Raskausdiabetes diagnoosin saaneet

mulla oli esikoisesta raskaus diabeettes, toinen tulossa aika alussa ja vielä en ole joutunut menemään testiin.. eli mullaki löyty sokeria virtsasta ja testissä kans 2 arvoa koholla, jouduin käymään ravintoterapeutilla hakemassa vähä ruokaan kuuluvia ohjeita, kun aika alussa todettiin se niin piti sit loppu raskaus kahtoo mitä laittaa suuhun ja mittailla sokereita.. jouduin myös käymään aika paljon ultrissa tsekkaamassa vauvan kokoa että ei liian isoksi pääse kasvamaan.. ite sain sokerit pysymään hyvinä ruokavalion avulla.. vauvan painoarvio oli 3900g jos ois ihan täys aikaseksi mennyt.. mut jouduttiin sitte käynnistämään raskausmyrkytyksen takia rv 38 5 ja vauva paino 3800g.. itellä oli kyllä ennen raskautta jonku verran ylipainoa ja ite oon kans alle 25v.. mut tsemppiä sulle, ei tarvi enää kauvaa ootella vauvaa ku hyvillä viikoilla olet jo :)

Mulla ylipainoa reippaasti, joten jo ekalla neuvolakäynnillä tokaisin että varataanpas samantien aika sokerirasitukseen. Ekan kerran kävin siis joskus rv12. Paastoarvo oli just hiukan yli raja-arvon, muut ok. Sokerimittarin sain ja mittailin. Paastoarvo pysyi alle rajojen aina, mutta 1h aamupalasta nousi helposti yli sen 7,8. Ainoa, millä pysyi 6-7, oli kaksi siivua ruisleipää (sellasta, missä joko tosi vähän tai ei yhtään vehnäjauhoja) ja kinkkua tms päälle. Muut arvot päivänmittaan pysyi hyvinä, vaikka mitä olis syönyt. Sain sitten joskus raskauden puolivälissä lääkityksen, metforminia. Niillä sitten pysyi se yksikin arvo kunnossa.

Kerran kuussa kävin äitiyspolilla kontrollissa, sikiö ultrattiin joka kerta. Toiseksi viimeisellä kerralla (rv 37) sain uuden ajan reilun viikon päähän ja arvion, että käynnistykseen menee. Menin sovittuna aikana, silloin 38 5 ja ultralla saatiin kokoarvioksi 4000g. Pääsin osastolle käynnistykseen (maanantai) ja poika syntyi torstaina aamulla 6.00 (rv39 1). Painoa pojalla oli toki yli 4kg (4220g), mutta niin oli pituuttakin paljon, 54cm. Joten vauvan isokokoisuus ei aiheutunut sokereista.:) Pituuteensa nähden hoikka poika. Sitähän tuo on vieläkin, nyt 2kk ikäisenä. Pituutta yli 60cm ja painoa hiukan päälle 6kg.

Pojan ulosponnistaminen oli sinänsä helppoa kyllä, vaikka päänympäryskin oli huimat 37cm. Imukupilla jouduttiin auttamaan, kun 40min ponnistamisen jälkeen sydänäänissä häikkää. Toisen asteen repeämät, ei leikattu epparia. Synnytyksestä toipuminen nopeaa. Ja vauvan sokereita seurattiin eka päivä, mutta niissä ei ollut mitään vikaa.

esikoista odottelen ja oon normaali painoinen mutta rasitukseen menin kun suvussa ollut sokeriongelmia ja paastoarvo oli sitten hiukan koholla, kaikki muut normaaleja nyt rv 36 ja vauvan painoarvio 3.8kg. kahden viikon päästä taas polille ultraan ja silloin luultavasti käynnistetään synnytys. mulla painoa tullut jonkun verran alle 10kg tähän mennessä.

Minkälaisia ohjeita olette saaneet neuvolasta mitata sokereita? Minulla vähän epäselviä ohjeita, kun neuvolassa terkkari antoi mittarin ja esitteitä ja sanoi vain että seuraat nyt kotona sokereita. Ohjeissa sanottiin, että ruokailua ennen ja tunti ruuan jälkeen. Muutama päivä tein näin, sokerit olleet hyviä joten jätin pois ennen ruokaa mitattavat, eli mittasin paastoarvon ja tunti ruuan jälkeen. Nyt alkaa liuskat loppumaan ja soitin neuvolaan. Saan vasta torstaina tai perjantaina lisää. Terkkari sanoi, että ei sinun olisi tarvinnu mitata ennen ruokaa, turhaa olet mitannut. Antoi ohjeeksi pärjätä siis loppuviikkoon näillä liuskoilla ja mitata vain paastoarvon ja aamupalan jälkeen, koska silloin ollut korkeampia arvoja kuin päivällä. Ärsyttää tälläinen kun ei ohjeita anneta kunnolla.

