Mitäs sitten tapahtuu kun seuraavan kerran osutaan vastakkain

Moikkaan sulle hymyillen. En häiritse sen enempää. Ei siis tarvi pelätä.

Eihän sun (tai sen miehen) kanssa voi puhua mitään selväksi, kun aina luikertelee pakoon.. Joten, moikkaisin vaan ystävällisesti, vaihtaisin pikaisesti kuulumiset ja jatkaisin matkaa.

Moikkaan viileästi enkä sen jälkeen ole huomaavanikaan, lähden myös pian pois, mutta en tule eteesi puhumaan jo selviä asioita.

negaa täällä palstalla, mutta tässä tulee lisää. Tässä on kyllä riittävä määrä irl juttujakin perusteena. En ole huomaavinani/lähden pois. m>n

Empä usko että hän mitään tekisi edes katsoisi, viileä ja välinpitämätön niinkuin ennenkin joten turha minun mitään edes yrittää. Surullista mutta totta.

oikeasti sinä!!!

mutta en viileästi, oishan se tietenkin hyvä puhua asiat selväks.

M..ies, jonka tänään ovella kohtasin on mielestäni suloinen kaikkine vinkeineen. En osaisi puhua hänelle mitään, koska mun iho on eri mieltä kuin mun järki...siitä siis, mitä häntä kohtaan tunnen. Siispä olen aivan hiljaa ja yritän kuunnella järjen ääntä.

Sitten kun joskus kohtaamme, käytökseni riippuu ihan siitä miten sinäkin käyttäydyt. Oletko viileä, hymyiletkö, moikkaatko, lähdetkö pois vai keskustelemmeko kahden kesken asiat selviksi.
Olen viileä jos sinäkin, mutta jos haluat puhua, sitten me puhumme...

Voinhan sanoa sulle "Moi", mutta ymmärrätkö sellaisen pienen asian, että emme ole puhuneet mitään sen jälkeen, kun viimeksi tekstailtiin / nähtiin / puhuimme. En tule sinua häiritsemään, mutta tietenkin moikataan.

Lähden heti pois. Kuten viimeksikin.

Alan itkemään..

Mietin vaan et kummalla pettää pokka ekaks vai revetäänkö yhessä. :D
toisaalta enhän edes tiedä mitä ajattelet musta? Käännätkö selän ja menetkö pois.
Toivottavasti et kuitenkaan.
Elämä kuitenkin jatkuu...
Eikä tehtyä saa tekemättömäksi..