Tuossa aamusella, traktori oli raskaan turvekuorman kanssa suistunut liukkaalla tiellä ojaan koska ketju oli asiantuntemattoman asennuksen takia lähtenyt mäessä olevassa kaarteessa pois päältä, pudonnut taka-akselin päälle ja lukinnut pyörän jolloin seurauksena oli ojaan suistuminen. Tilanne oli vaativa koska kuorma oli raskas ja peräkärryn jarruttomuuden takia oli hankalaa sitä irroittaa jyrkässä mäessä.
Tuon operaation jälkeen lueskelimme lehtiä kahvia keitellessä ja sattuipa silmiin hauska juttu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288540899023.html?pos=ok-nln
Mitähän ammattiryhmää varten on luotu tällainen ns. traktorimönkijä, mikä on niin polttava tarve että mönkijä pitää rekisteröidä traktoriksi????
Tuon operaation jälkeen lueskelimme lehtiä kahvia keitellessä ja sattuipa silmiin hauska juttu.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288540899023.html?pos=ok-nln
Mitähän ammattiryhmää varten on luotu tällainen ns. traktorimönkijä, mikä on niin polttava tarve että mönkijä pitää rekisteröidä traktoriksi????
Vastaukset 53
Vanhimmat
Se on helppo saada verovähennyksiin,niin maajussin kun muittenkin yrittäjien ja halvemmat vakuutukset ja saa ajaa traktorikortilla.Tosin nopeus on "rajoitettu"45km/h.
Onhan toi kömpiä nyt todella yleinen ihan maa ja metsätalouden töissä.Maanäytteiden otossa todella kätevä samoin kivien keruussa ja heinännurmien paikkakylvössa kun ei sotke mitään.Metsätöissä todella kätevä kun pääsee perille asti eikä tarvitse kävellä pitkiä matkoja metsässä,että pääsee savotalle voi käyttää koko valosen ajan oleelliseen.Metsäkärryn kärryn kanssa hyvä peli kun ajaa taimikosta puuta ei tarvitse sotkea taimia ja ei tarvitse missään juurukaan ajouria.Muutoin saa leikkiä sillä ja lapsukaiset saa ajella naapurin lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin.
Saa verotuksesa vähennetyn kulkupelin leikkeihinsä ja koulumatkoille...
Ei näitä ole pelkästään maatiloille tarkoitettu, jos sitä yrität sanoa. Näitähän myydään nimenomaan pienille pihoille lumenauraajiksi jne. Maatiloilla harvemmin on edes tälläiseen tarvetta. Maatilan pientraktori on Avant tai vastaava, jolla oikeasti hoituu ne maatilan työt, joihin isompaa konetta ei ole järkevää käyttää kuten väkirehun jako, kuivikkeiden levitys, onnistuupa sillä pyöröpaalin kuljetuskin jne. Avantilla ja vastaavalla onnistuu myös lumenauraus ja vaikka nurmikonleikkuu, joten maatiloille tälläinen on huomattavasti hyödyllisempi ja monikäyttöisempi kuin tarktorimönkijä. Näitä tarktorimönkkäreitä näkee mökeillä ja ihan omakotiasujilla, juuri siinä tarkoituksessa mihin ne suunniteltu.
Tässä linkkisi tapauksessa veikkaisin, että mönkkäri on ostettu pojan leikkikaluksi. Tälläisiäkin tapauksia valitettavasti on ja näissä olen vahvasti sitä mieltä, että isukiltakin on tainnut jäädä kasvu pahasti kesken. Tälläisiä vastuuttomia vanhempia löytyy kyllä ihan muistakin ammattiryhmistä kuin vain maanviljelijöistä, joten osoittelu on täysin asiatonta ja tarpeetonta. Yleistämisestä puhumattakaan.
Mielestäni tämä ei myöskään ole hauska juttu kuten sinusta. Kyse on vakavasta liikennerikkomuksesta, johon on hyvä, että virkavalta puuttuu kovalla kädellä. Sama asia on mopojen virittely, johon syyllistyy poikien isätkin ihan yhtä innokkaasti. Tässäkään kyse ei ole vain maanviljelijöiden jälkikasvusta eikä pelkästään maaseudun pojista. Nämä rikkomukset koskettavat ihan koko valtakuntaa ja jostain syystä yleinen käsitys on, ettei se tuollainen virittely nyt ole kovin vakavaa. Kyllä se on vakavaa ja toistan, ei ollenkaan naurettava, hauska juttu!