Onko teillä diabeteksesta syyllinen olo? Mulla tuntuu, että terkkarikin syyllistää diabeteksesta minua, koska paino on noussut niin paljon. Joka neuvola kerralla valistanut ruokavaliosta, vaikka normaalia ruokaa meillä kotona syöty koko raskauden ajan. Lisäksi sukulaiset tuntuvat jotenkin syyttävän minua. Minulla muutenkin syyllinen olo, jos olen jotenkin kuitenkin omalla syömisellä voinut aiheuttaa tämän.

Raskausdiabetes yleistyy - onnistuuko elintapaohjaus?

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2012;128(20):2052-3
Risto Kaaja ja Marja Vääräsmäki
Pääkirjoitus

Raskausdiabetes yleistyy huolestuttavaa vauhtia. Suomessa esiintyvyys lisääntyi vuosina 2006-2010 yli 30 % ja syntyneiden lasten rekisterin mukaan se oli vuonna 2010 jo 11,2 % (M Gissler, henkilökohtainen tiedonanto). Yhdysvalloissa tuoreet tutkimukset kertovat lähes joka viidennen raskaana olevan sairastuvan raskausdiabetekseen (Coustan ym. 2010). Heistä 5-10 %:lla todetaan tyypin 2 diabetes jo pian synnytyksen jälkeen ja 35-60 % sairastuu 10-20 vuoden kuluessa synnytyksestä (England ym. 2009). Myöhemmän diabeteksen riski on erityisen suuri ylipainoisilla raskausdiabeteksesta kärsivillä naisilla (Pirkola ym. 2010).

Suomessa raskausdiabeteksen nopean yleistymisen taustalla on taudin seulonnan tehostuminen vuonna 2008 julkaistun raskausdiabeteksen Käypä hoito suosituksen (2008) mukaan (30 %:sta 50-60 %:iin raskaana olevista) sekä väestön lihominen ja synnyttäjien korkeampi ikä (Kaaja ym. 2008). Raskausdiabeetikoiden lapsilla metabolisen oireyhtymän osatekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt. Heillä on myös suurempi vaara sairastua myöhemmin tyypin 2 diabetekseen (Hillier ym. 2007, Pirkola ym. 2010). Voidaanko tätä noidankehää pysäyttää?

Tärkeimmät riskiryhmille suoritetut interventiotutkimukset (Finnish Diabetes Prevention Study, FDPS, Diabetes Prevention Program, DPP) ovat osoittaneet hyvin, että elintapamuutoksilla, metformiinilla ja liikunnan lisäämisellä on mahdollista vähentää diabetesvaaraa huomattavasti (58 %) (Tuomilehto 2001, DPP 2002). DPP:n seurantatutkimus osoitti, että tulos säilyy intervention jälkeenkin, sillä diabeteksen esiintyvyys oli tutkimuksen aikana laihtuneilla vielä kymmenen vuoden kuluttua vähäisempi kuin verrokeilla (Knowler ym. 2009). Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa perusterveydenhuollon elintapaohjauksella onnistuttiin vähentämään diabetesriskiä runsaassa vuodessa 69 %:lla, jos henkilö pudotti vähintään 5 % painostaan (Saaristo ym. 2010).

Miten elintapaohjaus sitten toteutuu ja miten se tehoaa raskausdiabetekseen? Vaikka kohortti- ja seurantatutkimusten perusteella ravinnolla ja liikunnalla näyttää olevan yhteys raskausdiabeteksen ilmaantuvuuteen, ovat interventiotutkimukset toistaiseksi tuottaneet pettymyksen. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella aloitettu satunnaistettu interventio (NELLI-tutkimus) ei näytä vähentävän raskausdiabetesta, mutta vastasyntyneiden paino oli interventioryhmässä pienempi kuin verrokkiryhmässä (Luoto ym. 2011). Tulos oli samanlainen myös toisessa vastikään julkaistussa satunnaistetussa suomalaistutkimuksessa (Korpi-Hyövälti ym. 2011). Tuoreessa meta-analyysissa todettiin ruokavalioneuvonnan ja liikunnan lisäämisen johtavan vaatimattomiin tuloksiin (Oostdam ym. 2011). Vaikka raskaus on otollista aikaa terveysneuvonnalle, ei tuona lyhyenä ajanjaksona voida oleellisesti vaikuttaa äidin terveyteen.

Tilanne ei näytä parantuvan myöskään synnytyksen jälkeen. Tanskalaistutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen sairastaneista vain 18 % oli laihduttanut raskauden jälkeen ja 33 %:lla paino oli noussut (Stage ym. 2004). Erityisesti synnytyksen jälkeisestä elämäntapaohjauksesta kaivataan kunnollisia interventiotutkimuksia, joissa pureudutaan perusteellisesti laihduttamisen ja ruokavalion laadullisen parantamisen ohella myös liikuntaan. Olisi tärkeää vaikuttaa erityisesti ensisynnyttäjien elämäntapoihin, sillä raskausdiabetes uusiutuu yli 40 %:lla siihen kerran sairastuneista (Getahun ym. 2010).

Raskausdiabeteksen seulonta on lisääntynyt Suomessa oleellisesti uuden suosituksen myötä. Tuoreen tutkimuksen mukaan raskausdiabeteksen seulonnan kustannustehokkuus perustuu kuitenkin ensisijaisesti myöhemmän diabeteksen ilmaantuvuuden vähenemiseen tässä ryhmässä (Werner ym. 2012). Myöhempää diabetesta voidaan vähentää ainoastaan tehokkaalla raskauden jälkeisellä ohjauksella ja seurannalla. Laadukkaat kotimaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on tietoa ja taitoa riskiryhmien ohjaukseen ja että tulokset tästä ovat olleet lupaavia. Taitotiedon vieminen väestötasolle on kuitenkin vielä kesken. Tehtävä ei ole helppo, ja saman ongelman kanssa painiskellaan myös muualla (Pierce ym. 2011). Keskeistä olisi alkajaisiksi sitouttaa synnyttäjät hoitamaan itseään ja ottamaan itse vastuu seurannastaan. Se on haaste neuvolatyöntekijöille. Seurannan voisi ainakin jossain määrin sitoa lapsen neuvolaseurannan yhteyteen. Puitteiden ja hoitopolun järjestämien perusterveys- ja työterveyshuollossa jää sitten meidän tehtäväksemme.

mulle annettii ohjeeksi että ainaki 5 kertaa päivässä.. yleensä ennen ruokailua ja tunti ruuan jälkeen.. sitku pysy hyvinä sokerit niin loppu ajasta sit vaan 2 kertaa viikossa.. tuoki näyttää ihan olevan iha paikkakunnasta kii minkälaisia ohjeita tuohonki asiaan saapi..

Kaikki hiilihydraatit muuttuvat elimistössä sokeriksi. Hyvähiilihydraattisen ruokavalion teho painonhallinnassa perustuu siihen, että se vaikuttaa elimistön insuliinintuotantoon. Insuliini on "lihotushormoni", jota ilman ihminen ei liho. Jos ihmisen elimistö erittää liikaa insuliinia (kun sekä maksan että lihasten glykogeenivarastot ovat täynnä, ylimääräiset hiilihydraatit muuttuvat elimistössä ylimääräiseksi rasvaksi), paino nousee. Kun vähennät ruokavaliossa hiilihydraattien määrää, insuliinin eritys alkaa laskea automaattisesti. Insuliinitason laskiessa elimistö tasapainottuu ja alkaa polttaa rasvaa.

Hiilihydraatit:
http://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2034&fuclass=all&specdiet=none&items=200&from=top&portion=100g&lang=fi

Raskausdiabetes ja D-vitamiini
D-vitamiinin piilevä puute on yleinen ja se liittyy raskausajan diabeteksen riskiin, osoittaa uusi Bostonin yliopiston tutkimus.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2355


Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.


D-vitamiinin puute on maailman yleisin ravitsemuksellinen puutos.

Normaalina pidetään sitä, mitä auringosta saa kesällä keskipäivällä ja se on yli 100 nmol/l. Tähän tarvitaan keskimäärin 100µg D-vitamiinia päivässä.

Nykypäivän lääkärin pitäisi ymmärtää, että veren D-vitamiinipitoisuuden määritys kuuluu tärkeänä osana potilaan hoitoon siinä missä kolesteroli- ja verensokeritutkimuksetkin.

Terveyskeskukset kieltäytyvät mittaamasta D-vitamiinitasoja, joten kukaan ei siten tiedä missä mennään omalla kohdalla. Tätä kutsutaan tieteelliseksi lääketieteeksi (Evidence Based Medicine).


