Ei käytäntöä
Ei tieteellistä, riittävää glopaalisuutta ja kansainv. valmiuksia. analyyttisiä matemaattii, juriidisia, rahoitusmaailman valmiuksia. Yi yritysjohtamisen eikä kansainvälisten yritysten taloushallinnon valmiuksia.
Kielet: espanja, portugali, japani ja kiina.
Mutta ammattisurkesta tulee hyviä työhön osallistuvia pomoja, vähittäiskaupan, varastoihin, siivousalan yrityksiin, rakennuksille työnjohtajia, varaosamyyjiä,
Puhelinmyyntiin, erikoismyyjiä, kirjanpitäjiä. Pikku yritysten ostotehtäviin, laskutukseen. jne. Osalle kyllä tulee jonkunverran tsto ja atk työtä.
Taitaa käydä usein että maisterit ja DI vie alkuunsa ne paikat joihin voisi olla tradenomeilla mahdollisuus.
Ei tieteellistä, riittävää glopaalisuutta ja kansainv. valmiuksia. analyyttisiä matemaattii, juriidisia, rahoitusmaailman valmiuksia. Yi yritysjohtamisen eikä kansainvälisten yritysten taloushallinnon valmiuksia.
Kielet: espanja, portugali, japani ja kiina.
Mutta ammattisurkesta tulee hyviä työhön osallistuvia pomoja, vähittäiskaupan, varastoihin, siivousalan yrityksiin, rakennuksille työnjohtajia, varaosamyyjiä,
Puhelinmyyntiin, erikoismyyjiä, kirjanpitäjiä. Pikku yritysten ostotehtäviin, laskutukseen. jne. Osalle kyllä tulee jonkunverran tsto ja atk työtä.
Taitaa käydä usein että maisterit ja DI vie alkuunsa ne paikat joihin voisi olla tradenomeilla mahdollisuus.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Riippuu AMk:n sijainnista aika paljon suuntaako tehtävät pk-yrityksiin vai isompiin. Amkeilla on aluekehitystehtävä, eli tarkoittaa että tehtävä on tuottaa työvoimaa oman lähialueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Tarpeet ovat eri puolilla Suomea erilaiset.
Ainakin pääkaupunkiseudun AMK:eissa voi opiskella espanjaa, kiinaa, portugalia ja japania, ja työpaikat ovat varsin usein isoissa yrityksissä. En usko että Itä- ja Pohjois-Suomen työttömyysalueiden ongelmat ratkeaisivat, jos siellä olevat AMK:t lakkautettaisi ja koulutuspaikat muutettaisi yliopistotasoiksi.
Pitää myös muistaa, että AMK-tutkinto vastaa laajudeltaan vain kandin tutkintoa yliopistossa, ei maisterin tutkintoa. AMK-tutkinnolla sijoittuu kuitenkin hyvin töihin, ja opintoja voi myöhemmin jatkaa joko YAMK-tutkintoon tai maisterin tutkintoon.
AMK-tutkinto vastaa kandin tutkintoa vain laajuudeltaan, ei sisällöiltään.
Niin ...? Miksi ihmeessä kaksi tutkintoa vastaisi toisiaan sisällöiltään? Kannattaako vertailla tutkintoja, joiden sisällöt eivät vastaa toisiaan?
On PKS ne opetusohjelmissa, mainitsemasi kielet mutta ei niitä siellä opeteta, ei osata.
AMK ei vastaa kandeja ei miltään osin.
Vaan se on jotain paljon suurempaa ja parempaa.
Opettajana olen nyt vähän ihmeissäni tuosta väitteestä, ettei amkeissa muka osata opettaa noita yllä mainittuja kieliä. Samat opettajathan opettavat pääkaupunkiseudulla sekä amkeissa että yliopistoissa. Niin itsekin opetan molemmissa, ja ne on toisaan ihan 1:1 samat kurssit.
Taidat olla pahasti kujalla jos väität, että AMK antaisi korkeampaa koulutusta kuin oikea korkeakoulu eli yliopisto
Ei käytäntöä? Sitähän se juurikin on. Errittäin hyvänä esim. tiimiakateemia jossa nyt tuleekin suurinosa noista sun muistakin "Ei" kohdista. Ainakin omassa AMK.ssa pystyy lukemaan noita kieliä ja noiden lisäksi ainakin saksaa ja venäjää jos ei englantia ja ruotsia lasketa.
Yhtälailla ne DI.t on siellä "työhön osallistuvia pomoja" Tuntuu vaan monella idiootilla olevan käsitys että DI.t on heti vara-tj.n paikalla vaikka fakta on se että ihan samoja inssin töitä nekin tekee kun inssitkin ja todennäköisesti tekevät myös niitä samoja inssin töitä kun pääsevät eläkkeelle tosin ylennyksillä ja isomalla palkalla. Sama koskee myös maistereita.
Mitä tulee esim. KTM.n niin niittenkin menestys perustuu lähinnä siihen saavatko edes töitä jolla edetä. PK-seudulla onnistuu mutta muualla Suomee ei niinkään.
Ite varmaan olet juurikin lukion käynyt jonka jälkeen olet päässyt yliopistoon etkä oikeita töitä nähnytkään tai se on jäänyt kesätöihin siwan kassalle kun on jäänyt tuo yritysten organisaatio hieman hävöksiin ja elät jossain harhakuvissa.
Anteeksi, että olen sivistymätön tyhmä amis jolla ei ole valkolakkia, mutta olenpahan nähnyt mitenkä asiat oikeasti toimivat automaatio- sekä rakennusalalla. Toivottavasti provosi helpotti sinua ja sait kohotettua egoasi edes vähän.
Ansiotaso ja koulutuksen vaikuttavuus.
Lähtöpalkka DI ja KTM Helsingissä on luokkaa alle 4000.
Tradenomien keskiansio nousi 2 970 eurosta 3 120 euroon. Tradenomimies tienaa keskimäärin 636 euroa kuukaudessa enemmän kuin nainen.
Tutkimuksen mukaan kauppatieteiden maisterin (ekonomin) keskiarvopalkka vuoden 2010 lokakuussa oli 5 647 €/kk euroa kuukaudessa ilman tulospalkkioita. Kyseessä on 2005 muistaakseni Hgin Kauppakorkeasta valmistuneet.
Onhan siinä eroa sentään yli 2500€, KTM on 80 % parempi palkka kuin tradella.
Mutta on työkin paljon vaativampaa mutta myös mielekästä.
Palkkakehtys on heikentynyt huomattavasti. Palkan suuruuteen vaikuttavat useta asiat: tehtävä ja vastuu, ala, yrityksen palkkapolitiikka, henkikön kyvyt ja kokemus sekä paikkakunta. Matkustelu ja työskentely ulkomailla.
Palkan lisäksi voi olla: ruoka-, puhelin, vaate-etu, auto- ja asunto. Päivä- ja matkarahat. Laaja terveydenhuolto.
Vapaajan viettopaikka, kurssit- ja matkat.
KTM:lla usein ehkä tradea laajemmat.
Mutta mutta ... jos vertaat, niin vertaapas edes saman tasoisia tutkintoja keskenään, eli:
KTM ja DI - tradenomi (YAMK) ja insinööri (YAMK)
kauppatieteen kandidaatti ja tekniikan kandidaatti - tradenomi (AMK) ja insinööri (AMK)
Ota myös huomioon, että YAMK-tutkintoja ei ole ollut kovin kauaa, joten vertaa vain max. 10 vuoden työkokemuksella. Älä myöskän viitsi verrata koko maan tradenomeja pelkästään Helsingin kauppakorkeasta valmistuneisiin kauppatieteen maistereihin, sillä se laskee vertailusi vessapaeprin tasolle.
Näin saat oikeaa vertailutietoa, jolla on edes jotain merkitystä. Vapaa-ajan viettopaikat ym. työsuhde-edut eivät riipu koulutuksesta vaan työnantajasta. Tietäisit, jos olisit töissä ...
Ihmetyttää, miksi vertaat ja yrität todistella virheellisillä tiedoilla asioita vääristäen. Säälittävää ...
Suutari pysyköön lestissään, harvalla tradenomillakaan on laskentapäälliköksi mahiksia ne on yleensä KTM hommia
Kyllä sairaanhoitaja voi toimia laskentapäällikkönä nakkikioskissa laillisesti mutta kehnosti. Nakkarin liikevaihto 150 000 €/vuosi. Eli sen verran kuin laskentapäällikön palkka suuressa yrityksissä tai palkka vuodessa. Käytännössä kyllä niin yksinkertaista työnatajaa ole joka ei rekrytoisi ammatilaista tai hoippu ammatilaista.
En saannu nostettua egoa, eikä ole tarpeenkaan.
KTM ei saa alan koulutusta vastaavia töitä niin hyvin kuin hammaslääkärit.
