Olen uskossa, siis kristitty. Olen aina vastustanut kiihkeästi aborttia, koska se on mielestäni väärin ja oman lapsen, vaikkakin jollain tavalla vasta tulevan, jollain tavalla jo olevan, elämän lopettamista siihen pisteeseen, johon se on ehtinyt kehittyä. Kenestäkään meistä ei kuitenkaan valmista ilman näitä vaiheita tule, siksi ne onkin mielestäni kiinteä osa ihmisyyttä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että on tilanteita, esim. kahden elämän välillä valitseminen, joissa täytyy valita oma elämä, vaikkakin molemmat vaihtoehdot on huonoja. Olen myös sitä mieltä, että tämä ei ole sen suurempi synti Jumalan silmissä, kuin esim haureuskaan tai epäjumalien palveleminen, jos mietitään käskyjen järjestystä ja UT.n ohjeita seurakunnille. No, se johdannosta..
Erosin puoli vuotta sitten miehestäni, meillä on kaksi lasta. Alamäki alkoi siitä, aloin hyppäämään baareissa joka toinen viikonloppu, kun lapset olivat isällään. Pikkuhiljaa tilanne johti siihen, että harrastin myös seksiä ihan kännissä miesten kanssa, joiden nimiä en edes tiedä. Tuntuu minusta uskomattomalta, mutta näköjään näinkin voi tapahtua. Inhoan itseäni niin paljon, että en ole varma jaksanko elää, tai siis on pakko lasten takia, mutta en ole heille nykyään paljon iloksi.
Entisen miehen kanssa olemme lasten takia alkaneet ja toki senkin takia, että Jumala on puhutellut kumpaakin ja kehottanut tekemään parannusta, yrittämään korjata välejä. Tämä tuntuu hyvältä, ja vaikka mies tietääkin suurinpiirtein mitä olen koheltanut viimeisen puolen vuoden aikana, hän on valmis yrittämään vielä. Nyt sitten: olen raskaana, EN TIEDÄ EDES KENELLE. Minulla on e-pillerit, joita olen syönyt muuten säännöllisesti, mutta aloitin ne väärään aikaan ekasta liuskasta ja toisesta sekä kolmannesta olen oksentanut kaksi pilleriä..
Yhtäkkiä abortti on tullut vaihtoehdoksi, jota harkitsen ihan tosissaan. Ja todennäköisesti teenkin sen. Vaikka tämä kaikki on minun syytä, vaikka tapan lapseni, pikkuitunen, jota kaipaan jo valmiiksi nyt, vaikka tiedän tästä tulevan asia, jota muistelen joka joulu ja syntymäpäivä.. Jne. Mutta en vaan pysty, en OIKEASTI PYSTY pitämään lasta. En vaan voi, se sattuu niin paljon. Stellan biisissä on hyviä tunnelmia, korkokengät-.. Häpeä pieksee rintaa, ei henkeä saa.
En tiedä, ehkä Jumala antaa mulle anteeksi.
Erosin puoli vuotta sitten miehestäni, meillä on kaksi lasta. Alamäki alkoi siitä, aloin hyppäämään baareissa joka toinen viikonloppu, kun lapset olivat isällään. Pikkuhiljaa tilanne johti siihen, että harrastin myös seksiä ihan kännissä miesten kanssa, joiden nimiä en edes tiedä. Tuntuu minusta uskomattomalta, mutta näköjään näinkin voi tapahtua. Inhoan itseäni niin paljon, että en ole varma jaksanko elää, tai siis on pakko lasten takia, mutta en ole heille nykyään paljon iloksi.
