Erottiin eksästä viisi vuotta sitten ja lapsi jäi minulle. Nyt eksällä on uusi puoliso ja hiljattain tuli kysely että jos ne ottaisi lapsen heille asumaan, koska pariskuntana ei pysty saamaan biologisia lapsia. Harkitsen tätä vakavasti, sillä niillä on paremmat olosuhteet siellä. Päivätyöt (minä 3-vuoro) ja ne pystyy tarjoamaan lapselle molemmat vanhemmat ja paremman elintason.
Lähivanhemman vaihto
lähistä etäksi?
12573
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Anna ihmeessä pois, jos noin vähän lapsestasi välität. Ilman muuta sillä on paremmat oltavat, kun kotoa irti revitään. Kaikkea sitä kysytkin.
Jännä juttu kuinka tunnekylmiin ihmisiin onkaan netissä mahdollista törmätä.
Minä en antaisi edes marsuni pois, sinä lapsen. Eivät lapset ja marsut oli leikkikaluja joita annetaan, vaan ne oikeasti asuvat omassa kodissaan jossa suojellaan ja rakastetaan, eikä anneta pois. Tuon ikäinen kyllä tajuaa hylkäämisen.
Onnea valitsemallesi tielle, ja joka tapauksessa, Sääli lastasi.
Asiaan tietysti vaikuttaa aika moni asia. Minkä ikäinen lapsi on, mitä hän itse asiasta ajattelee. Tosiasia tietysti on, ettei kolmivuorotyö ole mikään ihanteellinen asia lapsen vanhemmalle ja varsinkaan yksinhuoltajalle. Nythän lapsi joutuu oletettavasti olemaan hoidossa yövuorojesi aikaan suurimman osan vuorokaudesta, kun ensin sen työvuoron ja sitten vielä nukkumisenkin ajan. Jos lapsi on jo koulussa, niin ette näe edes iltavuoroviikkoisin, se aika tulee eteen, jos hän ei vielä koulussa ole.
Eihän se todellakaan ole lapsen hylkäämistä, jos ajattelee lapsen parasta, päin vastoin. TIetenkin lapsella voi olla paremmat oltavat siellä, missä hänen kanssaan pystytään olemaan enemmän sen sijaan, että tungetaan hoitoon tai kouluikäisenä joutuu olemaan yksin iltoja ja öitä vaikka kuinka usein. Ja tokihan sinäkin häntä tapaat vielä sen jälkeenkin, varmasti usein. Ehkä jopa lähes yhtä usein kuin nyt, mutta sillä erolla, että lapsi on väliajat toisella vanhemmallaan, ei yksin tai hoidossa.
Jos sitä tarvitsee täältä kysyä, niin anna pois.
Mikäettei, jos lapsi jo yläkoululainen ja näkeehän hän sinua vaikka jokatoinen vl tai, jos asutte likellä toisianne niin hän voi käydä sua moikkaamassa viikollakin, kun et ole työssä, ja myös koulu pysyis samana.
Kantsii kysyä siltä lapseltakin, et mitä mieltä hän on asiasta, jos ei tahdo muuttaa niin unohtakaa koko juttu.
Lapsi on 7-vuotias ja käy ekaa luokkaa koulussa. On viihtynyt hyvin tähänkin asti eksän perheen luona mutten ole kysynyt halukkuutta muuttaa sinne.
No ethän sä nyt lapsesta luovu kokonaan. Sovitte tapaamisrytmin jos työvuorot on suunniteltu tietyllä rytmillä niin ihan hyvin asia hoituu. Mieti kuitenkin että tapaamisrytmi on myös itsesi ja lapsesi kannalta riittävä ettette jää vuorovaikutuksessa tyhjän päälle niin sanotusti.
No en tietenkään ole täysin luopumassa ja minulla säilyy kuitenkin laajat mahdollisuudet vaikuttaa lapsen elämään vaikka olisinkin etä.
suosittelisin sosiaalityön tekijän kanssa puhumaan sitoumukset elatusmaksuissa ym.se on sitovaa aina 18 v jos ei sitten vielä opiskeluakin
lapsen mieli pide pitäisi ratkaista.lasta voi tapailla ja pitää yötä aina sovitusti,mutta ulkomaille ym pitääkin olla lupa
sevitä ensin tuloistasi menevät vähennykset,jos jäät työttömäksi,
jos asut vuokralla ,asuntotuet etuudet leikkautuu heti.
harkitse ja tee viisas päätös
lapsi voisi olla siellä toisella sopii elatusmaksuissa pienemmät kuukausi maksut esimerkiksi elämä jatkuu normaalisti samallaisena.
Opettele yhdyssanat.
mita sina sanoa. mina ei ummarra?
Vai että yhdyssanat olivat taas tärkempi asia, kuin tämä todellinen ja lapseen kohdistuva keskustelu.
Juuri näiden ääliöiden vuoksi, jotka näkevät jonkin asiaan kuulumattoman nälväisyn on elämä niin vaikeaa, kukahan tuonkin "pilkunnussijan"kanassa jaksaa.
Asiaan, lapsen etu on tärkein asiassa. Mieti olisitko antamassa lasta pois saadakseni jotakin itsellesi, vaiko vain suuresta rakkaudesta ja samalla sovit, miten voit lasta tavata edelleen jatkuvasti.
Seitmän vuoden vanha ymmärtää jo paljon, joten häntä täytyy kuulla ja kuunnella asiassa ennen minkäänlaisia päätöksiä.
Hän on hyvin haavoittuvassa iässä ja kokee kaikki muutokset valtavia pettymyksinä. Lapsi tuntee usein tulleensa hylätyksi jos näitä siirtoja tehdään.
Näytät haluavan vähän peilausta omaan tilanteeseesi muiden mielipiteistä. No sanoisin, että oikein vastuullisesti ja asiallisesti olet asiaa ryhtynyt ajattelemaan.
Sovitte sellaiset tapaamiset ym järjestelyt, että olette molemmat kutakuinkin tyytyväisiä, ja siitä sitten lähtee vähän uudenlainen elämä eteenpäin.
Lapsi saa turvalliset aikuiset edelleen ympärilleen eikä katkeraa kostamista ja riitelyä hänestä. Näin hän kasvaa parhaassa mahdollisessa ympäristössä.
Hyvää kevättä!