pitele hevosta! ammun torpparini! sanoi 1918 Virtsan Kustaa

Korppi !
10.1.2011 13:39
-154
Virallisten tilastojen mukaan sisällissodan yhteydessä kuoli 37 000 henkeä, joista sotatoimissa n. 1/4 eli n. 9000. Jäljelle jää näinollen n. 28 000 muilla tavoin kuollutta. Jos siitä vähennetään valkoisten propagandan suurentelema punaterrorin uhriluku 1700 jää punaiselle puolelle muutoin kuin taisteluissa kuolleitten luvuksi silti hieman yli 26 000 !!!

Palstan valkoretardit ovat hehkuttaneet, että valkoiset teloittivat koko maassa kaikkiaan vain muutamia satoja punaisia. Herää siiis suuri kysymys selvitettäväksi mihin kuoli n. 26 000 punaista jos eivät kuolleet sodassa eikä heitä teloitettukaan. Tosin taisteluissa kuolleitten lukuun on laskettu valkoisten taistelupaikoilla välittömästi teloittamat sotavangitkin. Eli reiluissa taisteluissa kuolleitten luku lienee lähempänä 7 000 kuin 9 000.

Olisiko valkoretardien osastolla esittää mitä olettamuksia?
24689
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Aliravitsemukseen, nälkään ja kulkutauteihin tapettiin tuhansia huonoissa vankileriolosuhteissa kostotoimina.

Äänestä

Nisulan, Kalmin, Sippolan, Saaren veljesten ja Jussi Rommilaisten kiertävät partiot hakivat koko kevään ja kesän tapettavia torppareita ja renkiä taloista isäntien pyynnöstä ammuttaviksi lähimetsiin.
Loimaankin seudulla tiedetään 5 - 6 hengen salateloituksia olleen kirkonmenojen jälkeen toukokuussa mm. Rahkiossa, Niinijoella ja Mannisissa. Rahkiossa lisäksi katosi kokonainen torppariperhe, vanhemmat ja 5 lasta lokakuisena yönä, kun suojeluskuntalaiset ajoi ne pois mökistään. Tapettiin luultavasti Hevonlinnan seutuville ja haudattiin syvään.

Äänestä
  • Eikös näitä monimurhaajia juuri mm. Loimaalla ihannoi muutama järjetön rikollinen. Taisi Loimaan Lehdessä olla mennyt vuosia kerrankuussa ihannoivat kirjoitukset alueen lahtareista ja heidän "saavutuksistaan".

    Äänestä

  • sivari Palli kirjoitti:

    Eikös näitä monimurhaajia juuri mm. Loimaalla ihannoi muutama järjetön rikollinen. Taisi Loimaan Lehdessä olla mennyt vuosia kerrankuussa ihannoivat kirjoitukset alueen lahtareista ja heidän "saavutuksistaan".

    Ei Ketosen klaani lehdissään sellaisesta irtisanoudu! Taisi olla kehoitus sille vanhustoimittajalle niiden lahtarijuttujen kertominen ja sankaritaruiksi muuttaminen.

    Äänestä

  • tilatkaa! tilatkaa! kirjoitti:

    Ei Ketosen klaani lehdissään sellaisesta irtisanoudu! Taisi olla kehoitus sille vanhustoimittajalle niiden lahtarijuttujen kertominen ja sankaritaruiksi muuttaminen.

    ..sulla on nyt menny sekasin Turkkari ja LL, meinaan TS se Ketosten lehti on/oli!

    Äänestä

  • ketoska kirjoitti:

    ..sulla on nyt menny sekasin Turkkari ja LL, meinaan TS se Ketosten lehti on/oli!

    Arvaa omistaako Ketosen 4% vain 96% loimaalaisten maajussien entisestä lehdestä. Sanohan ketkä omistaa entisen Loimaan Kirjapainon. Kysy vaikka Rinteeltä!

    Äänestä

Loimaan Lehti otti kovasti myönteistä kantaa, kun 1951 paikallinen, pelätty suojeluskunnan suurmurhamies ja lahtarikaartin aliupseeri kuoli. Isäni kävi lopettamassa lehden tilauksen niiden kirjoituksien ja kiihotuksien vuoksi. Silloinen päätoimittaja oli tokaissut, ettei lehti tarvitse punikkien ja Neuvostoliiton kätyrien rahoja!
Isäni oli sentään keskisuuren tilan omistaja, maalaisliiton näkyvä kunnallispoliitikko ja saha-alan yrittäjä. Oli ostanut muutamia lehden osakkeita ja mennyt vuosikokoukseen kysymään, että mitä linjaa lehti pitää ja jatkaako päätoimittaja, vai vaihdetaanko?
Kokousväessä oli syntynyt hirmuinen mölinä ja vihanlietsonta isääni kohtaan. Enemmiltä kommarisyyttelyiltä isä välttyi, kun oli Jatkosodasta kunniamerkein palkittu kersantti. Muutaman naapurin kanssa menivät välit pysyvästi poikki tuon kokousmellakan vuoksi. Minä, tai veljenikään perheet emme ole Loimaan Lehteä tilanneet 55 vuoteen.