Entisen miehen kanssa olemme lasten takia alkaneet ja toki senkin takia, että Jumala on puhutellut kumpaakin ja kehottanut tekemään parannusta, yrittämään korjata välejä. Tämä tuntuu hyvältä, ja vaikka mies tietääkin suurinpiirtein mitä olen koheltanut viimeisen puolen vuoden aikana, hän on valmis yrittämään vielä. Nyt sitten: olen raskaana, EN TIEDÄ EDES KENELLE. Minulla on e-pillerit, joita olen syönyt muuten säännöllisesti, mutta aloitin ne väärään aikaan ekasta liuskasta ja toisesta sekä kolmannesta olen oksentanut kaksi pilleriä..
Yhtäkkiä abortti on tullut vaihtoehdoksi, jota harkitsen ihan tosissaan. Ja todennäköisesti teenkin sen. Vaikka tämä kaikki on minun syytä, vaikka tapan lapseni, pikkuitunen, jota kaipaan jo valmiiksi nyt, vaikka tiedän tästä tulevan asia, jota muistelen joka joulu ja syntymäpäivä.. Jne. Mutta en vaan pysty, en OIKEASTI PYSTY pitämään lasta. En vaan voi, se sattuu niin paljon. Stellan biisissä on hyviä tunnelmia, korkokengät-.. Häpeä pieksee rintaa, ei henkeä saa.
En tiedä, ehkä Jumala antaa mulle anteeksi.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Mutta en vaan pysty, en OIKEASTI PYSTY pitämään lasta."
No mikäs siinä nyt niin vaikeeta on? Meneekö itsekkyys ja mukavuudenhalu lapsesi koko ihmiselämän edelle?
Eihän sun lasta tarvikaan pitää, jos nyt kuitenkin annat elää ja lahjotat sitten johonkin toiseen perheeseen jossa häntä on odotettu ja toivottu jo vuosikaudet. Se on tilanne jossa kaikki voittaa. Sinäkin saat pitää puhtaan omantuntos.
"jota kaipaan jo valmiiksi nyt, vaikka tiedän tästä tulevan asia, jota muistelen joka joulu ja syntymäpäivä."
Jep jep.. ja pakko sitten ehdoin tahdoin mennä hankkiin loppuelämän mielenterveysongelmat ym. traumat.. tolla tavallahan niitä tulee.
Luulisin, että Jumala kyllä on nähnyt tämänkin tilanteen ennakolta ja tietää murheesi. Turha hävetä, ei sinulla ole syytä. Ihmisille sattuu vaikka mitä, paljon pahempiakin asioita. Ajattelin vain, että koska abortin ajattelmienkin tuntuu sinusta väärältä ja pahalta eikä ensinkään oikealta, olisiko sittenkin parempi pitää lapsi ja ottaa haaste vastaan? Kun sinulla on tahtoa ja voimia niin selviät. Saisitko niitä voimia jostain, jos pyytäisit? :)
Kova tiehän se on, ja oman elämänsä joutuu laittamaan sivuun vuosiksi, mutta jospa näin kasvat henkisesti kuitenkin parhaiten. Jos sisimmässään tietää, mikä oikein on, täytyisi seurata sitä ääntä. Joku toinen voi tuntea, että abortti on oikea ratkaisu, niin se on silloin oikea. Mutta kovasti sinun sydän sanoo, että se ei ole oikea.
Monesti olen törmännyt tilanteeseen, missä joku asia on tuntunut täysin oikealta, vaikka se ympäristön mielestä onkin ollut järjetöntä. Mutta joku siellä sisimmässä on sanonut, että tämän asian kanssa olen sinut. Niinpä olen itse seurannut sitä ääntä. Se on vienyt monesti kivisillekin teille, mutta niiden kautta olen kasvanut ihmisenä ja saavuttanut enemmän kuin sillä tiellä, mikä on tuntunut helpoimmalta, mutta kuitenkin väärältä.
