voiko 11 v kirjoittaa jonkinlaista kirjaa?

Voit toki kirjoittaa. Kirjoita tietokoneella. Älä heti mieti julkaisemista, kirjoittele ensin ja näytä tekstejäsi vaikka äidinkielen opettajallesi, jos hänellä on aikaa, tai jollekin muulle, joka tietää jotain kirjoittamisesta.

kirjoita vaan. Tietokone on paras mahdollinen väline. On helppo korjata tekstiä ja muokata sitä.
Julkaisu, no 30 vuotta olen kirjoittanut ja yhden saanut julkaistua 14 sitten, joten julkisuus on kuin lottovoitto.
Mutta muuten, kirjoittaminen on hauskaa ja hyödyllistäkin. Saat ainakin nostettua äidinkielen numeroasi kun saat hyvät arvosanat aineista, Romaanin kirjoittaminen, eli pitkän tarinan hahmotus auttaa myös muiden asioiden laajaa katsontaa ja hahmotusta. Pystyy ajattelmaan asioita usemmasta suunnsat. Hyödyllistä vaikka missä.
Sitten, kun syvennyt asiaan, haluat saada kirjasi, vaikka fantasiankin, jotkut asiat todenmukaisesti ja siten joudut hankkimaan taustatietoa ja siten saat laajan maailmankuvan ihan sivutuotteena
Joten kirjoita vaan.

Kukaan ei ole estämässäkään

Miten puhelimella kirjoitetaan? Tekstiviestieditorilla vai mobiilin Office -ohjelmalla? Eiköhän romaanin tai lyhyemmän kirjan kirjoittaminen ole kaikkein ergonomisinta ja tehokkainta juuri tietokoneella.

Suosittelisin ihan jonkun kivan vihon ostamista ja sitten sanoisin, että kirjoittaa siihen ihan käsin sitä ensiversiota. Ei sitä niin kamalan montaa sivua voi kerrallaan tulla. Ja jos tulee, niin mitä väliä. Kysele välillä punaisen langan perään? Eli se juoni ja että paljon kaikkea tapahtuu - siis että mitä tapahtuu ja on tapahtumassa?

Sitten avaisin hänelle - auttaisin avaamaan - nettiin "kirjapaikan" kirjan nimellä, sillä kait joku työnimi on jo annettu kirjalle.

Jos 11 vee ei itse pysty kirjoittamaan tekstiään puhtaaksi vihosta tietokoneelle, niin tekisin sen hänelle "nyt tällä kertaa" - jossain vaiheessa tarttee tehdä kyllä ihan ite.

Sitten sanoisin, että nyt voit sitten tässä muokata sitä versiotasi, mutta käsin kirjoitettu eka versio säilyy sellaisenaan. Sinne kirjoitat ekaksi ja sit tuut koneelle muokkailemaan sitä juttuasi. Ja sitten sitä muokkaillaan ja tallennetaan väliversioita. Kuviakin voi liittää.

Blogipohjakin voisi toimia ihan kirjoitusalustana ja olla hyvä tähän tarkoitukseen eli avaa sille joku "kirjaprojektiblogi" vaikka Bloggerissa, jos haluaa, että jotkut muutkin lukevat hänen tekstejään. Sinne on helppo liittää vaikka kännyllä otettuja kuvia kaikesta maan ja taivaan välillä. Omat piirustukset kannattaa tehdä irtopaperille (A4) ja liimata kirjaan ja skannata, jos ne haluaa sitten kirjaan.

Kuka tahansa 11 vee voi alkaa kirjoittaa omaa kirjaa - kukaan ja mikään ei estä. HYVÄ ILMAINEN HARRASTUS! HYVÄ IDEA! TOSI HYVÄ JUTTU! Älkääkä myöskään unohtako, että päiväkirjan pitäminen kuvin ja sanoin on myös tätä samaa ja yhtä kiva ja hyvä harrastus ja juttu!