Kyllä ihmettelemme mitä tekemistä tuollaisella mönkijällä muka maataloudessa on, paljon alle tuon mönkijän hinnan saa esim massey-ferguson 35 traktorin jolla oikeasti voi tehdä sitä heinänsiemenen paikkakylvöä tai esim istuttaa perunaa, jälkiäkään se ei juuri jätä peltoon mönkijää enemmän. Polttonesteenkin kulutuksessa tuo MF 35 päihittää mönkijän mennen tullen. On naurettavaa ja osin surkuhupaisan koomistakin että jokin useamman tuhannen euron mönkijän hankinta perustellaan jollain maanäytteiden otolla tai metsä-ajoilla jokainen laskutaitainen voi helposti hahmottaa paljonko tulee hintaa maanäytteen otolle kun lasketaan mukaan polttoaineet, vakuutukset ja hankintahinta... taitaisi olla järkevämpää palkata vieras ottamaan nuo maanäytteet!
Lueppa tuo nimimerkin "Hmmm...." kirjoitus ennenkuin jatkat ihmettelyäsi. Tälläistä mönkijätraktoria ei yleisesti tiloilla ole ja joilla se on, sille on jokin peruste ja ei ole automaattista, että sillä ajelee lapset ylinopeutta huvikseen. Perustetta jonkin koneen hankinnalle ei tarvitse kenenkään ulkopuolisille selitellä. Piste.
Tuohon ei voi vastata kuin joku sellainen, jolla on kyseisenlainen mönkijä käytössään. Mitään yleispätevää syytä jollekkin koneelle tai kulkupelille ei voi kukaan antaa ja olen myöskin sitä mieltä, ettei tälläisiä tarvitse selitellä kenellekkään. En minäkään mene kyselemään miksi tuolla mökkinaapurilla on juuri mönkijätraktori mökillään eikä vaihtoehtoisesti jokin maatalouden käytöstä postettu pikkutraktori. Mitä se minulle kuuluu? Maatilallisetkin voivat aurailla pihojaan ja ajella peltoteitään juuri sellaisella menopelillä kuin se heille sopii. Etsit kyllä nyt oikein tikusta asiaa, jotta saat satuilla ja mollata. Tässä kyseisessä tapauksessa minä kiinnittäisin enemmän huomiota tuohon ylinopeuteen kuin pelkkään menopeliin. Kyllä tuollainen tarktorimönkijä saa olla kenellä tahansa, mutta ei sitä saa mennä virittelemään.
Ensikin, turvetta kerätään vain kesäisin eikä turvetraktoreissa käytetä ketjuja.
Toiseksi, turpeen tuotannossa traktorit ovat työtehtävissä turvesoilla ja itse turve kuljetetaan kuorma-autoilla sieltä pois.
Ja vielä, jos ketju lähtee pois renkaan päältä, on se silloin katkennut.
Ketä on ketjuja asennellut tietää että ketjut ovat valmistettu juuri sille rengaskoolle sopivaksi. Ketjujen päät ovat joko toisiinsa kiinnitetty tai irti jolloin ketju putoo heti kun sillä ajaa.
"...ketju oli asiantuntemattoman asennuksen takia lähtenyt mäessä olevassa kaarteessa pois päältä".
Kellä on turvetuotantoa, on kyllä asiantuntemustakin ja palkattua henkilökuntaa.
Turvetuotanto on jo sen verran iso "bisnestä" etttä ei ole harrastelijoiden puuhaa.
"Kalustoinvestoinnit
Turvetuotannon kalustoinvestoinnit sisältävät turpeen tuotannossa käytettävien laitteiden investoinnit uushankintahinnoilla laskettuna. Näitä investointeja ovat mm. jyrsimet, kääntäjät, karheejat, kuormaajat, imu- ja mekaaniset kokoojavaunut, tuotannossa käytettävät perävaunut sekä kenttien kunnossapito- ja palokalusto.
Tuotantoyrittäjät työskentelevät näillä laitteilla käyttäen vetokoneinaan hallitsemiaan vetotraktoreita".
http://www.vapo.fi/tuotteet-ja-palvelut/yritykset-ja-kunnat/energiaturve/jyrsinturve/hinnoittelu/turvetuotanto
"Käytössä oleva kalusto on pääasiassa täysperävaunuyhdistelmiä".
http://www.metsateho.fi/tiedotteet/tiedote?id=27312846&year=2012
Mikä teillä vaimonne kanssa lienee niin polttava tarve, että täytyy omistaa kalustoa, jolla kykynee satunnaisesti pelastamaan naapureiden traktoreita ja raskaita turvekuormia mäistä? Tuskin sitä kannattanee kalliita työkoneita harrastuskäyttöön hankkia?