Sinä joudut kuitenkin vastuun kantamaan omista ratkaisuistasi, olipa se mikä tahansa. Neuvojia riittää, mutta he eivät joudu koskaan sinun tilanteeseesi. Siksi vain se, mitä sinä tunnet, ratkaisee. Pakolla ei mikään voi onnistua vaan täytyy kysyä itseltään, voiko tätä lasta oppia rakastamaan vai ei, löytyykö voimia vanhemmuuteen. Katkertoituminen valtaa, jos tuntee että joutuu pakolla luopumaan jostain. Tuossa tilanteessa, kun on vain huonoja vaihtoehtoja ja kaksi mahdollista tietä on molemmat kivisiä, on löydettävä se vähiten huono vaihtoehto. Joskus elämä meille näitä kivikasoja järjestää, jotta oppisimme työstämään itseämme kohti henkistä kasvua. Tsemppiä, iloa, valoa ja jaksamista, et ole eka etkä vika tuossa tilanteessa!
Emme saa tehdä tieten tahtoen syntiä, että kyllä Jumala antaa anteeksi. Tämä on kyllä Jumalan armon selvää halventamista ja Kristuksen sovitustyön lokaan polkemista, Syntiin voidaan ajautua ja langetaan: niin sinulle on käynyt, mutta se ei oikeuta nurhaan. Mitä sanot, jos vaikka joku lähtee varstamaan tai murhaamaan ja sanoo että pyydän sitten anteeksi. Kyllä sinä omassatunnossa tiedät vastausken ja vastuun. En kristittynä anna sinulle lupaa tehdä enemmän ja vielä todella törkeää syntiä. Etkö ole jo rypenyt tarpeeksi. Anna lapsi vaikka adoptioon. Jos teen murhan niin kadut loppuelämäsi. Saatat thdä joap Pyhän Hengen pilkan tehdessä tietoisesti syntiä, Suorastaan herkuttelet lankeemuksillasi.
Ja jos omatuntosi olis vapaa, et kirjottelis täällä. Tee parannus ja palaa Jumalan yhteyteen ja ota vastuu lapsesta.
Itsepuolustuksekseen on ihan perusteltua tehdä abortti. Itseä suojellakseen ei tarvitse ajatella muiden etua. Niin sodassakin tehdään, vaikka raamatussa kielletään tappaminen. Tilanteeseen on jouduttu ilman omaa syytä. varsinkaan kun ei ketään ole olemassa kuka asiasta kärsis. vain aloittaja on ainut kärsijä. Omaa hyvää on oikeus ajatella jokaisella.
Eihän sinulta kenenkään tarvitse lupia kysellä. Eihän kristityn tarvitse tehdä asioita miellyttääkseen muita kristittyjä, jotka vielä alkavat vetämään jumalan roolia ja puhumaan jumalan suulla.
Ihmettelen miten sinä kirjottaja "rehellinen vastaus" voit toimia jumalana ja päättää kuka saa anteeksiantoa ja kuka ei. Sitähän ei kukaan voi tietää. Toisena kristittynä sinun pitäisi pitää huolta omasta vaelluksestasi koska et voi toista konkretialla auttaakaan. Miksi siis käskytät muita omien mielipiteidesi mukaan. ei sinun mielipiteesi ole kenenkään mielipiteen yläpuolella. Tuo on pelkkkä tekopyää hurskastelua nostaa itsensä jumalaakin suuremmaksi ja alkaa käyttämään jotain tuomiovaltaa muiden ihmisten yli. Oletko joku woodoo-meedio?
"Voodoouskontoon kuuluu hengen valtaan joutuminen: jumala asettuu ihmiseen, joka toimii meediona. Hengen valtaama henkilö toimii ikään kuin jumalan äänitorvena tai jopa itse jumalana." Tieteen kuvalehti.