D-vitamiinin vaikutukset ihmisen terveyteen saattavat olla huomattavan laajat, Oxfordin yliopiston geenitutkimus vihjaa. Sen mukaan D-vitamiini vaikuttaa mm. MS-tautiin, nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin liittyviin geeneihin sekä yli 2000 muuhun geeniin.

Genome Research -lehdessä tutkijat kertovat DNA-sekvensoinnin avulla löytäneensä ihmisen genomista 2 776 paikkaa, joihin D-vitamiinin reseptoriproteiini sitoutuu, ja havaitsivat niiden kasautuvan monien autoimmuunitauteihin liittyvien geenien lähettyville. Havainto viittaa siihen, että D-vitamiini saattaa vaikuttaa mm. SLE-taudin (systeeminen lupus erythematosus), nivelreuman ja useiden syöpien syntyyn.

Tutkijat havaitsivat lisäksi D-vitamiinin vaikuttavan huomattavasti 229 geenin aktiivisuuteen, joista mm. IRF8-geeni on yhdistetty MS-tautiin ja PTPN2 nuoruustyypin diabetekseen ja Crohnin tautiin.

D-vitamiini vaikuttaa hyvin monien sairauksien kehittymiseen.
LÄHDE: Uutispalvelu Duodecim


Muuttuiko mikään uusien D-vitamiinisuositusten myötä?
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo99587.pdf


Kun D-vitamiinin pitoisuus seerumissa ylittää 82,5 nmol/l, vähenee tyypin 2 diabeteksen riski 25–40 %, ilmenee uudesta amerikkalaisesta tutkimuksesta. Se esitettiin perjantaina (23.6.2011) San Diegossa American Diabetes Associationin vuosikokouksessa, johon osallistui 13 000 diabeteslääkäriä.
http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=2099

D-vitamiinia myydään ruokakaupoissa, apteekeissa, verkkokaupoissa (iHerb) sekä luontaistuotekaupoissa (tuotteet ja hinnat vaihtelee paikoittain ja paikkakunnittain). Apteekeissa on suppein ja kallein valikoima, joten D-vitamiinit kannattaa ostaa muualta. Öljykapseleissa EI ole lisä- eikä makeutusaineita, joten lienevät parhaimpia valmisteita.

Kävin painoarviossa äitipolilla ja vauva kasvaa keskikäyrällä. Syntymäpainoarvio laskettuna aikana 3,5-4kg, onhan se isohko vauva, mutta ei kuitenkaan niin huolestuttavan iso kun olin pelännyt. Toivottavasti painoarvio pitää suurinpiirtein paikkaansa. Helpotti huomattavasti omaa mieltä, kun näki että ultrassa kaikki oli hyvin :)
Onko muille tehty painoarviota, miten pitäneet paikkaansa? Yleensähän ultralla seurataan säännöllisesti vauvan painoarviota jos on todettu diabetes, mutta kun minulla näin myöhään todettiin niin riittää tämä yksi. Nyt vain odotellaan koska pikkuinen päättäisi syntyä..

mulla tämä diagnosoitiin jo ennen 20.viikkoa (en muista tarkkaan mones viikko oli). Diagnoosi tuli raivostuttavan pienellä arvon ylityksellä ja heti sairaan leima ottaan. Terveyskeskusneuvolan sekä äitiyspolin tantat syyllistää ja tekee todella pahan mielen.
Syön hyvin ja kotona seurannassa arvot on pysynyt sallitun rajoissa ilman ruokavalion muutoksiaki. Silti ohjeistavat ruokavaliossa hyvin syyllistävään sävyyn. tuntuu ettei mitään saa enää syödä.

Hämmentää varsinkin kiellettyjen ruokien lista:
-tietenki kaikki vaalea vilja potut
-murot ja myslit
-leivät
-maito ja jugurtti
-hedelmät

alkaa tulla vaikeuksia miettiä mitä syön. varsinkin aamiainen. en nyt ihan pihviäkään viittis aamiaiseksi syödä :D
Aiemmin oon syöny jugurttia mysliä tai muroja maitoa, mutta nyt ne on kiellettyjä (vaikkeivät nostaneetkaan verensokeria).

Olen hyvin pettynyt hoitohenkilökuntaan. Ihankuin syyllistäisivät lukematta minun papereita. Eivät katso, että arvot on ok vaan katsovat, että jaa taas yks sairas, kerrotaanpa sille mitä se varmasti tekee väärin kun kerta diagnoosikin on.

Pahoittelen, että tämä minun tekstin ulosanti on todella heikkoa. En osaa hyvin kirjoittaa miltä tuntuu, mutta asia vaivaa minua. Sairaan leima tuli ottaan ja monet itkut on sitten itketty. Mitään ei osaa tehdä oikein eikä kannustusta saa mistään. haukkuja vain.

Hmmm, itse olen kyllä sitä mieltä, että hedelmistä kannattaa ehdottomasti laskea hiilihydraatit. Hedelmissä on itse asiassa aika paljon hiilareita, mutta toki hedelmät ovat muuten terveellisiä ja niitä kannattaa syödä. Niitäkään ei kyllä kannattaisi liikaa rd-diagnoosin saaneena päivässä syödä. Muutama kappale piisaa varsin hyvin. Vihanneksien hiilareita ei varmaan rd:n tarvitsekaan laskea ja niitä kannattaakin syödä paljon. Uunijuureksilla voi myös korvata esim. perunan, riisin tai pastan. Ovat maukkaita ja sisältävät huomattavasti vähemmän hiilareita kuin peruna yms. :) Kannattaa kuitenkin muistaa, että keitetyissä tai paistetuissa juureksissa on kuitenkin jonkin verran hiilihydraattia.

Luonnonjugurtti on muuten myös hyvä jugurttivaihtoehto. Siinä on vähän rasvaa (toki näissäkin on eroja) ja huomattavasti vähemmän hiilareita kuin maustetuissa jugurteissa. Eikä ole samalla tavalla lisäaineellisia eikä keinotekoisesti makeutettuja kuin kevytjugurtit. Jos ei pidä luonnonjugurtin mausta sellaisenaan, kannattaa pilkkoa vaikka hedelmä joukkoon makua antamaan. Tai marjoja. :)

Tsemppiä kaikille rd-diagnoosin kanssa taisteleville! Itselläni tosin on 1-tyypin diabetes.

Olen diabeteshoitaja ja äiti. Suvussa erittäin vahvana diabetes. Sokerirasituksista selvisin molemmilta (olisiko about raskausviikoilla 25) puhtain paperein. Ruokavalio hyvä ja itseasiassa kroonisen sairauden takia laihduin raskausaikoina. Eli painoa oli maximissaan 55. Molemmilta rupesin tuntemaan oireita joskus 32 viikoilta ja mittasin sokeria. Se oli niin korkea, että insuliinit aloitettiin molemmilta samantien. Synnytykset käynnistettiin viikoilla 38 useamman sairauden takia. Ei se että vauva kasvaa isoksi ole se isoin ongelma. Jos sokeritasapaini on pielessä niin vauvan keuhkot kehittyvät huonommin ja synnytyksen jälkeen vauvan sokeritasapaino heittelee.

Tokkopa sinulla on mitään huolta koska sokeritasapainosi on noin hyvä. Itsellä tarkasta ruokavaliosta huolimmatta sokerit nousivat viiteentoista ruokailuen jälkeen (ne nimenomaan kasvattavat vauvaa) ellen ottanut pikainsuliinia. Syö terveellisesti ja liiku -koita välttää lisää lihomista. Jokin asia on pielessä ruokavaliossasi ja liikkumisessa kun painosi on noussut noin paljon. Painon ei todellakaan tarvi nousta noin paljon.

Mulla on *ituttanu koko homma alusta asti. Nyt rv 31 ja painoa tullut vajaa 8 kg, jonkin verran ylipainoa jo ennen raskautta eli sieltä sitten vissiin tämä rd tuli. Morkkis on valtava, kaksi päivää vain itkin diagnoosin jälkeen koska olen varma että omaa syytäni kaikki. Paastoarvo normaali, tunnin ja kahden sitten lievästi yli rasituskokeessa.

Nyt kun olen pitänyt kotona kirjaa syömisistä ja sokereista, niin kaikki menee ihan hyvin jos en vain syö ns. pahoja eväitä (tänään nousi 2 h arvot esim. jäätelöllä ja patongilla, kun päätin kokeilla, en siis paljoa syönyt mutta testimielessä). Jatketaan seurailua. Ainoa mikä tässä ihmetyttää on se, että tunnin arvo oli näiden ruokien jälkeen ok, jossain kuuden pinnassa ( suoraan vauvaan. Ja tätähän ei varmaan kukaan halua yhtään sen enempää kuin muutakaan tähän vaivaan liittyvää.