Tässä miettinyt, mikä olisi optimaalisin purjekerta navakoissa myötätuulissa päivätolkulla purjehtimiseen. Kaikissa vaihtoehdoissa näyttää olevan huonot puolensa. Iso on altis jiippaamaan, no preventterillä saa kiinni, mutta kun tulee tarve reivata, on se myötätuuleen hankalaa. Tämähän tuli taas kerran esille Heavy Weather Sailin -luonnon päätteeksikin. Iso olisikin parasta pitää navakassa/kovassa täysmyötäisessä nipussa, mutta nykyveineden rikit taasen eivät oikein tue tätä ajatusta. Lisäksi pelkillä keulapurjeilla tuppaavat veneet rullaamaan. Genakkerit ja spinnut taas pienellä miehistöllä hankalia käsitellä, vaikka sukka tms.olsikin.
Niin että olisiko joku tyyliin "Seppomartti" asiaa kommentoimaan.
Niin että olisiko joku tyyliin "Seppomartti" asiaa kommentoimaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse olen jonkinmoisella menestyksellä käyttänyt isoa ja genoaa virsarissa.
Isossa tietysti preventteri ja jenni myös spiirapuomilla tuettuna. Myötätuleen purjehtiessa reivikynnys on huomattavasti korkeammalla kuin kryssittäessä, joten en ole kokenut asiaa ongelmaksi. Toisaalta saahan veneen aina käänettyä piihin reivauksen ajaksi vaikka se isossa aallokossa hiukan hasteellista onkin.
Ei plattista kannata avomerellä purjehtia, nopeammin pääsee orc mittakirjan jiippikulmien mukaan purjehtimalla.
Siinä tulee se jiippaamisen vaiva, jota ei pidä väheksyä jos purjehditaan pienellä miehistöllä (esim. kaksi aikuista).
Ei voi olla liikaa vaivaa jos jiippaa 24 tunnin välein.
Yksi kikka Tanskalaiselta ARC kisaan osallistuneelta Swan 46 veneeltä.
Vene on siis toppirikinen, kuten Swanit pääasiassa ovat.
He laittoivat keulan rullaan toisenkin genoan ja käyttivät kahta puomia. Iso oli siis alhaalla. Kun tuuli koveni navakasta kovaksi he vain rullasivat keulaa ja molemmat purjeet pienenivät. En ole koskaan itse moista kokeillut, mutta ideana kuulostaa ihan hyvältä. Kyseinen vene taisi 2002 voittaa tai ainakin oli palkintosijoilla ARC luokassansa eli varmaan on heillä toiminut ihan hyvin.
Olen harkinnut toisen rullan asentamista muutenkin... Mielikuva on kuitenkin sellainen, että juuri tuolla purjekerralla vene rullaa aivan hulluna tyypistä riippumatta.
Jimmy "Jeesus" Cornel kirjassaan Pasasion fo the Sea kirjoittaa ensimmäisestä Atlanttin ylityksestään keulapurjeet virsarilla ja sanoo veneen rullanneen niit, ettei sen jälkeen harkinnutkaan enää virsaria.
Lisäksi mainitsi myös tuosta "ei plattikseen ajosta" että ajamalla vähän sivuun, teki matkaa 2 vuorokauden verran lisää tuolla yhdellä ylityksellä. Aikapaljon kovempaa pitäisi päästä että kannattaa.
Noilla ei siis ollut toista rulla, vaan he laittoivat toisen keulapurjeen foilin kakkosuraan. Eli molemmat pienenivät samassa suhteessa, kun rullaa veti sisään.
Jos on molemmat puomeilla, niin ei pitäisi kauheasti rullata.
Vene oli muuten Tarok IV ja tosiaan voitti luokkansa ARC kisassa 2002.
Miten tuo onnistuu? Koska rullaus onnistuu, on ylhäällä oltava yhteinen leikkari. Ilmeisesti alhaalla pitää toisessa purjeessa olla cuningham, jotta molempien etuliikit saa edes joten kuten kireälle?