Koska saamme lukea ensimmäisen otoksen? Itse asiassa löytyy yksi blogi, jonne kaikenikäiset voisivat lähettää kirjoituksiaan ja piirustuksiaan ja siellä on eräs satuihminen, joka mielellään lueskelisi ja jos hyviin saa julkaisuluvan, niin julkaisisikin tietysti.

Siis mainitsinko jo, että ainakin minun mielestäni jo ainakin jotkut 7 veetkin pystyvät tähän - ja joskus jopa nuoremmatkin. Ja ainakin noi kynällä piirretyt stoorit!

Kiitos tästä avauksesta!

Kuka puhu jo jostain nettisivuista? Mä en niistä tiedä mitään, mutta kokeilkaas vaikka suntuubin ilmaisia. Eiks niillä ole just jotkut nettisivut? Kait kuuluu muksujenne omaksi asiaksi - 11 veet - osata tehdä tommoiset - kunhan katsotte, että kukaan ei joudu maksamaan mitään.

Puhuin blogista! Ne nyt ovat maailman helpoimmat käynnistää. Testatkaa vaikka jotain Bloggeria. Niiltä kyllä puuttuu ihan lasten maailmaan sopivat blogimallit, mut kait sieltä löytyy jotain. Ja hirmu helppo laittaa sinne kuvia. Ja helppo poistaa kaikki ja helppo piilottaa tai julkaista vain "luonnoksina" eli sellaisina, että eivät näy minnekään.

"Kirjakerho"? Puhuttiinko tossa jostain "kirjakerhosta"? Ei semmoista sanaa mainittua ja jos joku kerho - itse kirjoittamisen kerho ja toisten tekeleiden lukemisen kerho - niin ei se mikään tavismallinen kirjakerho kyllä ole.

Kyllä täältä jonkunlaista apua voisi löytyä harrastelijapohjalta, mutta minkälaista apua etsitte ja tarttette? Vähän se on niin, että jos jostakin on tulossa taiteilija, niin aika pitkälle se on sellaista "mä ite" / "mä haluun ite tehdä" meininkiä. Eli minkälaista vinkkiä tarttisitte? Mitä ootte saaneet aikaiseksi ja "tuottaneet"?

11 vee! Kerro nyt jotakin mitä oot jo tehnyt ja haluaisitko, että lukisimme juttujasi? Mitä muuta haluat, että tekisimme sinulle auttaaksemme? Varsinainen hommhan sun tarttee tehdä ihan ite. Onks teitä enemmänkin porukoita, jotka haluaisivat harrastaa kirjoittamista? Mistä aiheesta aiot ekana kirjoittaa?

En todellakaan halunnut lannistaa sinua mitenkään. Oikea kirjailija / taiteilija EI LANNISTU ja sen pitää oppia ottamaan vastaan kaikenlaisia kommentteja ja vaikka mitä ILMAN ETTÄ NIISTÄ PALJONKAAN VÄLITTÄÄ eikä ne saa ainakaan lannistaa.

Hei!
Kyllä sä keksit jonkun hyvän nimen, mut yritä löytää joku mitä ei oo kellään muulla, että eivät mene sekasin sun ja sun kaiman hommat. Niitä sinua kopioivia "frendejä" tai faneja saattaa kyllä sitten jossain vaiheessa ilmestyä.

Olisko sulla jotain aiheita tai otsikoita, josta muutkin voisivat yrittää kirjoittaa. Sit sä voisit verrata sun kirjoituksia niiden juttuihin. Laittaisit jonkun otsikon / aiheen ja sit sanot, että ei saa olla enempää kuin 5000 merkkiä. Se on se mitä tämmöiseen yhteen kirjoitusruutuun mahtuu. Sit katselisit onks kukaan saanu mitään sun mielestäsi parempaa aikaiseksi. Ehkä on, ehkä ei ollenkaan tai ehkä nää ei jotkut saa mitään kirjoituksia aikaan ollenkaan...haaveilevat vaan olevansa kirjailijoita eli ne on kirjailijoita, jotka eivät kirjoita mitään. Mun mielestä se menis niin päin, että tekee kaikenlaisia tekstejä ja sit joku sanoo sulle jonain päivänä, että hei sähän oot suuri kirjailija. Mulle sano kerran yksi joku 11 vee, että sä oot suuri taiteilija ja mä elän sillä kehumisella vieläkin...Ilman sitä mä olisin jo kuollu ja kuopattu... No ei vaitiskaan!!!

Älä ajattele ollenkaan tollai, että "tai no en tiiä et keksinkö hyvää nimee", vaan ajattelet, että sä keksit nimen ja se on hyvä ainakin sun mielestä. Mä luulen, että kirjailijat ovat sellaisia, että ne tykkää leikiskellä kaikenlaisilla sanoilla ja naureskella niille ja muut - jotka eivät sit ainakaan ole mitään taiteilijoita - eivät tajuu yhtään mitään. Ajattelevat vaan, että se on joku sekopää bimbo. Ajatelkoot! Ite ovat niitä "köyhiä". Mä satun tietään yhden tyypin, joka on kamalan huono kirjoittaan, mutta sillä kukkii toisinaan niin "mahtava huumorinkukka", että mä ajattelen, että sen pitäisi olla taiteilija tai kirjailija, mut ei oo kumpaakaan.

Uutisista voi saada jotain vihjeitä. Lueppas siitä (esim Iltalehti eilen 20.2.2013) venäläisestä aavelaivasta jota etsitään Atlantilla. Olisi iso risteilijä, jossa ei miehistöä ja nyt se muka sitten ajelehtii yksinään. Kuulostaa aika hirveältä. Minkäslaisen itsekeksityn stoorin siitä saisi. Keksi joku juttu ja pane kaveritkin keksiin ja kirjoitatte sit siitä jotain tänne ja mäkin pääsen lukemaan. Katsottaisiin, että mitäs siitä saadaan aikaiseksi. Eli kysys mitä ne muut keksii ja huvittaisko niitä ite kirjoittaa tai kirjoittaa sun kanssasi. Mä odottaisin mielenkiinnolla että saisin lukea. Piirretyt kuvatkin olis kivoja, mutta tälle palstalle niitä ei saa. Ja miettikää sit samalla sekä Titaniciä että vaikka Estoniaa ja muita, jotka uppos suoraa eli eivät ajelehtineet aavelaivoina missään.

Taas vaan niitä hyviä kirjoitushetkiä! Palaile!

Noniin. loin bolgin. sen osoite on: http://muinainenpimeys.blogspot.fi/
ja pääsette jo lukemaan ensimmäisiä kirjoituksiani.

Hei!

Yllätyin tosta päätteestä fi sun blogissa kun se on kait ennen ollut com. Mutta toimi. Pääsin sivullesi. Hyvä, että eka tekstisi ei ollut tuon pitempi. Mä kiinnittäisin nyt ensin huomiota tekstin selkeään luettavuuteen enkä vielä niin kovasti sisältöön.

Ala tehdä sillä tavalla, että luet tota omaa tekstiäsi niin kuin olisit joku ihan vieras ihminen etkä tietäisi tästä asiasta mitään. Ole tarkkana, että yksi ajatus ja yksi lause kuuluvat yhteen ja että jokaisessa lauseessa on joku selkeä ajatus. Käy läpi koko teksti näin tarkastaen.

