virsikirjana ajo, ja tai täyskokoinen genoa ulkona puomin kanssa toimii.
"Perhepurjehtijalle olennainen ero on, että 7/8-rikinen vene kulkee peruspurjeilla kevyissä myötäisissä selvästi paremmin kuin vanha toppirikinen. Myötäisillä isopurje on tehokas tuulenottaja, ja purjeiden kokoero näkyy myös vauhdissa. "
- Mihin tämä perustuu rikin suhteen? Edelleen tiedoton...
Tuo heitto perustuu siihen, että vanhoissa toppirikisissä isopurje oli pieni verrattuna genuaan. Samakaltaisessa 7/8 rikisessä venessä isopurje on tyypillisesti isompi, koska fokka/genua on matalampi ja siten pienempi.
Tänks, makes sense!
Olen Av36:n kanssa samaa mieltä. Niillä myötäisen suunnilla, joilla genoa ei saada vetämään edes puomin avulla, on tehollinen purjeala ilman spinnua melko olematon. Iso genoa ei ole hyvä saaristopurjehdukseen. Nopeatempoinen luoviminen käännöksineen ei ole kivaa, ellei harjoittele jotain voimalajia varten.
Kyllä mä luovin sellaisella, tosin tykkään käydä punttisalillakin.