Äänestä
  • Antakaa happea!

    Tällaista voi tapahtua Only in Loimaa!

    Äänestä

Luokkasodan muisto- kirjassa on loimaalaislahtarien tekemistä murhista kaksi juttua. Kaukolainatkaa, sillä on harvinainen kirja. (painettu Kanadassa 1920- luvulla itse maksoin omastani 800 markkaaa!)

Äänestä

Eikös Mellilän ökysuvun isovanhimmilla ollut vankinakin lantalassa viikotolkulla ammuttavaksi tuomitut odottamassa täytäntöönpanoa?

Äänestä

Tietojeni mukaan Loimaan kirkonkylän Karhulan kylässä paikallinen suurtilallinen tilasi "oikeudenkäynnin" kahta renkiään ja yhtä torppariaan vastaan kesäkuussa 1918. Syytetyt eivät olleet aktiivisia punakaartilaisia, mutta olivat vaatineet parempaa kohtelua isännältä.
Tarina kertoo, että nykyäänkin Karhulassa pystyssä olevan talon pihassa oli "pidetty 5 minuutin oikeus".
Turusta tullut "tuomari Fredman" todellisuudessa Liedosta ollut kauppa-apulainen Albin Töörnroos veljineen toimitti ilveilyn. Hän oli ottanut "tuomitut" mukaansa. Heistä ei ole sittemmin kuulunut mitään.
Matkalla Karhulasta Mellilään ja Kumilan kautta Kyröön ja Lietoon oli paljon soita ja hiekkarinteitä peittää kolmoismurhan tulokset.

Äänestä

Ei punikkien tietotoimiston kaikki tiedot totta ole, eikä unessa nähty senkään vertaa

Äänestä
  • Tämä on helppoa tietoa tarkastaa TS Yle, joten ole hyvä kun kaikki annetaan sulle nyt lahtarikätösiisi.

    Albin Törnroos oli tunnettu rikollinen. Viilsi 1919 kevättalvella kuoliaaksi kaksi Tammisaaren vankileiriltä palannutta kuviteltua punaista Liedossa Nautelankosken peltotiellä (Turun Sanomat 5.2.1919 sivu 5). Pakeni heti Liedon lahtarinimismiehen antamalla passilla Ruotsiin ja siitä Englannin kautta USA:n väärentäen nimensä Al Silverrose.
    Taustansa paljastui 1922 vuodenvaihteessa Kanadan Thunderbayssa uuden vuoden juhlissa suomalaisille. Albin sai luodin vatsaansa ja kitui muutaman päivän. Lääkäri kaivoi luodin pois ja Albin pakeni ensin New Yorkiin ja sieltä toisen lahtarimurhaajan Veikko Kuudestoista S:n kanssa suomeen. Vuonna 1923 Albin Törnroos kuoli hukkumalla Kemiön saaressa. Hauta on vieläkin hyvin hoidettuna (mm. radio Vega ja ruotsinkielinen TV tuo kesäisin kukkia!!!!) saarella.

    Äänestä

  • Helppoa tietoa tarka kirjoitti:

    Tämä on helppoa tietoa tarkastaa TS Yle, joten ole hyvä kun kaikki annetaan sulle nyt lahtarikätösiisi.

    Albin Törnroos oli tunnettu rikollinen. Viilsi 1919 kevättalvella kuoliaaksi kaksi Tammisaaren vankileiriltä palannutta kuviteltua punaista Liedossa Nautelankosken peltotiellä (Turun Sanomat 5.2.1919 sivu 5). Pakeni heti Liedon lahtarinimismiehen antamalla passilla Ruotsiin ja siitä Englannin kautta USA:n väärentäen nimensä Al Silverrose.
    Taustansa paljastui 1922 vuodenvaihteessa Kanadan Thunderbayssa uuden vuoden juhlissa suomalaisille. Albin sai luodin vatsaansa ja kitui muutaman päivän. Lääkäri kaivoi luodin pois ja Albin pakeni ensin New Yorkiin ja sieltä toisen lahtarimurhaajan Veikko Kuudestoista S:n kanssa suomeen. Vuonna 1923 Albin Törnroos kuoli hukkumalla Kemiön saaressa. Hauta on vieläkin hyvin hoidettuna (mm. radio Vega ja ruotsinkielinen TV tuo kesäisin kukkia!!!!) saarella.

    ketä nämä vanhat jutut oikeasti kiinnostaa? palataan tälle vuosituhannelle

    Äänestä

  • vuosi 2013 kirjoitti:

    ketä nämä vanhat jutut oikeasti kiinnostaa? palataan tälle vuosituhannelle

    Ei ole nykyisyyttä tai tulevaisuutta ilman menneisyyttä.