Sitten sun kannattaisi nyt olla tarkkana, että kaikkien ihmisten ja olioiden ja heimojen nimet alkavat isolla kirjaimella eikä miten sattuu. Nämä mistä kerrot eivät ole tavallisille ihmisille ja vaikka tämmöisille kaupunkilaisille ollenkaan tuttuja. Mulle tuli mieleen, että kirjoitat jostain Lapista päin. Todella mielenkiintoinen juttu. Ehkä olet vielä joku poromieskin. Mä en tiedä tämmöisistä asioista mitään ja siksi oli vähän vaikea lukea. Mieti myös tietääkö lukija mitä on esim tuliopaali tai kalmanmerkit. Jos luulet, että eivät tiedä, niin tee joku vihjaus, että edes niiden mielikuvitus lähtee liikeelle. Jos tekstissä on kamalasti juttuja mitä ei yhtään ymmärrä niin lukija saattaa alkaa tuntea itsensä tyhmäksi eikä sit viitsikään lukea enempää.

Onko sulla joku sellainen ohjelma, jonne voisit laittaa ton sunt tekstin ja se korjaa sulle tavalliset kirjoitusvirheet? Ne saattavat häiritä, jos niitä on paljon. Jos painat ctr ja F-kirjain niin sillä saat etsittyä jonkun tietyn kohdan tekstissä, jonka haluaisit muuttaa. Mä löysin tommoisen: Sen ihanan harmaanvärinen turkki. En ymmärtänyt mitä yritit sanoa, siitä todellakin mun mielestä puuttuu jotakin. Mutta jos luet kuin vieras tekstiäsi ja samalla tsekkaat, että jokaisessa lauseessa on joku kunnon ajatus, niin taidat tajuta korjata tommoisetkin. Jos kirjoittaisin vaikka näin (ei varmaan sovi sun tekstiin, mutta huomaatko eron): Sen ihanan harmaanvärinen turkki oli kastunut litimäräksi. Huomasitko eron?

Sitten sulla on sellaisia tärkeitä asioita siellä, jotka haisevat yhdyssanoilta. Sun tekstissäsi tarttee todellakin päättää mitkä sanat ovat yhdyssanoja ja mitkä eivät. Sitten kirjoitat ne yhdyssanat aina yhdyssanoina ja erikseen jos kuuluu kirjoittaa erikseen. Jos yhdyssanat ovat liian vaikeita, niin pyydä apua ulkopuolisilta jostain. Minkäs hyvän esimerkin keksisin sulle yhdyssanoista? Siis ne sanat kirjoitetaan yleensä yhteen jos ne yhdessä muodostavat jonkun koko jutun, jonkun käsitteen. Ethän kirjoittaisi kuorma auto vaan kuorma-auto tai kauko juna vaan kaukojuna. Kuorma-autoon tulee väliviiva, koska kaksi samanlaista kirjainta vierekkäin (mutta tästäkin on tarkempi sääntö ja äikänmaikka osaa varmaan kertoa, jos et löydä netistä tai joku osaa opettaa sulle - eks koulussa ole vielä ollut?)

Sitten vielä yksi asia tällä kertaa. Tiedätkö mitä on kappalejako? Sun tarttis saada toi teksti semmoiseen muotoon, että siinä on edes jotain kappalejakoja. Kuulostaisko vaikealta, jos sanoisin, että tulee uusi kappale kun aihe vaihtuu. Kappalejakoon laitetaan yksi tyhjä rivi ja sen saa tolla enter-näppäimellä tossa näppäimistön oikeassa reunassa. Näetkö, että mä olen yrittänyt tendä vähän kappalejakoa tässä tekstissäni kun "asia" jotenkin vaihtuu. Mun asioita tässä olivat sinun mielestäsi "mitkä" eli milloin tein kappalevaihdon?

Mieti kenelle oikein kirjoitat eli ketkä ovat sinun n k kohderyhmäsi. Ovatko ne ikäisesi vai aikuiset ihmiset? Kirjoita omana itsenäsi, mutta kuitenkin ajatellen sitä kohderyhmää, sillä tarkoitushan on, että ne joille kirjoitat ymmärtävät tekstisi. Ajatteletko ehkä, että kirjoitat koko Suomen kansalle? Silloin kielenkäytön tarttee olla sellaista, että noin 12 veet ymmärtävät eli ei yhtään "hienompaa".

