Surun kyyneleet

En halua, enkä voi mitään selittää, yhtäkkiä vaan oli mittani täysi. Tunnen itseni hyljätyksi ilman, että ymmärrän mistä se johtuu.
Olen saattanut erehtyä jostakin palstakirjoittelusta, jossa on kerrottu ystävättären kokemuksista ja tehnyt väärät johtopäätökset. Olen sanonut etten loukkaannu vaikka minua ei enää hyväksytä, mutta surua en ole kiistänyt.
En halua, enkä jaksa enää viihdyttää kirjoituksillani, olemalla oma itseni, iloinen ja elämänmyönteinen, mutta nyt on aika antaa omalle surulleni aikaa.
Kiitos tästä ajasta.
690
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Mitä jos soittaisit jollekin ystävällesi tai sukulaisellesi ja pyytäisit kylään juttelemaan.
Kahvikupposen ääressä monet asiat muuttuvat paremmiksi.

Äänestä

aikaisemmin, että kun tämän ketjun saan vedettyä loppuun, niin silloin on aika pitää taukoa. Nythän sen aika on.

Mutta surua ei ollenkaan, ihan päinvastoin! Hiihtoa jäällä,
elämäniloa, fysiikan keskittynyttä kuntoonpanoa, gerbilien hoitoa ja erään tosen gerbiilien hoitajan luona vieraisilla käynti, sekä ihana lomaviikko muista harrastuksisya, tästä palstailustakin!
Rattoisaa hiihtolomaa meille kaikille, koko konkkaronkalle!

Äänestä
  • aikaisemmin erästä toista ketjuani kirjoittaessani,
    että kun tämän ketjun saan valmiiksi, pidän lomaa.

    Nyt on sen aika :) (Seivennys edelliseen,)

    Äänestä

  • kiitos että kirjoitit että selvisit siittä yksinäisyyden tunteestasi .
    Rupesin jo ajattelemaan että , kuinka sinua voisi auttaa . Oma apu ,paras apu . Ja sinullahan on ihan hyvin nyt .
    Hyvää kevättä ja liukkaita suksia valkoisille hangille !

    Äänestä

Kiitos ehdotuksestasi joka lämmitti. Tiedän vain ystäväni olevan hyvin realistinen. Jos kertoisin hänelle kaikki asiaan liityvät realiteetit, hän kehoittaisi iloitsemaan, suremisen sijaan.

Tällä hetkellä on vain annettava itselleenkin aikaa, ja omakohtainen eheytyminen on tärkeintä tällä hetkellä.

JK. En taida tarvita tähän mitään muuta kuin aikaa, kunnes palstaystäviä tulee taas ikävä. Kiitos vielä.

Äänestä

Sen vaan olen todennut, että täällä kilpaillaan surusta. Jos joku yrittää lohduttaa esim. kertomalla omasta surustaan ja siitä toipumisestaan, annetaan ymmärtää, että ei muilla voi olla surua, minulla vain.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


eräs monista kirjoitti:

En halua, enkä voi mitään selittää, yhtäkkiä vaan oli mittani täysi. Tunnen itseni hyljätyksi ilman, että ymmärrän mistä se johtuu.
Olen saattanut erehtyä jostakin palstakirjoittelusta, jossa on kerrottu ystävättären kokemuksista ja tehnyt väärät johtopäätökset. Olen sanonut etten loukkaannu vaikka minua ei enää hyväksytä, mutta surua en ole kiistänyt.
En halua, enkä jaksa enää viihdyttää kirjoituksillani, olemalla oma itseni, iloinen ja elämänmyönteinen, mutta nyt on aika antaa omalle surulleni aikaa.
Kiitos tästä ajasta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu