Oli mielenkiintoista ta ei saada tästä kaikesta edes sentäs jotakin ns.käteen hetken verran.
Se en ole minä vaan joku muu, siitä ei pääse yli eikä ympäri ja sillä siisti.
Olen huomannut että olen muuttunut, en tiedä sitten huonompaan vaiko parempaan suuntaan mutta niin, olen.
Joskus ei vaan voi olla paukapäänlainen ymmärtäväinen koska ihminenkään ei mielettömiin aina pysty. Joskus se seinä vaan yksinkertaisesti vastaan tulee ja sille ei enää itse mitään voi.
En yllä mahdottomuuksiin enkä pysty mahdottomuuksiin. Sellainen mekaaninen olento joka halutessa tekee niinkuin toinen ihminen toivoo tai olettaa että pystyisi tekevän. On sydän, on tunteet ja on pieni sielu eikä ne toistaakseni vielä; taivu kaikkeen ääreettömyyksiin.
Olen lakannut pinnistämästä ja en jaksa jatkaa enää sitä pinnistelyä...
Se en ole minä vaan joku muu, siitä ei pääse yli eikä ympäri ja sillä siisti.
Olen huomannut että olen muuttunut, en tiedä sitten huonompaan vaiko parempaan suuntaan mutta niin, olen.
Joskus ei vaan voi olla paukapäänlainen ymmärtäväinen koska ihminenkään ei mielettömiin aina pysty. Joskus se seinä vaan yksinkertaisesti vastaan tulee ja sille ei enää itse mitään voi.
En yllä mahdottomuuksiin enkä pysty mahdottomuuksiin. Sellainen mekaaninen olento joka halutessa tekee niinkuin toinen ihminen toivoo tai olettaa että pystyisi tekevän. On sydän, on tunteet ja on pieni sielu eikä ne toistaakseni vielä; taivu kaikkeen ääreettömyyksiin.
Olen lakannut pinnistämästä ja en jaksa jatkaa enää sitä pinnistelyä...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hei jokainen saa olla sitä mitä on. Eikä siinä ole muilla nikankoputtamista. Jotain pelisääntöjä silti ainakin parisuhteessa, useimmissa ainakin tehdään.
Jokanen taplatkoon tylillään.
Ei tässä ole mistään parisuhteesta kysymys vaan surusta ja tästä kaikesta mihin olen tässä matkallani joutunut ja irtautuminen tästä kaikesta eli suoraan sanottuna jatkan matkaani eteenpäin, pakko on nyt. En näe valoa tunnelin päässä tätä asiaa koskien.
Hei en minäkään. Eikä sillä nyt mitään sen kummempaa merkitystä on, tähän on niin totuttu ettei paljoa paina.
Näkyy se vielä joskus, kesä tulee ja lämpö täyttää ilman, aurinko paistaa ja mieli piristyy.
konenut liian paljon stressiä. Hetki kerrallaan.
Ei kyllä tämä oli tässä. Yksikin hetki tässä sonnassa on liikaa ja se saa jo riittää, tänne en enää tule enkä muuallakaan. Nyt menen nukkumaan sillä aamulla on aikainen herätys...
Hyvää yötä nyt kuitenkin. Yritä jaksaa. Elämä ei aina päästä menemään sieltä, missä aita on matalin.