Nyt tää vaimon kanssa ihmettelijä kohta selostaa tähän kuinka ovat niin osaavia, että ihan käsipelillä vetäsevät traktorit kärryineen ojasta tai sitten näillä on ihan itse valmistettu kone, jolla homma hoituu ihan liitäen kuten susien perässä hiihtely itsetehdyillä erikoisluistavilla suksilla. Niin tai sitten ihmettelee kuinka ei taas osata puhua asiasta vaan tartutaan lillukan varsiin. :DDDDD Kun vaan itse ensin opettelisi puhumaan sitä asiaa...
http://www.youtube.com/watch?v=7H5oYHs7EJw&feature=player_embedded
Tuossa kuva hänestä liitosuksineen.
Olemme tainneet ennenkin kertoa että meillä on tehokas vinssi joka on ihan vanhan foordin perässä mutta kun vinssille vaan saa tukipisteen niin vetovoima ei hevin lopu, sen verran on välitystä vinssissä!
Voin kyllä puolestani kyseenalaistaa teidän asiantuntemuksen, taidatte olla ihan kaupunkilaisia kun ette ole koskaan nähneet kuinka isännät itse käy turvenevalta palaturvetta noutamassa, kuormaus tapahtuu yleensä yrittäjän kalustolla ja maksu tulee joko kauhan kuutioiden mukaan tai sitten vaaka punnitsee kauhalliset.
Monella maatilalla turvevarasto on huolimattoman sijoittelun takia kuorma-auton saavutettavuuden ulkopuolella tai sitten liian matala tai kapea jolloin isäntä joutuu itse traktorillaan noutaa turvekuorman mikä tietenkin on liikenneturvallisuuden kannalta vähintään kyseenalainen teko useimman kuljetusyksikön kohdalla
Vaikka kylähullu poikkeavien ihmisten yleisnimenä onkin nuori, se ei tietenkään ole osoitus siitä, että itse ilmiökin olisi myöhäistä perua. Murrekokoelmamme osoittavat, että oudosti käyttäytyvien ihmisten nimityksiä on pitkä rivi: konu, ylenannettu, löysäpäinen, hessahtanut, viisashullu, kahjo, löylynlyömä, jurko, möyry. Asia on voitu ilmaista myös kiertäen »se on vähän sellainen». Aiemmin ei selvästikään ole ollut tarvetta käsitteellistää tai kategorioida tämänkaltaista poikkeavuutta yksiselitteisesti yhteen pilttuuseen, yhden sanan taakse. Meitä on riittänyt moneen lähtöön. Murrenimitykset ovat usein sangen osuvia, mutta ne eivät helposti avaudu ulkopuolisille.
missäs siinä uutisessa mainittiin se minkälaisessa käytössä se mönkijä on. Traktorimönkijöiden suurin osatajakunta löytyy kaupunkilaisista metsänomistajista ja kesämökkiläisistä. Monellekkaan sillä ei ole mitään merkitystä saako siitä verovähennyksiä vaan, että sillä saa ajaa tiellä.
Tarkoituksesihan oli mollata viljelijöitä, mutta ei ihan onnistunut , pitäs tarkistaa factat ensin ja riemuita vasta sitten.
Toinen juttu jossa sulla ei ihan ole asiantuntemus kohillaan on turpeen saatavuus, sitä ei oikeen enää ole missään. Kuivikkeet loppuivat jo aikaa sitten ja polttoturpeetkin on kiven alla.
Varmaan sitte monessa maaseudun kunnassa ärtymystä herättävä traktorirallikin on kaupunkilaisten nuorten ja urakoitsioiden lasten joka viikonloppuinen huvi, maatalouteen ei juurikaan traktoreita hankita:D
Jos nyt omaa, hyvin maatalousvaltaista kuntaani ajattelen, korkeintaan 5% tiloista antaa lapselleen lupaa viikonloppuna ajaa traktorilla kylälle. Yli 10 v olen lapsia tarvittaessa kylälle vienyt ja pois hakenut autolla, ja koskaan siellä ei tuon enemmän ole kerralla niitä näkynyt. Omat on lainanneet traktoria pari kertaa vuodessa, poikkeustilanteissa. Mopokin kun on ollut käytössä.
Käänsit sitten Mönkijä-traktoreista kirjoittelun traktoreista kirjoitteluun.
Muuten, kun on kirjoitettu miten paljon suomessa on traktoreita hehtaaria kohden niin "vaimon kanssa" kirjoittelijallakaan ei ilmeisesti ole peltoa. Hänenkin Mökkitraktorinsa luetaan traktotilastoon. Noita mökkitraktoreita on suomessa paljon. Täällä sitten eräs "jopa_vain kirjoittaa kuinka palkon suomessa on traktoreita hehtaaria kohden. No tottakai on, kun kaikki traktorit on laskettu tilastoon vaikka niitä ei maatalouskäyttöön käytetäkään.
tunnen vaimun kanssa kirjottelijan ja hän on torella oikees voi sen toristaa olin turvesuala töisä nyt ja rattorilla ajetaan turve talon ja,Ja usein on ollu vetukettinkit löysäla ja tulleet pois hammasrattaanpois, niinku mopon ratas pois päälta. olin pahuillani mutta näi se vaa on,Et revi siitä
Minähän revinkin. Ninman perusteeiisen hyvät aamunaurut että piisaa koko päiväksi :)
En millään käsitä mitä tekemistä näillä tarinoilla irronneesta jääkettinkistä ja ihmesuksista joilla hiihdetään suden kiinni on maataloustukien kanssa.
Jos vaikka olisi tarkoitus keskustella lääkkeiden kelakorvauksista, ei minusta mummon kaatuminen rollaattorilla apteekkimatkalla kuulu millään lailla itse aiheeseen, kelakorvauksiin.
Näillä tarinoilla on tarkoitus mustamaalata viljelijää. "Vaimon kanssa" kuuluu niihin todella kateellisiin ihmisiin jotka eivät jaksa käsittää että viljelijä saa rahaa yhteiskunnalta, menköön se sittten tuotantokustannusten kattamiseen.
Kukaan ei nyt vaan saa saada rahaa mistään, häntä itseään lukuunottamatta.
Voidaan sanoa Tuomas Kyrön sanoin: "kyllä minä niin mieleni pahoitin kun näin naapurin kiiltävän traktorin...
Niinkuin täällä on jo mainittu, traktorimönkijän ostoon vaikuttaa se, että sillä saa ajaa tiellä. Ei niinkään veroasiat. Toisekseen on totta, että ostajakunta on pääasiassa muita kuin maatalouden harjoittajia. Asiakkaiden puheiden mukaan käyttötarkoitus mihin mönkijä hankitaan on lähinnä metsätöihin ja mökkille pieniin traktoritarpeisiin. Traktorimönkijä on näihin tarkoituksiin ihan oivallinen apu. Pienen kokonsa vuoksi se tarvitsee siellä mökilläkin vähemmän tallitilaa säilytykseen kuin jokin oikea pikkutraktori. Tämäkin on monen mökkiläisen mielestä ollut painava syy juuri traktorimönkijän ostoon. Tässäpä myyjän korvilla kuultuna se "polttava tarve" tälläisen menopelin hankintaan ja siihen, miksi se on järkevämpi rekisteröidä traktoriksi.
Olisi reilua että myös mökkiläiset saisi sitten verotuksessa huomioida traktorimönkijänsä, mitään asiallista käyttöä tuolle traktorimönkijälle ei maataloudessa ole, ihan turha puhua jostain kiven keruusta tai hukkakauran torjunnasta...
Siltä osalta mitä jotain konetta käytetään tulonhankkimiseen, saa jokainen huomioida sen verotuksessaan. Maatalous ei ole mikään poikkeus tässä asiassa. Yksityiskäytöstä ei kukaan saa mitään vähennyksiä ja työkäyttö pitää voida tarpeenvaatiessa todistaa. Mitään suurta hyötyä ei jonkun tälläisen traktorimönkijän käytöstä verotuksessa tule, joten sen valehteleminen on aika tyhmää. Jos se taas koetaan hyödylliseksi apuvälineeksi, ei kenelläkään ulkopuolisella ole mitään syytä alkaa siitä moittimaan. Jokainen yritys tekee omat ratkaisunsa työkoneiden osalta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan, joten jospa jättäisitte nyt tämän päivittelyn kun on vielä tiedossa, ettei kyseinen menopeli edes ole mitenkään yleinen maatiloilla. Täysin turhaa suunaukomista koko juttu!
Jos mökkiläinen käyttää mönkijää tulonhankkimiseen, saa hän tietenkin sen verovähennykseen.
"4 MAA- JA METSÄTALOUDEN TULOVEROTUS
Moottorikelkka ja mönkijä luetaan maatalouskalustoon ainoastaan poikkeustapauksessa. Näistä koneista aiheutuneet kulut vähennetään maatalouden menoina maatalouskäyttöä vastaavalta osalta verovelvollisen kokonaiskuluista ja eri käyttötarkoituksista laatiman selvityksen perusteella. Kulujen vähentäminen edellyttää selvitystä mm. moottorikelkkatyypin sopivuudesta kyseiseen käyttötarkoitukseen.
Mikäli koneet eivät ole maatalouden kalustossa, mutta niitä on käytetty maataloudessa, voidaan kustannuksiksi arvioida muun selvityksen puuttuessa moottorikelkasta 11 €/käyttötunti ja mönkijästä 13,50 €/käyttötunti. Tällöin käyttötunneista ja käyttötarkoituksesta maataloudessa on oltava luotettava selvitys muistiinpanoissa, josta se voidaan tarvittaessa pyytää nähtäväksi".
http://arkisto.vero.fi/?article=9776&domain=VERO_MAIN&path=5,40,437&language=FIN
traktorimönkijä on traktori. Maatalouteen hankittu traktori hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoiseksi ilman eri harkintaa, syynä se että se on traktori.
Traktorimönkijää koskevat myös erittäin tiukat säännöt mm. istuimen valojen ja jarrujen osalta, nopeus on rajoitettu 40 km/h.
Tulee pojalle tai isäpapalle kalliiksi tuo hurjastelu, kun traktorimönkijästä poistetaan rajoittimet ja mahdollisesti vielä vaihdetaan istuin niin ollaan menty muuttamaan ajoneuvolajia se on silloin mahdollisesti L7e luokan nelipyörä jonka kuljettamiseen tarvitaan e kortti.
Uusintakatsastuksen joutuu joka tapauksessa ja voipi joutua vielä maksmaan moottoripyöräveron jos katsotaan muutoksien olevan riittävän isoja.
Yleisimmät maataloustraktorit kuuluvat T1-luokkaan. Niiden suurin sallittu nopeus on 40 km/h ja omamassa yli 600 kg. T2- ja T3-luokkiin kuuluvat traktorit ovat mitoiltaan ja massoiltaan T1-luokan traktoreita pienempiä.
Epäilempä että verottaja suhtautuu erilailla T3 luokan tarktoriin jota myös kansanomaisesti mönkijätraktoriksi kutsutaan tai T1 luokan traktoriin joka siis on maaataloustraktori.
Todistus jos kerää kiviä traktorimönkijän perässä olevaan kippaavaan kärryyn ja ottaa sitten kuvan, sitten laskee vaikka tunti per hehtaari nuita käyttökuluja`?
Todistelu tarvitaan siinä tapauksessa jos tilalla/yrityksessä on alaikäisiä lapsia,jotka voivat käytttää kömpijää huvitarkoituksessa.Jos taas ei ole lapsia,niin mitään todisteluja ei tarvita.Traktorikömpiä on traktori aina myös verottajalle.Onhan tuo mönkijä nykyään,niin yleinen tiloilla,että harvemmassa on ne tilat missä kömpijöitä ei ole.Mönkkärin kulut ovat vain murtoosa siitä mitä esim traktori kuluttaa kivien keräyksessä ja nurkka ajossa.Ja metsätöissä taimikoista ja muista pahoistapaikoista ajettaessa mönkijä ei sotke eikä vahingoita mitään ja kulut lähes olemattomat ja saa puut pois sellaisista paikoista mihin ei pääse muilla konehilla.
Tietysti hankinta hinta on aika tyyris kun vahvajussi metsäkärryn hinnalla saa jo maatilakärryjä,mutta käyttötarkoitus ratkaisee ja minulla ainakin kömpijä on tuottavassa työssä metsässä ja pelloilla.edellinen mönkijä teki töitä 3000tunnin verran ja tienasi hintansa moneen kertaan.Onhan se silti välillä hieno peli ajella emännän kanssa peltoteitä kesäiltaisin.
"Ja vielä, jos ketju lähtee pois renkaan päältä, on se silloin katkennut.
Ketä on ketjuja asennellut tietää että ketjut ovat valmistettu juuri sille rengaskoolle sopivaksi. Ketjujen päät ovat joko toisiinsa kiinnitetty tai irti jolloin ketju putoo heti kun sillä ajaa.
"...ketju oli asiantuntemattoman asennuksen takia lähtenyt mäessä olevassa kaarteessa pois päältä"."
Tiedä sitten millaiset ketjut sinulla on? Mutta ainakin minulla on sellaiset ketjut joilla juurikin onnistuu tuo että
"asiantuntemattoman asennuksen takia lähtenyt mäessä olevassa kaarteessa pois päältä, pudonnut taka-akselin päälle ja lukinnut pyörän "
Kas kun minun ketjuissani on molemmilla puolilla sellaiset leikkisästi ketjulukoiksi sanotut raudanpalat joilla ketjun päät vedetään yhteen ja periaatteessa lukitaan. Se lukitus vain voi eri tilanteissa pettää, nimimerkki "kokemusta on" kun lukitus petti ulkokehältä ja piti kiinni sisäkehältä niin siinä kävi juuri noin, ketju kietoutui taka-akseliin ja se oli sitten siinä. Oli muuten kiva irroitettava metsässä kun ei päässyt ajamaan mihinkään suuntaan.