Millä ihmeen tavalla syntymätön, suojaton ja puolustuskyvytön pikku lapsi vois uhata naisen elämää, ei kai tässäkään tapauksessa alottaja sentään oo kuolemassa raskauteen??
ja tässä sitä tyypillistä suosijoiden VALHEELLISTA vääristelyä ja pelottelua luonnollisesta tapahtumasta :DDDD onkohan toi lapsellinen kärjistely kovinkin EDUKSI abortin edistämisessä?? ;)))
"Abortissa ei tällaisia ongelmia tule"
Vaan siitä tuleekin vielä enemmän ja kaikkee muutakin jota sun sakkis väittää "valheeks" D niin ja aborttiinkin vo iKUOLLA ja pidemmällä aikavälillä 6 kertaa todennäkösemmin kun synnytyksen jälkeen.. että nieleksi siitä ;)
"pidemmällä aikavälillä 6 kertaa todennäkösemmin"
Ja kuule tarpeeksi pitkälla aikavälillä sekä abortin tehneiden että synnyttäneiden kuolleisuus on 100 %! Ja sanotaanko vielä, että myös ne, jotka eivät koskaan ole tehneet aborttia EIVÄTKÄ synnyttäneen, kuolevat hekin 100 % varmuudella, niin naiset kuin miehet! Eikö ole ihmeellistä! Mitä tahansa teetkin/jätät tekemättä, kuolet kuitenkin.
Kannattaa vaan ruveta ateistiksi tai valita semmonen uskonto missä ei tarvi kuunnella muiden mielipiteitä. Loppu ne turhat syyllisyydentunteet mitä uskonnot ihmisille aiheuttaa. IHmiselle riittää ihan hyvin se että toimii lain mukaan jos suinkin vaan mahdollista. Muu on sitten vaan turhaa syyllistämistä. Laki on meillä aika kohallaan ja takaa oikeuksia naisillekin. Toista se oli ennen, itsetyydytyksestäkin joutui helvettiin toisin kuin nykyään.
Teillä ateisteilla ei ole mitään omaatuntoa, se on kyllä selvää. Olis raaka paikka maailma jos kaikki olis ateisteja.
Noin sitä sitten käy, kun vastuuttomat nykyihmiset paneskelee. Ei se niin vanhentunut oppi taida olla kuitenkaan, että seksi olisi hyvä pitää avioliittoon kuuluvana. Paljolta pahalta säästyisivät. Niin aikuiset, kuin syntymättömät lapset. Vähenisi abortit ja sukupuolitaudit. Siis et sä voi olla uskossa,ei uskovaiset tee noin,hyppii baareissa kun viimistä päivää ja sängystä toiseen jka hups keikkaa yhtäkkiä raskaana. Kannattas mennä bniinku Jumalan eteen ton asian kanssa,eikä päätyä aborttiin, syytön se lapsen alku sun mokiis on ja sä meet ja rankaset sitä.
Hei annan esimerkin eräästä julkiuskovaisesta eli johanna tukiaisesta. hänkin sanoo olevansa uskossa ja tiedät kyllä millä tyylillä elää. oletko sitä mieltä että hän ei ole uskovainen?
"Noin sitä sitten käy, kun vastuuttomat nykyihmiset paneskelee."
Ihanko sulla on sellainen käsitys, että vain nykyihmiset paneskelevat ja tekevät abortteja? Suosittelen lämpimästi tutustumista historiaan, ja toisenkin kirjan lukemista Raamatun lisäksi.
Seksin harrastamista on yritetty kautta historian kontrolloida milloin minkäkin opin varjolla, eikä siihen ole pystytty koskaan. Uusi ilmiö tämä ei suinkaan ole, vaan aborttikin tunnetaan jo antiikin ajoilta. Hullua lukea ihan omin silmin, että joku ei tätä tiedä.
Erotan nimimerkki iohuoyifv kirjoituksestasi seuraavat väitteet:
- vain nykyään ollaan vastuuttomia
- seksin tulisi kuulua avioliittoon
- avioliitossa säästyy pahalta, taudeilta ja aborteilta
- uskovaiset ei voi käydä baareissa
- uskovaiset ei saa/voi harrastaa seksiä eikä tulla raskaaksi vahingossa
- jotakuta pitää rankaista vastuuttomasta seksistä, eikä se saa olla lapsi
Vastuullisesti ja vastuuttomasti sitä on läpi historian seksiä harrastettu. Tuosta avioliitto- ja seksikysymyksessä minulla herää aina sellainen oikeudenmukaisuuden vaatimus: eikö sellainen henkilö saisi lainkaan elämässään nauttia seksistä, joka ei löydä itselleen aviopuolisoa?
