satunnainen tapaamisemme oli tähtiin kirjoitettu, että siitä voisi alkaa jotakin kaunista ja kestävää, mutta taisin olla väärässä...
Haluan vain kertoa sinulle sen, että olen nyt hyvin surullinen... Hyvää ystävänpäivän iltaa kuitenkin, koska olet niiin suloinen nainen. Ihan sielunkumppanilta tunnuit!
Taisi ollakin yksipuolinen tunne, voi harmi...
Haluan vain kertoa sinulle sen, että olen nyt hyvin surullinen... Hyvää ystävänpäivän iltaa kuitenkin, koska olet niiin suloinen nainen. Ihan sielunkumppanilta tunnuit!
Taisi ollakin yksipuolinen tunne, voi harmi...
Vastaukset 43
Vanhimmat
Mikä saa sinut ajattelemaan että hänen tunteensa ei vastaisi omiasi? Koskaan et voi olla varma, jos henkilö itse ei ole asiaa ilmaissut sinulle. Mistä tiedät ettei hän ajattele samalla tavalla sinusta?
Myönnän että on kysymys vain omasta olettamuksesta. Jotakin kuitenkin odotin tänään, mikä ei toteutunut...
Ehkä suloinen naisesi odotti sinulta jotain..Ehkäpä hänkin pettyi? Pointti on vaan se ettei mitään johtopäätöksiä kannata vetää omien olettamuksien vuoksi.
Niinpä, se on kyllä totta.
Ehkä huominen selittää jo jotakin...
Mitäs huomenna tapahtuu?
Toivon tietysti, että voisimme tavata huomenna...
Missä?
Et kai sentään luule, että sitä tässä kerron?
Miksi se sinua ylipäänsä kiinnostaa, jos saan kysyä?
Oon utelias...tietty.
Niinpä niin. Surullista...
Uteliaitahan tämä palsta on täynnään. Ja vain muutama meitä tosi ikävöijiä. Yksipuolisesti, pelkään...
Minä inhoan sanaa sielunkumppani ja olen nainen!!!!
Satunnaisia tapaamisia pimeilläkujilla,piilossa ,ikäänkuin toinen ei kelpaisi ihmisten ilmoille rinnalle arkeen ja elämään,satunnaista otantaa,tilastojako me naiset ollaan ja sitten ruikutetaan että ollaan niin helvetin hyvin surullisia..
Jos noin olisi ollut, mitä kuvailit, olisin minäkin miehenä hyvin toisissa tunnelmissa, enkä olisi tehnyt tuollaista aloitusta.
Sellaista ei se kuitenkaan ollut.
aina ei natsaa. Vaikka kuinka sulonen ois.
Kerran elämässä kun natsaisi niin se riittäisi. Sen kaikista mieluisimman kanssa.
Minä myös olen surullinen. Mutta olen jo tottunut siihen.
Miksi olet surullinen? En kai minä ole siihen syyllinen, toivottavasti en!?
et ole, ole huoleti. En ole tavannut häntä hiljattain.
On kyllä kurjaa, jos itse ihastuu, mutta toinen ei koe samoin. En toivoisi sellaista tilannetta kenellekään!
Olet tehnyt päätelmän: nainen ei ole kiinnostunut
Sulla ehkä huono itsetunto
Oletko miettinyt hänen tilannettaan?Kysynyt, yrittänyt piirittää?
En oikein tiedä, piiritinkö... No, kai vähän yritin...
Ongelma on se, etten ole missään nimessä ns. pelimies...
Ongelma on se ettet ole missään nimessä pelimies? Nyt en ymmärrä? Tahtooko hän sinun olevan pelimies vai oletatko taas? :)
Tarkoitan sitä, että jos olisin pelimies, tuollaiset tilanteet sujuisivat kuin itsestään. Mutta kun en ole, olen hyvin epävarma......
missä tapasitte?
Tavattiin kaupungilla...