Kaupallinen koulutus on niin tarpeellinen, arvostettu ja hyödyllinen. Meidän yritysten kansanvälistyminen antaa hyvät mahdollisuudet ja KTM (kaikilatkin linjoilta)
työllistyy varsin hyvin, humanisteja paljon paremmin. Tekniikan alalla on nyt vaikeampi työtilanne. KTM ja DI saa yleensä välittömästi työn eikä joudu "aputyöhön" raksalle, kauppaan , siivoamaan. Lähtöpalkka on harvoin yli 4000 €.
PS. en muista kyllä DI olleen työhön osallistuvana työnjohtajana. ( hiukan hassu määrittelmä) 20 vuoteen.
Yleensä niille aina kirjotuspöytä löydetään.
Mutta teknikoita, merkonomeja nyt AMK insinöörejä
Tervetuloa raksalle. Ei ole mikään ihme jos vasta valmistunut DI on mestarina ja myöhemmin saattaa olla myös vastaavana.
"Taitaa käydä usein että maisterit ja DI vie alkuunsa ne paikat joihin voisi olla tradenomeilla mahdollisuus."
Suomessa ei ole ainuttakaan maisteria tai DI:tä, jolla olisi lain vaatima kelpoisuus sairaanhoitajan virkaan.
Mutta sairaanhoitaja sen sijaan saa aivan laillisesti toimia vaikka talouspäällikkönä..
Tuo on totta mutta, ei kai he nyt sinne haluaisikaan, he14hän olisi opiskelleet lääketidelttä LTL. lääkäriksi. Kemiaa pääaineena lukenene DI ei tarvi montaa kuukautta opiskella saavuttaakseen sh pätevyyden se olisi ehkä aika helppo nakki ja tuskin kiinostaa opiskella monta astetta alemmaksi. Lääkäriksi joutuu junnimaan sen 6 vuotta tosin hänellä on helppoa moni asia siellä.
.
DI kyllä suunnittelee ja kehittää lääketieteessä käytettäviä laboratorio laitteita,
ja on korkeakouluja joissa joissa voi opiskella poikkiteellistä myös l "lääkärin" taitoja. Yksi uusi opintosuunta on BIT.
Erikoissairaanhoitajille ja terveydenhoitajille on siirretty joskus vaatimattomampia lääkärin tehtäviä. Ja heidän lääkäriksi kouluttautumista on pyritty helpottamaan.
Kirjoittaja tarkoitti ammattikouluinsinöörejä ja tradenomeja.
Kyllä siellä sairaaloissa sitä duunia riittää lähisairaanhoitajille ei sinne akateemiset ole teidän työtä tai leipää viemässä. He ovat vain niitä LTL tai LTT.
hyvä jos opetuksenne on ollut laadukas ja osaatte toimia oikein ja jaksatte tehdä vaativaa ja raskasta työtä virheettömästi eläkkeelle saakka saatta olla silloin joskus 65 v. ja sitten porkkanavuoset ..70v.
Tradenomi havitteli eräässä ketjussa Talousjohtajaksi
Lähes täysin mahdoton. TalousJohtajaksi kun puhutaan vähintäänkin PKT sektorista.
Hyvin harvoin, (1- 3%) ja jatkossa vieläkin vähemmän.
Ei siis nakkikioskin kirjanpitäjästä!
Merkittävä syy tähän on, että huomattavasti pätevämpiä KTM on saatavissa,
vaikka ko. postia nippanappa tradekin pystyis hoitamaan.
Laskentatoimen trdenomit saattaa tomia lähinnä vaativissa asistenttein tehtävissä tai (korkeintaan) laskentapälliköinä KTM alaisina
Aiemmin talousjohtajina oli yrityksessä pitkään työskennelleitä.
ekonomeja
Luk
KTM
DI
KTk
Otk
FM
Merkonomeja (mies)
Nykyisin jä tulevaisuudessa n. 80 % KTM joilla on pääaine ja lopputyö liikkeendosta ja taloushallinnosta. Loput muita akateemisia, loppu - tai vähintään välitutkinnon suorittaneita jotka ovat pitkään saman alan tai yrityksen palveluksessa toimineita.
Talousjohtajilta vaaditaan erinomaista osaamista mm. rahoitus-, kansainvälisen kaupan ja riskien hallintaa. Kielitaitoa, kansainväsitä osaamista.