Onkohan sulla ihan oikea nimi tossa? Ihan kiva jos on, mutta toivottavasti sait siihen vanhemmilta luvan, että ei tule mitään ongelmia jatkossa. Eikö siinä blogialustassa ollut sellainen tila, jossa voisi vähän esitellä, minkälainen blogi tämä oikein on? Jos on niin siihenhän sun kannattaisi kirjoittaa jotakin, sillä "Muinainen pimeys" tarttis vähän selitystä kylläkin. Mulle on nyt tullut jotkut Lapin jutut mieleen ja heimot siellä tai jotain sellaista. Mutta siihen tilaan ei kyll pysty kirjoittaan mitään kamalan pitkää sepustusta ja se on siinä paikassa hyvä juttu.

Älä nyt kirjoita mitään enempää ennen kuin olet tehnyt tämmöisiä asioita tähän tekstiisi. Koko teksti voi kyllä ihan muuttua kun rupeat duunaamaan tommoisia juttuja. Mutta kun / jos olet osannut tehdä tämmöisiä asioita yhteen tekstiin, niin sitten osaat kyllä tehdä ne tuleviin teksteihisikin ja niistä tulee ainakin selvempiä, mikä on ensisijaisen tärkeää. Näin ainakin minä luulen ja ajattelen.

Kirjoittamisiin! Tuu sit taas palstalle, jos tästä oli sulle jotain hyötyä.

Tiedätkö mitä kaikkia heimoja on oikein täällä ollut? Jos joku tietää, niin listatkaa. Entä mitkä ovat olleet heimojen nimiä ja mitkä sukunimiä ja koska sama?

Kävin lukemassa. Hyvää settiä!. Paketti on koossa. Sanoisin, että tarina toimii ja mielikuvitusta riittää. Olet selvästi lukenut ikäiseksi paljon, sillä näen lahjakkuutta kirjoitamiseen. Taidat olla aika velho kirjoittamaan kouluaineita?

Tekstisi vaatii teknistä hiomista, mutta hioa voi sitten loputtomiin, kunhan tarina tulee valmiiksi. Oikein hienoa! Olisinpa ikäisenäsi pystynyt samaan.

PS. Oletko sattumoisin lukenut Jean M. Untinen-Auelin Luolakarhun klaania? Löydän tarinassa yhdenmukaisuuksia? Jos et ole lukenut, niin suosittelen lukemaan kuusiosaisen tiiliskivikirjasarjan kolmea ensimmäistä osaa. Loput voi jättää lukematta

Uskotteko oikeasti, että tämä 11vee on 11vee?

Hei taas!

Hyvä, että sait jonkun kommentin, joka taitaa tuntea kirjasarjan, johon olet perehtynyt ja siksi pystyy arvioimaan sisältöä toisin kuin minä.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että ei kannattaisi kamalasti ottaa kehuja itseensä, sillä ne ovat petollisia. Näyttää olevan paljon tapauksia, joissa kehutaan ja sillä inspiroidaan tekemään lisää jotain juttua, mutta TOISAALTA, niitä jotka oikeasti ovat hyviä ja jotakin ei kukaan tule kehumaan ja sano, että olet tosi hyvä. Siinä on näes semmoinen juttu, että jos joku on tosi hyvä jossakin, niin häntä ei oikeastaan juuri voi opettaa ollenkaan - ohjailla vain ja antaa vähän vinkkejä. Siis jos oikeasti on yliveto muihin verrattuna, niin kehuja ei kamalasti kannata odottaa. Jos toisaalta on tosi huono, niin kukaan ei oikein viitsi vaivautua ohjaamaan yhtään millään. Jos joku hyvä on tulossa pinnalle, niin hän tavallaan on aina "entisten, siihen saakka hyvien" haastaja.

Eräskin luuli - käytyään taidekoulun - että kaiken maailman opettajat olivat opettaneet hänet piirtämään edes jotakin "hevosia" (eli ihmishahmoista piirrettyjä...) Mutta sitten yksi ope - paras - oli kait aika rehellinen ja sanoi, että ei sulle kukaan ole opettanut yhtään mitään, vaan itse olet työsi tehnyt. Tätä kannattaa miettiä ja jos tulee hyväksi, niin eivät ne sun opet siitä itselleen kunniaa saa, vaan sinä! Aina on kuitenkin niitä ihmisiä, jotka haluavat "mainetta ja menestystä" toisten kustannuksella. Mietipäs sitten mitä ovat ne "fanit" ja kuinka paljon niitä tarvitset! Yksi hyvä taiteilija työllistää hirveän läjän muita ihmisiä - ainakin tähän asti on ollut näin.

Jos olisin sinä, niin ottaisin varteen sellaiset kommentit, jotka ensin sanovat jotain mitä hyvää löytävät sinun jutustasi ja sen jälkeen tekevät ehdotuksia siitä miten voisit parantaa tekelettäsi. Eli ei kamalasti kehumisia, vaan suoraan asiaan eli miten voisit olla vielä parempi. Sitten arvioit itse noita seikkoja ja teet omat johtopäätöksesi ja päätät, että tuleeko jutustasi noilla neuvoilla todellakin parempi vai meneekö ehkä jopa ihan pilalle, mikä kanssa on ihan mahdollista.

Luulisin, että se on niin, että sellainen, joka on oikeasti hyvä ja lahjakas, kyllä tietää / tuntee sen jotenkin itsekin eikä sitä tartte tulla oikeastaan ollenkaan hänelle kertomaan - ei ainakaan kenellekään, joka on jotain 11 vee. Semmoinen menee monella päähän kuin häkä ja aiheuttaa enemmän tuhoa kuin jotain rakentavaa. Ajattele tilannetta, että jotakin keskivertoja ja heikkoja kehutaan kovasti, pepataan ja autetaan, niin kait ne vähän kehittyvät - joistakin saattaa tullakin tietysti tosi hyviä. Mutta jos samaan aikaan ei sanota mitään niille, jotka ovat oikeasti parempia eikä neuvota niitä yhtään, niin tämmöisellä menettelyllä TASAPÄISTETÄÄN PORUKOITA. Pysytkö ollenkaan ymmärtämään tämmöistä? Tämä liittyy juuri siihen kun sanotaan, että koulu ei oikeastaan auta niitä lahjakkaimpia oppilaita ja heillä on koulun kanssa ihan ikioma ongelma. En ihmettelisi, vaikka olisi myös niin, että koulu ei edes osaa nähdä keitä ne todella lahjakkaat ovat, vaikka nostavatkin silloin tällöin lavalle yhden sun toisen sanoen, että tämä on se meidän koulun kynttilä!

Se, että kirjoittaminen on sinusta kivaa - kuten myös omien töiden muokkaaminen - on se juttu nyt, mikä saa sinut tekemään. Homman nimi on se, että semmoinen, josta on tulossa taiteilija / kirjailija saattaa tuottaa myös ison kasan kaikkea suoranaista roskaa, jotta sitten jotain hyvää alkaa syntyä. Täytyy myös uskaltaa panna tekstinsä laatikkoon moneksi kuukaudeksi ja ottaa sitten esille ja katsoa uusin silmin työtänsä. Täytyy myös uskaltaa heittää pois jotakin ja aloittaa puhtaalta pöydältä toisinaan. Sitten on myös se, että kun on lopulta oppinut kirjoittamisen taidon (se on taito, ihan käsityötaito ja siksi suosittelen myös omien tekstien käsin kirjoittamista kun idea menee päästä sormenpäitä pitkin paperille), niin se taito näkyy sitten kaikessa tekemisessä eli on suuri todennäköisyys, että kirjoittaminen luistaa - mutta sitten tarttee miettiä sitä sisältöä ja jäsentelyä ja juonta ja yms... Taidot ovat sellaisia, että ne eivät haihdu vaan säilyvät (ajattele esim luku-, kirjoitus-, käsityö-. laulu-, kieli-, keittotaito yms...). Kaikkien teinien kannattaa harjoitella just tommoisia taitoja ja varsinkin siksi, että kukaan ei tiedä mitä TIETOJA oikeastaan tulevaisuudessa tarvitaan, mutta ihmisellä täytyy olla kaikenlaisia taitoja ihan selvitäkseen elämästä. Tietoja voi aina sitten hankkia kun on taitoja ja nettihän tietää kohta "kaiken"...

