Vasta hetken palstaa seuranneena ei voi kuin ihmettellä. Täällä ihmiset kertovat kokemuksistaan ja toivovat varmaankin vertaistukea ja muiden kokemuksia, mutta jatkuvasti asiat kääntyvät väittelyksi, vähättelyksi ja riitelyksi. En voi kertakaikkiaan käsittää!
Kuvittelin, että ainakin kaikki narsistin uhriksi joutuneet olisivat sen verran empaattisia ja paljon kokeneita, että osaisivat tuntea jonkinlaista myötätuntoa toisia kohtaan. Vai johtuuko se siitä, että narsismin uhrit ovat niin vainoharhaisia, että ottavat kaiken itseensä? Minä ainakin tunnistan sitä piirrettä itsestäni liiankin paljon. Kaiken kokemani paskan jälkeen olen itse entistä suvaitsevampi ihmisiä kohtaan ja yritän miettiä mitä tekojen taustalla on, vaikkakin olen erittäin skeptinenkin.
Vai onko täällä ihmisiä jotka kuvittelevat olevansa narsismin uhreja, (se kun on niin muodikasta nykyään) ja vääriin kokemuksiin perustuen ojentavat täällä toisia? Nämä "vale -narsismin uhrit" (hih) vesittävät mielestäni todellisissa ongelmissa olevien avunsaamista. Ja kyllä, olen (ollut) tekemisissä hyvin vahvasti narsistisia piirteitä omaavan henkilön kanssa, olen itse käynyt terapiassa pidemmän aikaa. Aluksi luulin olevani itse narsisti tai hullu, mutta sain terveen paperit ja psykiatri, sekä terapeutti olivat molemmat sillä kannalla, että vika oli toisessa puoliskossa.
Mitäs kun tänne tulee joku uusi ihminen, joka on aallon pohjalla ja hukassa elämänsä kanssa ja kaipaa apua ja tukea? Hän törmää täällä riitelyyn ja aivan ihmeellisiin salaliittoteorioihin.
Mulla ainakin meni maku, taidan sanoa heippa ja häipyä. Muistakaa hyvät (aikuiset) ihmiset: tehkää muille niinkuin toivoisitte itsellenne tehtävän.
Kuvittelin, että ainakin kaikki narsistin uhriksi joutuneet olisivat sen verran empaattisia ja paljon kokeneita, että osaisivat tuntea jonkinlaista myötätuntoa toisia kohtaan. Vai johtuuko se siitä, että narsismin uhrit ovat niin vainoharhaisia, että ottavat kaiken itseensä? Minä ainakin tunnistan sitä piirrettä itsestäni liiankin paljon. Kaiken kokemani paskan jälkeen olen itse entistä suvaitsevampi ihmisiä kohtaan ja yritän miettiä mitä tekojen taustalla on, vaikkakin olen erittäin skeptinenkin.
Vai onko täällä ihmisiä jotka kuvittelevat olevansa narsismin uhreja, (se kun on niin muodikasta nykyään) ja vääriin kokemuksiin perustuen ojentavat täällä toisia? Nämä "vale -narsismin uhrit" (hih) vesittävät mielestäni todellisissa ongelmissa olevien avunsaamista. Ja kyllä, olen (ollut) tekemisissä hyvin vahvasti narsistisia piirteitä omaavan henkilön kanssa, olen itse käynyt terapiassa pidemmän aikaa. Aluksi luulin olevani itse narsisti tai hullu, mutta sain terveen paperit ja psykiatri, sekä terapeutti olivat molemmat sillä kannalla, että vika oli toisessa puoliskossa.
Mitäs kun tänne tulee joku uusi ihminen, joka on aallon pohjalla ja hukassa elämänsä kanssa ja kaipaa apua ja tukea? Hän törmää täällä riitelyyn ja aivan ihmeellisiin salaliittoteorioihin.
Mulla ainakin meni maku, taidan sanoa heippa ja häipyä. Muistakaa hyvät (aikuiset) ihmiset: tehkää muille niinkuin toivoisitte itsellenne tehtävän.
Vastaukset 4
Vanhimmat
etkö tiedä että sudetkin kulkevat saaliseläinten perässä. meissä on pieni pilke ja vaimennetuiksi emme tule tai halua.
jos on alistettu niin eikö pelon peitä katkeruudella
VAI NIIN
TAPPELU! Käärikää hihat ja antakaa mennä!
No tätähän tää on, lyödään lyötyä. Nykyitsekkyys saa ihan uudet muodot, kun parisuhteessa -minulle, kaikki ja heti-asenne ryöstäytyy käsistä, kahden yhtä itsekkään nyppiessä toisiaan.. Sitten erotaan, kun ei ole kykyä kumppanin kunnioittamiseen. Ja sen jälkeen ollaankin valmiita tällaisille palstoille kutakuinkin hihat käärittyinä räksyttämään empatiaa kaipaaville narsismin tm vastaavan uhreille.
Olen itsekin kärsijä, entinen sellainen kuitenkin, kun en antanut katkeruudelle valtaa. Minulta yritettiin viedä itsetunto. ihmisarvo ja melkein terveyskin hakkaamalla. Kolhuja tuli, mutta alistua ei saa.
Ikävin oli käärme, jota ystävänäni erehdyin pitämään. "Ymmärsi" niin hyvin ja kuunteli huoliani. Samalla kuitenkin selän takana tyrkytti itseään miehelleni, onnistumatta. Naapurin rouva kuoli sopivasti aivoverenvuotoon, joten surevaa käytti hyväksi ja kantoi kamppeensa lesken asuntoon. Miesparka itki, ettei rakasta, mutta masentuneena ei jaksa taiostella. Tämä ei nyt liity itse asiaan, mutta taustaa vaan valottaen. Ei tarvitse city-sutta ampua, vaan city-ihminen paremminkin.