    Äänestä

  • Helppoa tietoa tarka kirjoitti:

    Tämä on helppoa tietoa tarkastaa TS Yle, joten ole hyvä kun kaikki annetaan sulle nyt lahtarikätösiisi.

    Albin Törnroos oli tunnettu rikollinen. Viilsi 1919 kevättalvella kuoliaaksi kaksi Tammisaaren vankileiriltä palannutta kuviteltua punaista Liedossa Nautelankosken peltotiellä (Turun Sanomat 5.2.1919 sivu 5). Pakeni heti Liedon lahtarinimismiehen antamalla passilla Ruotsiin ja siitä Englannin kautta USA:n väärentäen nimensä Al Silverrose.
    Taustansa paljastui 1922 vuodenvaihteessa Kanadan Thunderbayssa uuden vuoden juhlissa suomalaisille. Albin sai luodin vatsaansa ja kitui muutaman päivän. Lääkäri kaivoi luodin pois ja Albin pakeni ensin New Yorkiin ja sieltä toisen lahtarimurhaajan Veikko Kuudestoista S:n kanssa suomeen. Vuonna 1923 Albin Törnroos kuoli hukkumalla Kemiön saaressa. Hauta on vieläkin hyvin hoidettuna (mm. radio Vega ja ruotsinkielinen TV tuo kesäisin kukkia!!!!) saarella.

    Törnroosin sukulaisia on radio Vegan palveluksessa. Se toinen kukkalähetys on Paraisten kalkkitehtaan, joka muistaa Albinia, kun se "siivosi" työläisten asuinkasarmista punikit häiritsemästä.

    Äänestä

Onhan siellä Mellilän Isoperässä vielä kolme sukua, joiden pojat tappoi torppareitaan ja raiskasivat niiden tyttäret ja sitten silpoivat niiltä alavatsat. Yhestä taitaa olla kaupunginhallituksessa ja yhdestä valtuustossa ja yksi muuten vaan rikas ja kunnioitettu.

Äänestä
  • No aikas lailla tuulesta temmattu tämä? Saiskos lisää vinkkiä keitä on kyseessä?

    Äänestä

  • loemaalaine kirjoitti:

    No aikas lailla tuulesta temmattu tämä? Saiskos lisää vinkkiä keitä on kyseessä?

    Odota. Laitan sukuselvitykset. Laitan jutuuppiin kuvaaja ääninauhaa ja notaarin oikeaksi todistamaa autenttista verta ja luunpaloja, hylsyjä ja miesten remakkaa naurua. Odota nyt Ootko jo tyytyväien?

    Äänestä

Jukka Rislakki julkaisi 1996 kirjan "Kauhun aika" Keski-Suomalaisen Jämsän valkoisesta terrorista, mm. Saaren Jallun ja Rummin Jussin edesottamuksista. Kirjassa on maininta myös myöhemmin loimaalaisille tutuksi tulleesta miekkosesta. Kuva hänestä löytyy kirjan sivulta 256 ja tarinaa siellä täällä kirjan sivuilla. Kannattaa lukaista.

Äänestä

Olikos se tämä Heininen?

Äänestä
  • Voisi olla myös Heinonenkin.

    Äänestä

  • p9åp0öå0åä kirjoitti:

    Voisi olla myös Heinonenkin.

    Taitaa olla enempi pappismiehiä

    Äänestä

  • p9åp0öå0åä kirjoitti:

    Voisi olla myös Heinonenkin.

    Siis tää Sarasvuon isoisäkö?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


sitten niitä ampui kirjoitti:

Korppi !
10.1.2011 13:39
-154
Virallisten tilastojen mukaan sisällissodan yhteydessä kuoli 37 000 henkeä, joista sotatoimissa n. 1/4 eli n. 9000. Jäljelle jää näinollen n. 28 000 muilla tavoin kuollutta. Jos siitä vähennetään valkoisten propagandan suurentelema punaterrorin uhriluku 1700 jää punaiselle puolelle muutoin kuin taisteluissa kuolleitten luvuksi silti hieman yli 26 000 !!!

Palstan valkoretardit ovat hehkuttaneet, että valkoiset teloittivat koko maassa kaikkiaan vain muutamia satoja punaisia. Herää siiis suuri kysymys selvitettäväksi mihin kuoli n. 26 000 punaista jos eivät kuolleet sodassa eikä heitä teloitettukaan. Tosin taisteluissa kuolleitten lukuun on laskettu valkoisten taistelupaikoilla välittömästi teloittamat sotavangitkin. Eli reiluissa taisteluissa kuolleitten luku lienee lähempänä 7 000 kuin 9 000.

Olisiko valkoretardien osastolla esittää mitä olettamuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu