palkittu Nivalassa. Kaikki hoitajat (nuoria) koulutettu tähän inhimilliseen hoitoon jossain Tampereella.
Ottakaapa hyvät haapavetiset hoitajat tämä esille ja lähtekää tällaiseen mukaan,
pankaa vanhustyöhön uutta suuntaa , älkää odottako, että se tulisi ylhäältä.
TE PYSTYTTE SIIHEN.
Ottakaapa hyvät haapavetiset hoitajat tämä esille ja lähtekää tällaiseen mukaan,
pankaa vanhustyöhön uutta suuntaa , älkää odottako, että se tulisi ylhäältä.
TE PYSTYTTE SIIHEN.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tässä on yksi asia, jonka suhteen Haapavettä voisi kehittää.
HYVÄ ! HYVÄ !! Oikea aloitus tärkeästä asiasta.
Joo, lääkärit, jotka kirjoittaa reseptiä muistilääkkeistä vanhuksille voivat hyvällä omallatunnolla napsia ne omaan läpeensä. Ei pääse totuus unohtumaan.
Muistilääkkeistä on tullut samanlainen koktaili, kuin kolesterolilääkkeistä.
Niitä tuputetaan ennaltaehkäisyksi, vaikka ne ei auta mitään todettuihin vaivoihin. Ainostaan tuovat sekavan, huonon olon.
Tuo muutos että lääkkeet korvattaisiin jollain muulla hoidollisella vaatii aika isoja asenne muutoksia. Ei ole mitään hyötyä käydä hakemassa tietoa muualta jos sitä ei pystytä toteuttamaan. Joskus tapereella käyneenä tiedän että sen touhun alulle on laittanut kolme "hullua" (Leena Salmijärvi, Anu Kulju ja Pirkko Valmari) jotka alkoivat hoitamaan ihmisiä sairaalan ulkopuolella, tavallisissa omakotitaloissa kodinomaisesti. Siinä toiminnassa ei saanut esiintyä koskaan kiirettä, koska kiire saa dementikon rauhattomaksi.
Kiireettömyys ja kodinomainen hoito rauhoittaa ja siten vähentää lääkitystarvetta. Ihmisiä voidaan hoitaa monilla eri tavoin muutakin kuin lääkkeillä. Se vaatii vaan hoitajan oman kiinnostuksen asiaan ja työyhteisössä johdon ajamaan samaa asiaa.
Se että lääkärit määräävät lääkkeitä on oikein, kunhan määrää oikein. Muun organisaation tehtävä olisi kehittää keinoja hotaa asioita myös muilla tavoin.
Voi olla että tämän keskustelun aloittaja on tarkoittamat Nivalalaiset ovat käynet jossain muussa systeemissä kuin tuossa tarkoittamassani, Mutta Leenan työn perustalle Tamperelainen hyvä vanhushoito perustuu. Naomi Feilin kehittämästä validaatiosta on haettu tietotaitoa lisäksi.
Mutta kuitenkin pitäisi aloittaa siitä että kukin henkilö on oman työnsä paras asiantuntija ja häntä pitäisi kuunnella työhön liittyvissä asioissa.
Kalajokilaaksossa oli tuosta asiasta juttua, ammttilaiset ovat varmaan enemmän perillä siitä.
Mutta siitä olemme varmasti yksimielisiä, että ikäihmisten elämänolosuhteet,
hoiva, asuminen, liikunta, yksinäisyyden vähentäminen, eristämisen poistaminen, ovat niitä tulevaisuuden kysymyksiä, joissa tarvitaan aivan uutta asennetta ja rohkeaa kehittämistä.
Varsinkin Haapavedellä, jossa jo nyt on enemmän ikäihmisiä kuin nuoria.