Olen tavannut tuota RakMk 2010 (D3):sta ja seiltä löytyy seuraavat 3 eri ohjetta/määräystärakentajalle koskien talon ilmantiiveyttä:
Kohta 3.3.3 selostusosa kertoo, että suositeltava ilmantiiveys n50= 1,0 l/h ("suositusarvo").
Kohta 3.3.2 kertoo, että vertailulämpöhäviöön laskennassa käytettään ilmantiiveydelle n50 = 2 l/h (="vertailuarvo").
Kohta 3.3.3 opastaa myös, että suunnitteluratkaisun energiaselvtyksessä lämpöhäviön laskennassa tulee käyttää n50= 4 l/h, ellein tiiveyttä toisin osoiteta.
Ota tuosta nyt sitten selvää !
Mikä noista kolmesta tulisi tulkita talon vaipan ilmanvuodon minimiarvoksi ?
Eli siis, kun vuonna 2012-2013 rakennettu talo (rakennuslupa saatu 2012 alussa) on valmis ja siinä tehdään ilmavuotomittaus niin mikä on minimivaatimus talon tiiveydelle, jotta se läpäisee RakMK 2010:n mukaisen vaatimuksen ?
Mielenkiintoista nähdä löytyykö Suomesta rakennusalan asiantuntijaa, jokaa osaa tähän vastata yksiselitteisesti.
Kohta 3.3.3 selostusosa kertoo, että suositeltava ilmantiiveys n50= 1,0 l/h ("suositusarvo").
Kohta 3.3.2 kertoo, että vertailulämpöhäviöön laskennassa käytettään ilmantiiveydelle n50 = 2 l/h (="vertailuarvo").
Kohta 3.3.3 opastaa myös, että suunnitteluratkaisun energiaselvtyksessä lämpöhäviön laskennassa tulee käyttää n50= 4 l/h, ellein tiiveyttä toisin osoiteta.
Ota tuosta nyt sitten selvää !
Mikä noista kolmesta tulisi tulkita talon vaipan ilmanvuodon minimiarvoksi ?
Eli siis, kun vuonna 2012-2013 rakennettu talo (rakennuslupa saatu 2012 alussa) on valmis ja siinä tehdään ilmavuotomittaus niin mikä on minimivaatimus talon tiiveydelle, jotta se läpäisee RakMK 2010:n mukaisen vaatimuksen ?
Mielenkiintoista nähdä löytyykö Suomesta rakennusalan asiantuntijaa, jokaa osaa tähän vastata yksiselitteisesti.
Vastaukset 16
Vanhimmat
http://www.youtube.com/watch?v=e_QGDjLi0c4
hyvä taso on 0,6.
Tosi hieno video ja 0,6 on matalaenergiatalon ilmantiiveysvaatimus, mutta mikä on RakMK 2010:n mukainen minimitaso ?
n50 = 0,6 on passiivitalon (eikä matalaenergiatalon) ilmanvuotovaatimus, mutta aloittajan peruskysymys on mielenkiintoinen. Mikä todella on RakMK :n minimi. Onko minimivaatimus 2 vai 4 vai pitääkö tulkita, että minimiä ei ole RakMK 2010 :ssä edes määritelty ?
En tiedä, tämä on ihan villi veikkaus, mutta eikös asia ole niin että on erilaisia energia"komponenttejä" ja jos jossakin kohdassa on kehnompi energiavaikutus, niin sitä voi kompensoimalla käyttämällä jossain toisessa paikassa enrgiatehokkaampaa ratkaisua.
Suositeltuja käyttämällä asian saa kuntoon aika helposti.
Vuotuluvun mittaamiselle on laitettu porkkanaksi se että jos mittausta ei tee, niin joutuu käyttämäään aika huonoa vuotolukua laskennassa.
Pitäisi kyllä alkaa itsekkin vähän perehtyä näihin asioihin, koska suunnitelmissa siintää toisen talon rakentaminen.