Joakim on oikeassa. 'Etuliikin saisi kireäksi vaikka pienellä taljalla lyhyemmän etuliikin halssikulmassa. Kakkosuraan pujotettua purjetta ei voi nostaa eri fallilla koska se rullatessa kiertyisi etustaagin ympäri. Ylös nostetun purjeen leikariin ei toista fallia saa kiinni. Eli pitäisi nostaa molemmat yhtäaikaa toppi ja halssikulma kiinnitettynä samoihin pisteisiin. Lähes mahdoton operaatio pasaatin voimakkuudella puhaltavassa tuulessa. Selvästi helpompi on nostaa foilissa olevan purjeen rinnalle lentävä purje omalla fallilla, rullalla tai sukalla.
Meillä ei ollut edes rullagenuaa, kun ylitimme rapakon. Pitkiä aikoja oli iso ja iänvanha genua 2:n ylhäällä, kun se oli spiiraukseen oikean mittainen. Preventteri täytyy laittaa ja uskaltaa löysätä iso nojaamaan vantteihin ja kiki kireälle. Kymmeniä kertoja päivässä iso läpsy vastoin preventteriä.
Välissä ajoimme spinnulla ja otimme reivejä silloin, kun alkoi kyyti pelottamaan (tuulta 15 m/s tai yli)
Ei siinä minusta kovin suurta eroa ole normaaliin matkapurjehdukseen Suomessa. Aika vaan on pitkä.
38 jalan veneellä ARC2011 17+ päivää ja 2012 ylitys 16+ päivää ja luulen ,että 2013 voi hyvinkin olla 15 päivää jos tuulta riittää. Vastoin yllä olevaa olettamusta pasaatipurjehduksen olosuhteet poikkeavat kovasti Itämeren kelistä. Tuuli on samasta suunnasta ja aika reipasta eli spinnun käytön ylärajalla. Normaali "allround" spinnu ja genaakkeri räjähtivät, genaakkeripuomi taipui pilalle ja spinnupuomi hajosi. Eli tuulta on enemmän kuin normaalisti spinnuillessa.. Erikoispiirre on squallit eli kovat puuskat-useimmiten yöllä. Tuuli nousee hetkessä 20kts> 30-35kts ja suunta voi muuttua 30 astetta. Tämän on erityisongelma, jonka vuoksi monet reivaavat automaattisesti yöksi. Eivät halua askarrella märkänä säkkipimeässä. Hyvällä miehistöllä voi ajaa spinnulla- huonolla tai pienellä porulkalla vain virsarilla. Vastoin yllä olevaa kehoitusta olla ajamatta platlenssiä niin sitä juuri kannattaa ajaa koska vene ei kerta kaikkiaan kulje mihinkään muuhun suuntaan sitäkään vauhtia. Syynä on se, ettei vene kanna leikatessa samaa purjemäärää kuin plattiksella ja vauhti on jo topissa eikä siitä nouse leikkaamalla. Paremmin plaanaavalla veneellä tilanne voi olla toinen mutta niitä Atlantin ylittäjillä yleensä on aniharvoin. Kaksi genoaa + 2 spinnupuomia ja isopurje alas on klassinen laiskan pasaatipurjehtijoiden viritys. Voi käyttää myös Itämeren kovassa myötätuulessa. Rullaaminen liittyy veneen muotoon eikä twin sails sitä pahenna- kiemurtelu voi olla jopa vähäisempää. Leveät tasapohjat ei rullaa pahasti. Viimeksi kahdella genoalla olen purjehtinut -78 Puolasta soolona palatessa mutten pasaatissa.. Oma suosikkini on ollut täysi iso+ Code 0 (1.5 oz spinnunylonia) spiirattuna myötätuuleen & rullalla genaakkeripuomin päässä. Siis aivan "väärä" purje mutta sopivan kokoinen ja vahva. Se on kuitenkin 50% suurempi kuin genoa 1. Puuskan sattuessa 1-2 miestä sittlådassa vetäisee purjeen rullalle jättäen puomin paikalleen.15-30 min kuluttua nykäistään takaisin auki kun tilanne on ohi. Samaa metodia voi tietenkin käyttää myös rullagenoalla ja spiiralla.Toimii helpommin kun spinnun poisto ja avaus useita kertoja per yö. Preventteri ison puomin päästä on oltava aina ja pinnamiehen laukaistavissa. Olen käyttänyt takapollareita preventteiden kiinnitykseen. Kovan tuulen jiippejä tulee suunniteltuna paljon samoin vahinkojiippejäkin usein ilman, että niistä on haittaa koska puomi on hyvin fiksoitu ja venevauhti on hyvä. Kääntyy takaisin ennen kuin "kiinalainen" on kehittynyt peruuttamattomaksi. Iso reivaaminen on harvoin tarpeen mutta silloin aallokko on jo niin suurta (yli 5-6m), ettei ole tehnyt mieli käännellä vastatuuleen. Olen vetänyt puomin lähes keskelle ja reivannut skuutti tiukalla eli veto päällä. Lazy jackit haittaa ja takertelee. Yhden köyden systeemi luistaa huonosti tässä tilanteessa. Kahdella köydellä olisi toimivampi. En muista, että ilisi ollut 2. reivi päällä pasaatissa koskaan. Kolmonen varmuudella ei koskaan. Isonpurjeen säästämiseksi olen teipannut purjekankaan saalinkien kohdalta. On toiminut. Toiset pehmustaa saalinkeja- siitä ei ole kokemusta. Falleja liikuttelen päivän kuluessa muutaman kerran mutta 3000 mailia myötätuulta tuppaa olemaan lentävien purjeiden falleille liikaa. Joutuu pätkimään ja siinä mielessä kannattaa olla lähtiessä liikapituutta.2011 katkesi spinnuskuutti tai takagaija kerran päivässä. Puomin kidat hiottiin hienolla vesihiomapaperilla ja kiristettiin puomin pää aivan liikkumattomaksi niin sai spinnu olla ylhäällä 100 tuntia kunnes poksahti. Skuutin/ gaian nojaaminen vanttiin tai mantågiin katkaisee köyden noin vuorokaudessa.
Ehkä tässä oli riittävästi myötätuulipurjehdusta pasaatissa?
Löytyy kaksi rinnakkaista etuharusta, joten voin tarvittaessa laittaa kaksi purjetta eteen, molemmille puolille : )
Olen ajellut avomerellä virsarilla aika paljon . Atlantin ylityksiä, useita plattiksella
purjehdittuja Biscayan ylityksiä ja mielipiteeni on ÄLÄ KOSKAAN LUOVU ISOSTA. Pidä se päällä vaikka pohjaanreivattuna, sillä ison nosto kovemmassa kelissä ja korkessa aallokossa on hiukan hankalaa ja siinä hommassa saa helposti rensseleitä hajoitettua. Eli iso ylhäällä vakauttamassa kulkua ja edessä ko tuuleen sopiva keulapurje.
Ison reivaaminen myötätuulessa on hankalaa, mutta kyllä se onnistuu, kunhan sitä
hiukan harjoittelee. Omassa veneessäni on saalingit taaksepäin, jotka lisäävät
vaikeusastetta, mutta homma kyllä hoituu. Jos mastossa on suorat spriidarit, niin
silloin reivaus on huomattavasti helpompaa.
Yachting world-lehdessä tai jokin muu ulkolainen lehti oli artikkeli ARC-veneiden purjeista vuodelta 2012. Suurimmalla osalla oli iso rullagenoa spiiralla. Spinnut assyt oli hieman pienempi määrältään. Vajaalla miehistöllä otetaan varman päälle. Tuulen oikutellessa spiirattu rullagenoa on helppo rullata sisään, puomi voi olla koko ajan paikallaan. Tuplakeulapurjeet olivat harvinaisuuksia.