Kivoja kirjoitushetkiä!

Kyllä minä ainakin uskon.

Ei me nyt takerruta sun ikään mitenkään. Varmaan tästä maasta löytyy muitakin teinejä, joita kirjoittaminen kiinnostaa / kiinnostaisi. Toivotaan vaan, että nekin löytäisivät vaikka tälle palstalle ja lukisivat mitä sinä kirjoitat ja siis kerrot omasta kirjoitusprosessistasi eli siis siitä mitä kaikkea teet ja miten kehityt.

Tossa alhaalla on joku mainos jostain kirjoittajakoulutuksesta netissä. Mutta ne kurssit maksaa eli ei oo mitään ihan ilmaista. Tässä puuhassa on vaan se, että kaikki eivät ole kiinnostuneita maksamaan tämmöisestä "koulutuksesta" tai "palvelusta". Ihan ilmaiseksi täällä pitäisi saada kirjoittamisen ohjausta kun koko yhteiskunta kohta perustuu sille, että täytyy osata kirjoittaa. Puhuminen ei todellakaan paljon enää nykypäivänä "auta" mitään. Jos haluaa saada asiansa maailmalle, niin täytyy osata kirjoittaa selkeästi.

Toisaalta monet asiat ovat käyneet niin monimutkaisiksi ja hankaliksi, että niistä ei saa selviä edes mitä parhaimmalla kirjoitustaidolla.

Hyvä kirjoitustaito saattaa myös auttaa siihen informaatioähkyyn, johon moni saattaa sairastua. Joka puolelta tulee puhetta, tekstiä - kaikenlaista infoa. Jos on hyvä kirjoittaan, niin näkee helpommin mitä tekstejä ei edes kannata alkaa lukea niiden huonon laadun vuoksi. Heikompi kirjoittaja ei pysty erottamaan mikä on huono ja mikä hyvä teksti ja saattaa melkein hukkua kaikkeen tekstimäärään ennen kuin on edes lukenut mitään.

Minä katselen aina kauhulla noita salkkuja ja paperipinoja, mitä asianajajat kuskaavat oikeussaleihin - joskus ihan vetokärryllä. Mietin, että kuinkahan selvästi jotkut mitkälie poliisit ja muut ovat nuo asiakirjat kirjoittaneet. Uskon, että siellä on hirveä määrä todella huonosti kirjoitettua tekstiä enkä usko ollenkaan, että monikaan - jos kukaan - on oikein pystynyt tommoisten tekstien perusteella hahmottamaan mitään "tarinaa" tai juttua. Joku sanoikin, että tärkeintä on vaan, että saadaan joku päätös jutuille... eli eikö olisi noissa yhtään tärkeää, että oikeus voittaisi??? Siis kauhulla ajattelen noita paperikasoja enkä usko ollenkaan, että niitä on just luettu - ehkä vähän räävitty sieltä sun täältä. Parempi vois olla, että ne kaikki pantaisiin silppuriin tai pöntöstä alas (tukkis varmaan viemärin)... Siis luulen, että täällä ei huonojen kirjoitustenkaan vuoksi oikein oikeus toteudu maailmassa...

