Introvertti kauppakorkeaan

Aika yksinäistä on. Enkä edes halua tutustua noihin typeriin pinnallisiin egoisteihin joita täällä pyörii pilvin pimein. Pelottaa tuleva työelämä, jos minun odotetaan olevan tuollainen paskaa puhuva autokauppias. Teeskennellään olevamme niin osaavia ja asiantuntijoita, mutta jokainen uutisia seuraava tajuaa ettei kukaan tajua mistään mitään. Näennäistiedettä koko kauppatiede. Miksi ihmeessä olen täällä?

Vähän stereotyyppinen koko kysymys, sillä introverttejä ja ekstroverttejä on niin monenlaisia, ja tämä jaottelu ovat vain yksi osa persoonaa.

Eli vaikka kauppiksessa on varmaankin on hieman enemmän ja sinne myös hakeutuu ekstroverttejä, niin ihan samassa asemassa kaikki ovat, ja kun ne tentit ja kurssit pitää saada läpi, niin tenttikirjat läpi lukevat introvertit ovat pikemmin etulyöntiasemassa opinnoissa.

Tietenkin on se vaihtelee vähän aloittain, mutten näe ekstroverttiudesta olevan erityistä hyötyä sen kummemmin opintojen kuin tulevaisuuden työnkään kannalta, jos vaikka lukee pääaineena laskista, rahoitusta, tietotekniikka tai vaikkapa verojuridiikkaa, sillä näissä se osaamisesta tuleva arvonlisä syntyy ihan muusta osaamisesta kuin aktiivisesta sosiaalisuudesta. Toki markkinointi ja johtaminen ovat taas sellaisia aloja jossa on hyvä olla sosiaalinen ja nauttia esiintymisestä sekä esilläolosta.

Itse muistan kun toisen vuoden kevään joskus huhtikuussa, takarivillä saman toisen vuosikurssin markkinointia ja johtamista lukevat iloiset jampat, jotka olivat tulleet lapista hiihtämistä, miettivät kovaan ääneen mitä selittää kelalle että opintotuki säilyisi, kun koko lukuvuonna oli parille kertynyt opintopisteitä vähän yli kymmenen ja yhdelle viisi , eli erilaisilla persoonilla on erilaisia ongelmia opintojen suhteen.

Kauppakorkeassa on muitakin introverttejä, joten et tule olemaan yksin. Itsekin olen sellainen ja jokainen esiintyminen opiskeluaikoina oli hillitöntä tuskaa. Vieläkään se ei ole kovin helppoa, vaikka olen jo työelämässä useamman vuoden ja joudun esiintymään usein. Valitettavasti monilla kursseilla kauppakorkeassa joutuu esiintymään. Toisaalta tuska karaisee ja sitä oppii sietämään. Iän ja osaamisen karttuessa esiintymistuska myös vähän helpottaa, koska suuri osa jännityksestä ja suorituspaineista tulee epävarmuudesta itsensä ja oman osaamisensa suhteen. Jos kaupallinen ala muuten kiinnostaa, niin älä anna jännittämiselle ja sisäänpäin kääntyneisyydelle periksi. Opinnot voi kääntää myös itsensä kehittämisen työkaluksi. Sitä kautta opit olemaan myös hieman avoimempi ja ulospäinsuuntautuneempi kuin aiemmin.

Kauppakorkeassa on tarjolla todella paljon eri pääaineita ja sieltä löytyy omansa myös introvertille persoonalle. Kauppiksessa opettajana toimineena voin kertoa, että sieltä valmistuu hyvin erilaista ja ennen kaikkea hyvin eritasoista porukkaa.

Pääaineella on suuri merkitys: sosiaalisimmat ja ulospäin suuntautuneet valitsevat usein markkinoinnin - ja päätyvät sitten usein myös myyntitehtäviin, joissa pärjäävät. Hieman ujommat ja pohdiskelevat persoonat valitsevat usein kansataloustieteen tai matemaattisia aineita, joissa vaaditaan älykkyyttä pärjäämiseen. Noiden aineiden opiskelijat työllistyvätkin sitten usein sellaisiin tehtäviin, joissa ulkoinen olemus ei ole se tärkein ominaisuus, vaan se, minkälaiseen ajatteluun kykenee ja minkälaisia ongelmia pystyy ratkaisemaan.

Kauppis saattaa joissakin tapauksissa olla se paras väylä introvertille päästä korkeatasoisiin tehtäviin, joissa voi käyttää hyödyksi esim. matemaattista kyvykkyyttä. Pitää vain valita itselleen sopiva pääaine ja valmistumisen jälkeen pyrkiä sopiviin työtehtäviin.

Mitäs jos on hyvännäköinen, bodattu, mutta ei kusipää? Miten sellainen pärjää kauppakorkeassa?

Terveisin yksi semmoinen.