Sehän siinä onkin, kun tuollainen kiinnostus pitäisi osoittaa sille naiselle itselleen. Jos hänestä ei kuulu niin et voi syyttää häntä, jos et ole osoittanut olevasi kiinnostunut hänestä. Ehkä hänellä on se käsitys, että sinua ei kiinnosta, eikä siksi anna kuulua itsestään?
Mielestäni osoitin kiinnostusta ihan niin paljon kuin se soveliaisuussäännöt huomioiden oli mahdollista...
Kuinka osoitit kiinnostuksesi? Sanoitko jotain? Kosketitko? Sillä on merkitystä miten osoitit kiinnostuksesi?
Juteltiin aika paljonkin. Ehä hän ei sitten kuitenkaan pitänyt siitä, mitä tai miten juttelin.
Olin aika hämmentynyt, eikä tullut edes yhtään vitsiä mieleen. Muutenkin vähän haparoin...Varmaan päästin sammakoitakin suustani. Niin tyypillistä minulle, mikä aina jälkeen päin harmittaa ihan hirveästi!
Mulla hieman samat tunnelmat erään naisen suhteen. Hetket kanssaan olivat myöskin satunnaisia mutta jollain tapaa niin erityisiä ja tähtiin kirjoitetun oloisia, olin varma että jotkin suuremmat voimat yhdistävät meidät vielä jotenkin. Näin ei käynyt. Tunne tuntui noina hetkinä niin molemminpuolisena etten voinut uskoa muuta. Jälkikäteen ajateltuna en ole enää yhtään varma. En enää tiedä miten suhtautua häneen - JOS sattuisimme vielä tapaamaan,
myöskin pettynyt, kerro lisää, vaikka sen naisen etunimi... etsitään nyt neulaa heinäsuovasta... ei kukaan tunnista etunimestä niin sen kai voi kertoa?
Samat sanat sinulle "myöskin pettynyt" kuin "hiljattaisellekkin". Mistä tiedät ettei tapaamisenne ollut hänellekin se erityinen tähtiin kirjoitettu? Mistä voit tietää ettei hän sydän syrjällään toivo teitä yhteen? Mikään ei ole varmaa ennen kuin toinen asian todeksi varmentaa.
sanotaan nyt näin että jos etsit miestä, se en ole minä
ei hän miestä etsi, kuten hyvin tiedät, kysyi vain naisen nimeä, jota kaipaat. Se että kommentoit noin, ei kerro hyvää sinusta.
En tarkoittanut olla töykeä vaan kertoa etten ole mies.
Tässä meidän tapauksessa on vielä sekin, että nainen teki aloitteen. Olimme kyllä *huomanneet* toisemme jo aikaisemmin, mutta hän aloitti juttelun.
Sellaista on muutaman kerran aikaisemminkin sattunut, mutta yleensä vain yöelämässä.
Itse olen sen verran ujo, etten hevillä uskalla edes aloitetta tehdäkään. Eilenkin vain huomasin, että onpas suloisen näköinen nainen, mutta en ajatellutkaan alkaa juttua vääntää hänen kanssaan...
http://m.youtube.com/watch?v=TGmHCwBa4Oo
..kädet ylöös!! ;)
ja menoxx
yötä kaikile!
Noin minäkin ajattelin.
Mutta ei tänään kuulunut pihaustakaan.. :(
En halua olla se, joka yksipuolisesti ottaa yhteyttä.
Niin minäkin luulin :(
Jos olet oikea, niin arvaat kyllä, miksi itse en ole lähestynyt sinua tänään!
Ei nähty tänään.
Ei nähtykään, mutta eihän siitä ollut puhettakaan. Ainakaan meillä...
Tähdet tuhoutui räjähti palasiksi, vain musta yö jäi jäljelle.
Onpa surumielinen ajatelma.
Kuvaa kyllä minunkin tunteita nyt aika yleispätevästi...