Siis tuossahan lukee, että ensimmäinen on suositus. Eli siihen olisi hyvä pyrkiä, mutta mitään pakkoa ei ole.
Toinen on vertailuarvo, ja kolmas on se mitä käytännön suunnittelija todennäköisimmin käyttää energiaselvityksessä.
Vertailuarvot ovat tavallaan se "minimivaatimus", mutta eivät ehdoton, vertailuarvot saa alittaa, sillä edellytyksellä että ne ylitetään jossain muualla. Tämä mahdollistaa esim. sen, että seinät voi toteuttaa ohuempina, jos laittaa vaikkapa katolle enemmän villaa. Tämä pieni jousto on joissain tapauksissa todella tärkeää etenkin korjausrakentamisessa, silloin kun tehdään sellaisia muutoksia jotka vaativat uutta rakennuslupaa.
Sitä en sitten tiedä, miten se parempi tiiveys voidaan etukäteen osoittaa, kun käsittääkseni tiiveys on enemmän kiinni toteutuksesta kuin rakennetyypistä. Vai toimiiko tämä sillä systeemillä, että jos haluaa käyttää pienempää lukua energiaselvityksessä, niin joutuu jälkikäteen osoittamaan tiiveyden mittauksilla, ja mikäli luvatussa ei pysytä, niin sitten ei auta muu kuin ruveta korjaamaan?
Rakennuslupaa haettaessa käytetään laskelmissa lukua 4, jollei sitä tulla myöhemmin muuksi osoittamaan. 2 on vertailu arvo tasauslaskennassa.
Todellisuudessa voi olla huonompikin kuin neljä jos rakennetaan huonosti.
Eli RakMK ei siis määrittele talon ilnanvuodolle minimiarvoa, onko todella noin ?
....ja niin paljon kun rakentamisen laadusta hoetaan siellä sun täällä ns. virallisilla palstoilla niin ei sen vertaa ole rakennusalan insinöörit aikaiseksi Suomessa, että asetettaisiin selkeä minimiarvo talon tiiveydelle, joka nyt sentään on yksi tärkeimmistä laatukriteereistä. Järjetöntä.
Tiiveyden ehdoton raja olisi kuolinisku esimerkiksi hirsitaloille. Samoin kuin ehdoton seinän u-arvo pistäisi sipotalot tiukille jne.
Minusta on ihan hyvä että soveltamisen varaa on jätetty, kunhan lopputuloksen kokonaisuus on järkevä.
Oikeastihan peli menee juuri näin, että kunhan paperilla on hyvän-näköistä voi toteutuksen jättää päin honkia.
Olen samaa mieltä. Suomalaiset rakennusmääräykset nimenomaan painottuu tuohon paperin tuottamiseen etukäteen, mutta lopputulos ja todellinen laatu ei kiinnostaa määräysten laatioita. Kuinka helppoa olisi yksinkertaisesti edellyttää tiiveysmittaus ja etukäteen minimitavoitteen saavuttaminen kaikilta rakennuksilta samoin kuin edellytetään iv- ja sähkömittaustuloksetkin. Sillä saataisiin ainakin uudisrakennuskanta varmuudella kertaheitolla uudelle laatutasolle ja energiankulutuksen vähentämistalkoot lentävän lähdön. Nyt vaan puuhastella mitä monimutkaisempien RakMK uudistusten kanssa, jossa meinaa linja unohtua.
sipotaloja markkinoidaan juuri tiiveydellä! Taitaisi karsia puutalovalmistajia markkinoilta minimiarvo ;)
Puutalostakin saa kyllä tiiviin kun asentaa höyrysulun oikein.
Hetkinen, tiivis ja tiivis, sitähän hoetaan joka paikassa, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä ilmanvuotolukuna ?
tiivis alkaa olla 0,6 lukemissa, siihen pitää jo olla huolellinen ja oikeat tuotteet käytössä.
Millä perusteella 0,6 ??? Miksi ei 0,5 tai 0 ??? Mistä löytyy tutkimustieto näille arvoille ??