Siis tämä kirjoitustaito on niin, niin tärkeä nyky-yhteiskunnassa, että kyllä sitä opetusta pitäisi täällä antaa ihan ilmaiseksi kaikille opetusta haluaville. Ajatelkaas vaan jotain juristia, jonka äikännumero on ollut vaikka joku 6-nen! Onks sellaisia paljonkin? Minkälainen mahtaa heidän spontaani ajatuksenvirtansa ja ulosanti ja sitten vielä se spontaani kirjoitustaito olevan? Eikö sellaisellekin voisi - jos hän nyt haluaa - antaa valtion kustannuksella ilmaista kirjoitusopetusta maailman parhaan koulun maassa?

Katoin ton sun blogin. Se vaikutti oikein kiinnostavalta. Ihan niinku noi AV-mamin viestit (Joita en koskaan jaksanut lukea.), niin kannattais kyl harkita sitä kappajejakoa. voit myös lisätä enemmän kuvausta ympäristöstä, hajuista, tunteista ja sensellaisista :)

Kuvausta ympäristöstä, hajuista, tunteista ja sen sellaista? Ehkä sitä tarttee olla just sen verran, että lukija pääsee maalaileen oman mielikuvan paikoista, ihmistä, ympäristöstä yms, mutta ei yhtään enempää.

Mutta melkein joka hetki pitäisi jotakin tapahtua, jotta lukijan mielenkiinto pysyy yllä. En oo nyt tarkkaa laskenut, että tarttisko olla ihan tekemistä kuvaava verbi ihan joka lauseessa, mutta vähän sinne päin...

Kun olet aivan noviisi, kerron sinulle, kuika ammattikirjailijat rakentavat kirjansa rungon: Ensin he piirtävät parepin/ kartongin keskelle ympyrän. Sen sisälle he kirjoittavat kirjansa nimen tai työnimen, koska ( kirjan aihe) tarinalla on aina ensin oltava nimi minkä ympärille se kietoituu. Siitä he säteittäin piirätävät uusia ympyröitä, ( tarinan tarpeen mukaan) joihin on merkitty tapahtumat joista he haluavat kirjassaan kertoa tai henkilöt joista he kertovat. Tässä vaiheessa on kaksi tärkeää asiaa. Kirjan juoni/ punainen lanka, joka pitää kulkea koko teoksen läpi (pienten ympyröiden läpi) toinen asia on aikajana. Tarinan pitää kulkea aikajanassa. ( viikot vuodet tai menneessä muodossa tai juuri nyt tapahtuvaa.) Jotkut aloittavan kirjansa lopputapahtumista. Sekin käy, jos haluaa tuoda lopun heti lukijan tietoon. Sitten on tärkeä asia se, kerrotko itse/ minänä tarinan vai onko hän jokin ulkopuolinen joka tarinaa kertoo. Tietokone on aivan mainio kirjoitus väline ja Works -tekstinkäsittely ohjelma. Ei muuta kuin paljon kirjaimia peräjäleen. Kirjoita ja lue paljon, ne ovat kirjailijaksi aikovalle hyvää lääkettä. Kun kerran pääsee kirjoittamisen alkuun se on kuin sairaus josta ei voi parantua. tseppiä!

HEI!

tiesitteks et teini on 13-19v? toiseks Muinainen pimeys on yks kuusosanen kirjasarja joka kirjoitettiin jo ennen vuotta 2013 ja jossa oli just heimoja ja semmosta. lisäksi tommosta blogia ei enää oo olemassakaan. anteeksi kirjoitusvirheet. Kirjoitin kännykällä.

Moi! Oon seuraillu tätä kessaa jo jonkin aikaa. Oon ite 12 vee ja myöski tosi kiinnostunu kirjottamisesta. Tässä yks päivä ostin vihon ja kynii, ajatuksena alkaa kirjoittamaan. Kesti viikon, kun on koulu tiimoilta kaikkea, kunnes otin kynän käteen ja aloin kirjoittaa. Eilen meni helposti ilta ekan luvun parissa. Fantasia kirjaa siis kirjoitan. Ja ensiversion siis ihan paperille. No tsemppiä sulle. En päässy blogiis lukee tarinaasi mutta uskon että hyvä siitä tulee.;)