Vielä tarkennuksena tuohon että ketjulukkohan on tuollainen
http://www.ikh.fi/Tarvikkeet/Jaanastat_-ketjut_ja_lumiketjut/Jaaketjut/lumiketjut/Lukot/Sivulukot/EIK10246109_JAAKETJUN_SIVUL11-13MM_KETJUL
mutta minun ketjuni ovat mallia 70-luku ja ketjulukon toisessa päässä on sakkelin sijasta "koukku" joka vain pujotetaan toisen puolen ketjulenkkiin. Kun sopivasti kivi tai kanto tai oksa osuu kyseiseen koukkuun niin se koukku irtoaa ketjun toisesta päästä ja lukitus on sen jälkeen irti. Ja jos et huomaa ajoissa ja toinen puoli pitää niin käy just noin että teju tippuu akselin ympärille ja kiertyy siihen. Pitäisikö investoida 4 kappaletta tuollaisia uudenmallisia ketjulukkoja?
Kehotamme kyllä välttämään nuita ns. vipuvoimaan perustuvia ketjunlukkoja, metsä-ajossa noilla on taipumusta vääntyillä ja jopa mennä rikki kivikoissa, toki normaaliviljelijän kannattaa muutenkin kivikot kiertää tai jättää ammattilaisille. Suosittelemmekin ennen käytämään laadukasta ketjun lenkin näköistä lukkoa jossa kierreholkilla sivu voidaan avata ja pujottaa ketjun toinen pää lenkin sisään, sitten vain kiristys tiukkaan ja äärimmäistä varmuutta hakeva voi tietenkin hitsauspisteellä lukita tuon holkin. Tämän mallin ketjunlukko ei muodosta minkäänlaista pahkuraa joka keräisi risuja tai hiertäisi jäisissä tiukoissa raiteissa rengasta.
Jos kerää kiviä pellosta, niin pitäähän se merkata lohkokirjanpitoon. Ja näkeehän ne valvonta- satelliitit, mitäsielä pellulla touhutaan.
Kyllä OFA ainakin käyttää vipukiristysmenetelmää sivuketjujen kiristykseen ja railoliitoslenkkiä keskelle pyörää olevien ketjun päiden yhdistämiseen.
Miten sivuketjut sitten vedetään kiinni jos ei olisi vipuvoimaa niiden yhdistämiseen.
Vivut taas lukitaan rautalangalla niin etteivät ne irtoa.
Käsittääkseni metsää omistava on ammattilainen jos hoitaaa pomaa metsäänsä ja myy puuta hankintakaupalla. Kun itse apteeraa saa tukeista parhaan hinnan, puhun kokemuksesta.
Jos tosiaan oli raskas turvekuorma suistunut ojaan niin siinä tarvitaan melkoisen tehokas vinssi tuollaisen raskaan kaluston hinaamiseen ojasta takaisin maantielle. Paljonkos siinä foordin perään kytketyssä vinssissä löytyy vetotehoa?
Ei se mitään vinssejä tarvi, sen vaimo on entinen itä-saksan kuulamörssäri. Se nostataa tommoset kärryt, kun tyhjää vain tielle, eikä tunnu missään.
Tänä talvena on tuota turvetta ollu niin huonosti saatavilla, että luulenpa vain, että tämäkin tapaus on sattunut siellä höyhensaarten tuolla puolen ja vielä vaimon kanssa.
Emme oikein tiedä tuon vinssin vetotehoa, mutta koskaan siitä ei ole voima loppunut, ulkonäkö viittaa siihen että ollut mahdollisesti jossain hinaajassa merikäytössä. Ja jos pienen oppitunnin saa antaa niin vetovoimanhan voi tuplata sopivilla taittopyörillä jos vain kiintopisteitä löytyy. Tuossa kertomassamme hinaustilanteessa toimi ankkurina mäen nyppylän takana terät alhaalla oleva tiekarhu. Mutta ongelma on tosiaan jäisessä tai erittäin pehmeässä maassa tuon vinssin paikallaan pysyminen. Mitä tulee taas turpeen saatavuuteen niin siinä lienee suuria paikkakuntakohtaisia eroja niinkuin säilörehussakin viime satokaudella, jossain on saatu aivan erinomaista rehua, jossain on taas sade tehnyt koko kesän kiusaa.
Ja edelleen, mikä on niin tulenpalava tarve, että olette katsoneet tarpeelliseksi hankkia kyseisen vinssin? Turha selitellä tuollaisilla satunnaisilla vetokeikoilla. Oletan, että sillä foordilla on muutakin käyttöä, vai onko?
Jos se foordi sidotaan keulastaan kiinni johonkin kiinteään ja toisesta päästä kiskotaan merivinssillä, niin eikös siinä ole riski että menee säleiksi koko traktori? Jos pienen oppitunnin saa antaa niin aika älyvapaata hommaa laittaa pieneen traktoriin joku järjettömän kokoinen vinssi.
Mutta jos "vaimon kanssa" kykenee tekemään sukset joilla hiihdetään susilauma kiinni että voi porkilla hätistellä laumaa, niin ei kai tuollaiset supervinssin teko nyt enää mikään ihme ole.
"vaimon kanssa" voi verrata vaikkka batmaniin.
Päivisin hän on Hollolalainen maatalouskaunaatikko, Jopa_vain, mutta tarpeen tullen hän sitten vetää "vaimon kanssa" supermiehen trikoot ylleen ja saapuu aina paikalle milloin milläkin ihmevempeleellään auttamaan avutonta maanviljelijää pulasta taistellakseen ikuista vihollistaan "maataloustukea" vastaan kuvitteellisen agricityn pelloilla ja teillä.
Kyllä törmäämme usein tähän hieman pilkalliseen asenteeseen kun vanhalla foordilla saavumme hinaustehtävälle, ilmeisesti pitäisi olla uudehko reilusti yli 100 hevosvoimaa voimanoton kautta tarjoava traktori että jonkinlista uskottavuutta olisi kiiltävän pellin työtehoon luottavilla viljelijöillä...
Kuten olemme tainneet mainita niin haastavaa on saada tuo vinssi pysymään paikallaan hinauksen aikana joten luulisi nyt lapsenkin tajuavan että sitä vetivoimaa ei voi viedä esim vaihdelaatikon, kytkinkopan ja moottorin välissä olevien muutaman pultin läpi...
Ja mitä tuohon foortimme pienuuteen tulee, senkin kohdalla pätee fysiikan lait, eli minkä voimassa voitta sen matkassa häviää... pienikin moottori jaksaa riittävällä välityksellä tehdä isojakin siirtoja, aikaa vain menee enemmän. Yleensä kun me paikale lähdemme kylän isännät on jo viritetyimmät traktorit ja kaivinkoneet paikalle turhaan tuoneet joten palavimmat kiireet on jo siinä vaiheessa ohi menneet...
Oletkohan nyt aito "vaimon kanssa" vai onko jokin asia sekottanut pääsi.
Tapasi mukaanhan sinun olisi pitänyt kirjoittaa:
"Mitä tulee taas turpeen saatavuuteen niin siinä lienee suuria paikkakuntakohtaisia eroja niinkuin säilörehussakin viime satokaudella, jossain on saatu aivan surkeaa rehua, yleensä taitamaton rehun käsittely on taas tehnyt koko kesän kiusaa".
Yleensähän sinun kirjoituksissasi maanviljelijä on taitamaton miltei joka asiasassa. Mitä itse tunnen viljelijöita niin suurin osa heistä on todellisia monitaitajia. Moni metalliyrityskin on viljelijöiden pikku pajasta alkuunsa saanut ja myöhemmin suureksi kasvatut.
En tiedä mikä saa sinut aina keksimään noita tarinoitasi jossa viljelijä kuvataan osaamattomaksi luuseriksi jotka sinä sitten saavut pelastamaan pälkähästä kun aina tulet juuri oikeaan aikaan paikalle.
Voidaan sanoa että kaikki viljelijät ovat oppineet ammatin käytännön töissä omilta vanhemmiltaan. Minäkin aloitin työhön perehtymisen alle kymmen vuotiaana kuten niin moni muukin monissa maatalon töissä jotka sopivat noinkin nuorelle. Tilan ostin itselleni kun täytin 35 vuotta, olin siis saanut oppia "kantapään kautta" miltei 20 vuotta.
Kuinkahan moni duunari on ollut "työharjoittelussa" noin kauan ennenkuin on alkanut varsinaisen työn.
Jokin sairaus saa yleensä ihmiset kirjoittamaan toisista pahaa.
Ei tarvitse kuin vilkaista lehtien yleisön osastojen kirjoituksia jotka ovat tulvillaan pahansuopia kirjoituksia vaikkapa naapureista, tyyliin: "sekin nyt taas osti uuden auton, millähän rahoilla sekin tapahtui, ettei vaan ollut hankittu jostain pimeistä hommista...".
Aina myös työpaikoilla on vähintään yksi ihminen joka levittää toisista perättömiä hyhuja, miten se ja se on saanut ylennyksen harjoitettuaan seksiä pomonsa kanssa...
Sama juttu se on vieläkin. Poika poijitti ensimmäisen lehmän 12-vuotiaana, rehua on tehnyt ensin siilolla ja sitten kortin saatuaan edeten koko ketjun läpi, samoin muita peltotöitä ja koneiden korjausta Isän, isoveljen ja huoltomiesten opissa sekä itsekseen. Peruskoulun jälkeen on käynyt maatalouskoulun, sorkkahoitokurssin, toimilupasiemennyskurssin ja ollut sekä lomittajana että tilatyöntekijänä, koulun harjoittelujakin suoritti kolmella hyvin erilaisella isolla tilalla. Edelleen kouluttautuu mitä sopivia kursseja lähistöllä on tarjolla. Nyt tutkii mahdollisuutta ostaa tai vuokrata oma tila lähistöltä ja myöhemmin perustettaisiin kenties tilayhtymä tämän tilan kanssa. Ikää pojalla on 22 vuotta. Tuohon ikään moni ei ole vielä ehtinyt selvitä edes nuoruuden huimuuksistaan, itsensä elättämisestä, ammatin ja oman asunnon hankinnasta tai perheen perustamisesta puhumattakaan.
Mitäs teit tuon 20 vuoden ajan 35-vuotiaaksi? Olit kotona ja kuljit isän jalanjäljissä?
Asian voi tehdä toisinkin? Itse suljin kodin oven takanani 18-vuotiaana ja lähdin opiskelemaan. Hankin tutkinnon, työn, vaimon, kodin, lapsia. Työuraan mahtuu pari ulkomaan keikkaakin ja aika hyvä työura. Sitten sattumien summana palasin 37-vuotiaana takaisin ja ostin tilan itselleni. Tosin osa-aikaisen sillä sen verran hyvä palkkatyö että kun sen onnistuin säilyttämään niin se kannatti tehdä. Ei alle 50 hehtaarin viljatila voi mitenkään päätoiminen ollakaan.
Menin 18 vuotiaana töihin erääseen yritykseen ja olen siellä vieläkin.
Minulla on viljatila ja se ei elätä koko vuotta kuten kirjoitit.
Päätoiminen työ on sen luenteista että siinä voi pitää kesäkaudella lomaa ja tehdä silloin peltotyöt.
Muka tuossa nuorena työn teon aloittamisessa on, monella ihan tavallisella duunariilla on poika kulkenut polvenkorkusesta mukana maanrakennuskoneen, metsäkoneen tai rekan kopissa imien kaiken tiedon ja taidon ja oppien siinä samassa sosiaaliset taidotkin mitä tuskin oppii siellä maatilalla...
Kyllä lapsen pitää saada elää lapsuus, harrastaa urheilua, käydä elokuvissa ja treffeillä, opiskella kaikessa rauhassa muuten mieli katkeroituu ja kateus voittaa kiimanki...
Noinko Sinulle on käynyt? Se, että nuori tekee muutaman tunnin päivässä töitä osan aikaa viikosta, ja ruuhka-aikoina normaalin työpäivän, ei vie kenenkään nuoruutta. Meillä lapset on kaikki harrastaneet urheilua, seurustelleet aikansa, nukkuneet viikonloppuna pitkään ellei ole herätetty töille ja kavereillekin on aikaa jäänyt. Toisaalta on oppineet, ettei raha kasva puissa eikä tule pankin seinästä, ja monesti niitä töitäkin voi valita omien menojen, halujen ja taipumusten mukaan, eikä aina muiden määräyksestä.
Puhut varmaan yrittäjän pojista. Siellä yrityksessä missä minä olen töissä ei koskaan ole näkynyt työntekijöiden lapsia, eikä se kyllä olisi mahdollistakaan.
Polveni leikattiin viime kesänä eikä leikkaussalissa kyllä näkynyt kirurgin lapsia;)
Kirjoitin noin koska nimimerkki "vaimon kanssa" aina kirjoittaa miten maanviljelijä on ammattitaidoton ja hänen pitää auttaa hänet pulasta johon hän on "vaimon kanssa" nimimerkin mukaan itsensä asiantuntemattomuuttaan, kuten hän asian ilmaisee, saattanut. En ainakaan omasta mielestäni missään vaiheessa yrittänyt ottaa siitä sankarin viittaa hartioilleni.
En ole katkera siitä että jo nuorena olin vanhempieni mukana työnteossa, päinvastoin, minulla on siitä hyviä muistoja.
Millä intensiivisyydellä siellä maatilalla ne työtunnit tehdään jos lapsilaumaa pystyy mukana kulettaa, noh, kertyyhän siinä työtunteja taloustohtorin taulukkoon...
Keksit sitten tuon. Oletko sama joka aiemmin kirjoitti "monella ihan tavallisella duunariilla on poika kulkenut polvenkorkusesta mukana maanrakennuskoneen, metsäkoneen tai rekan kopissa".
Millähän intensiivisyydellä tavallinen tuunari sitten ne työtunnit tekee jos lapsilaumaa pystyy mukana kulettaa;)
Ei nämä provoilijat aina oikein pysy mukana edes omien juttujensa loogisessa "jatkumossa".