Talousjohtaja on aina JORY:n jäsen esimies saattaa olla toisessa maassa ja työkielenä en, sa, tai jopa joku muu.
Koneista talousjohtajista jotkut nousee toimareiksi.
Mutta nyt pitää huomioda pelkkä koulutus ei riitä yritysmaailmaan siellä piitää olla haluja ja kykyjä.
Muita paikkoja KTM:lle on kunnatoimisto, muut julkisen puolen säilytystyöpaikat, vähittäiskaupan palvelupäällikkö, operustyö siellä kun ei asiakkaat usein osaamistakaan pysty testamaan. Oppilaat kun uskoo mitä KTM luulee oikeaksi.
VASTAA
Ilmoita asiaton viesti
No niin haluankin olla pomo, joka pääsee pyörimään myös kentällä, enkä istua jossain toimistossa 100km päässä sieltä, missä asiat oikeasti tapahtuvat. Että kiitos juu keplaa :P
Onpa kovat jutut teillä.Onkos nämä POMOT koskaan pitäneet lapiota kädessä ja tehnyt sillä jotain muuta kuin nuorena vaan nojaillut siihen????
Olen aloittaja.
On pidetty lapiota, moottorrisahaa ja muitakin kaluja.
mutta paljon enemmän teetänny muilla.
Johtannu ja kouluttannu ehkä niin paljon kuin muut tälläketjulla yhteensä.
Olen nähnyt paljon myös opetusta, huonoa ja erittäin huonoa. jos kun kohtalaistakin.(harvemmin)
Asiat opitaan sitten vasta kun niitä soveltaan jos osaa soveltaa, käytännössä.
Alkutuotanto
Teolliuus
Tukku- ja vähttäiskauppa
Kehitys
Kyvytön, opettaa haluttomille tarpeetonta
Ammattisurkeakoulu
Ainakaan kirjoittamista et ole missään työssä tai koulussa näköjään oppinut. Tuskin edes pääsisit ammattikorkeakouluun noilla kirjallisilla taidoilla.
Esim. sana on "globaalisuus", ei "glopaalisuus". Lause tulee myös aloittaa isolla alkukirjaimella, ja yleensä asiatekstissä lause myös sisältää vähintään yhden verbin. Saisit itsesi ehkä hieman paremmin ymmärretyksi, jos opettelisit oikeinkirjoitusta, kielioppia ja muutakin kirjallista ilmaisua.
Minä nimenomaan opiskelen amkissa siksi, että voisin olla osallistuva pomo joko siivous tai kiinteistöalan yrityksessä. Yliopistossa ei tätä mahdollisuutta ole.
Tiedekorkekouluista valmistuvat koulutetaan aivan muuhun. "istumaan toimistossa, neuvottelemaan, tutkimaan, matkustamaa, kansainvälisiin töihin, yrityksen johtajistoon".
Esinm kaupassa, ahertaa laaatikoiden parissa kuin joku myyjä voi olla siinä samassa-asemassa.
Miksi ei olisi kansainvälisiä valmiuksia? Eikö se riipu enemmänkin ihmisestä kuin koulutuksesta? Tiedän useita AMK:sta valmistuneita, jotka työskentelevät paljon ulkomailla.
Tieteellistä AMK ei ole toki nähnytkään eikä ole kuitenkaan kovin käytännöllinenkään koulu. Mielestäni AMK:n pitäisi nimenomaan panostaa käytäntöön ja jättää tiede suosiolla yliopistoon, koska sitä AMK opiskelijat eivät edes halua opiskella. Jos haluaisivat niin he olisivat menneet yliopistoon.
Alallaan taitava henkilö kyllä menestyy ihan sama kumman koulun käy. Jos
Yleisesti:
Menestyä voi, mutta ei varmasti pääse samanllaiseen asemaan tai saa yhtä vastaavaa tehtävää Palkkakin on 1:3.
Miten siellä Tuupovaaran öllölässä voi kansainvälisyyttä oppia.
Lisäksi ammattisurkeassa on jo nimensäkkin mukaan surkea opetus, sinne on ollut vaikea saada yleensä päteviä opettajiakaan.
Poikkeuksi on mutta erittäin harvassa.
Kuinka Tradenomin keski palkka onko se lähellä maan keskipalkkaa?
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 3 111 euroa ja mediaaniansio 2 776 euroa.
Yksityisen sektorin palkat 2010 tilaston mukaan on 3255 €/kk
Miehillä keskiansio oli 3655 €/kk ja naisilla 2838 €/kk. Mediaanipalkka oli tilaston mukaan 2 890 euroa, miehillä 3 306 euroa ja naisilla 2 550 euroa.
Vtr. Tradenomien keskiansio nousi 2 970 eurosta 3 120 euroon. Tradenomimies tienaa keskimäärin 636 euroa kuukaudessa enemmän kuin nainen.
Tutkimuksen mukaan kauppatieteiden maisterin (ekonomin) keskiarvopalkka vuoden 2010 lokakuussa oli 5 647 €/kk euroa kuukaudessa ilman tulospalkkioita. Kyseessä on 2005 muistaakseni Hgin Kauppakorkeasta valmistuneet.
Tradenomit on hyvin lähellä keskipalkkaa, mutta jos ajattelee koulutusta niin ei kovin hyvin, olemme väärällä puolen keskipalkkoihin nähden.
Jahas, etkö taas muuta aihetta keksinyt? Mene kohottamaan itsetuntoasi muualle, näitä iän ikuisia väittelyitä tästä samasta aiheesta ei jaksa kukaan noteerata! Tyhjänpäiväistä!
Yrityselämässä vaaditaan paljon oikeaa yietoa omalta alalta, ja ammatillisten asioiden lisäksi mm. epämäärääsäyyden ja erilaisuuden sietokykyä ja hyvää itsetuntoa ja sosiaalisia taitoja,
Nyt kun lukee AMK opiskelijoiden kirjoituksia niin tuntuu joskus, että itsetunto ei ole paras mahdollinen ja usein on havaittavissa ikäänkuin katkeruutta. Lisäksi suhteellisuuden taju ja asioitten laajempi hahmotus ei ole kohdalleen. Mutta ehkäpä näillä mennään AMK ja niissä töissä mihin se tähtää, niin uskoisin.
Ja saatan olla väärässäkin, tuo on vain joidenkin (pienen joukon henkilöiden) ilmaisu.
Kenenkähän itsetunto se ei ole paras mahdollinen? Kukahan nämä typerät väittelyt yleensä aloittaa? Usein on niin, että yliopistossa opiskeleva heikolla itsetunnolla varustettu ressukka tulee AMK:n palstoille arvostelemaan ja mollaamaan muita kohottaakseen omaa itsetuntoaan...
Ei kaikilla ole yhtä hyvää itsetuntoa kuin Sinulla.
Ota nyt kuitenkin aivan rauhallisesti.
Mielenkiintoista faktaahan noissa on, hyvä tietää tradenomien ja muiden AMK.
Eikä kukaan ole niin viisas kuin insinööri!
Itsetuntonne?
Ottaa se päähän kun minä jouduin tänne AMK vaikka minulla on rikkaat vanhemmat ja olisivat kyllä maksaneet opiskeluni. Avopuoliso ja kaikki hänen sukulaiset on akateemisia.
Saman verranhan nuo koulutukset maksavat. Suosittelen akateemisia opintoja tosin. On mukava kuulua siihen porukkaan, jota katsotaan ylös päin. Olemme ns. parempia ihmisiä kaikkien mielestä.
Anteeksi nyt tuli väärä käsitys.
Älä itse koe tai anna ymmärtää että olist parempi kuin alemman koulutustason omaavat.
MIksi en, sehän on totuus?
AMK on ihan fine niin pitkään ku sieltä valmistuneet tajuaa, ettei ne ole mitään maistereita tai akateemisia.
En nyt yritä tässä olla hypokraattinen, mutta on se nyt ärsyttävää ku lukee taas keväällä näitä "Hanki maisterin tutkinto nyt meiltä! Tule *syötä nimi tähän* -korkeakouluun!" Huom. AMK ≠ korkeakoulu, mutta sillä nimellä ne nykyään itteään kaupittelee.
Eniten sääliksi käy ulkomaalaisia, jotka tulee ja lukee jonku Helsingin kauppa-AMK:n mainoksia, missä lukee isolla "Earn your university degree today!". V*ttu että rupee ärsyttää oikee. Minne on kuollu oikeiden korkeakoulujen arvostus?
Ei intissäkään alikessut keikaroinu ympäriinsä ja väittäny olevansa everstejä. Ne oli ylpeitä joukkueenjohtajia, muttei väittäny olevansa yksikönpäällikköjä. Samalla tavalla AMK:n pitäis toimia: olla ylpeänä ammattikorkeakoulu, eikä väittää olevansa yliopisto!