Voihan seksiä harrastaa vastuullisesti, vaikkei avioliittoa koskaan solmisikaan. Ja toisin päin: kyllä vastuuttomuutta on avioliitoissakin, pettämistä ja tautien levittämistä ja ne avioliitotkin rikkoutuvat hyvin usein. Ei avioliitto siis suojaa pahuudelta tai vastuuttomalta käytökseltä. Mutta kondomi kyllä suojaa taudeilta ja vastentahtoisilta raskauksiltakin sekä uskovaisia että uskosta vapaita. Kondominkäytöstä ja saarnaaminen olisi minusta paljon asiallisempaa kuin seksikieltopuheet.
Suuri osa abortteja tehdään perheenäideille. Sitä en tiedä kuinka moni heistä mahtaa olla naimisissa. Helposti kuitenkin mielletään abortinhakijat juuri vastuuttomiksi sinkkubilettäjiksi ja leimataan kaikki muutkin sellaiseksi. Vahinkoja tapahtuu vaan kaikille.
Itseäni ärsyttävin väite on se, että kun puhutaan abortista, niin jotkut vaatii tai olettaa, että ei-toivotusta raskaudesta rangaistusta pitäisi langettaa rangaistuksia jollekin, koska nähdään että on väärin, että lapsi joutuu rankaisun kohteeksi abortilla. Joku oikeampi kohde siis pitää rankaisutoimenpiteille löytää?Tuskimpa vaikeassa tilanteessa asianosaisella itsellään tulee mieleen alkaa miettimään rangaistuksia kellekään vaan yrittää koettaa vain selvitä itse tilanteesta parhain päin.
"Loppu ne turhat syyllisyydentunteet"
miten niitä syyllisyyden tunteita tulee ihan itsestään ja ilman uskontojakin.. mutta sehän onkin vaan ihan terve piirre että toisen ihmisen, ja vieläpä viattoman lapsen mukavuustappaminen aiheuttaa loppuelämän syyllisyystraumaa, siis jos rippeitäkään omastatunnosta ja inhimillisestä moraalista on vielä jäljellä.
Niin.. Tiedän kyllä siis edelleen mitä olen tekemässä.. Olen uskossa, mutta niinkuin tuossa kirjoitin olen ajautunut pois pyhitys elämästä. Mä uskon että Herran armo riittää vielä sittenkin, kun mä joskus selviän täältä omasta helvetistäni ylös. En voi antaa lasta adoptioon, yksi pointti on nimittäin juuri se, että haluan säilyttää omat kasvoni jo olevien lasteni edessä. Eikö ole kauheaa? On. tää on ihan kauheaa.
Ja mä allekirjoitan kyllä ihan molemmat väitteet, varmasti epätoivotun raskauden tapahtuminen ylipäätänsä ja siihen johtaneet olosuhteet nostavat itsemurhariskiä. Sama se sitten mikä valinta on jatkaako vai ei. Kun se on tässä itselläkin jo monesti käynyt mielessä ennen eroa, varsinkin sen jälkeen ja nyt jos ei olis noita muksuja, niin... En tiedä.
Ja uskoville kysymys: Mihin piiiiippp.. kohtaan sen rajan voi vetää, että milloin joku on vielä sinun mielestäsi uskossa? Ei ainakaan jos käy baarissa? Esiaviollinen seksi? Kadehtiminen? Tv:N katsominen? Pahan puhuminen? Katkeroituminen? Riidan haastaminen? Nämä kaikki on syntejä, niin milloin vielä näillä omilla ansioilla kelpaa Jumalle? Mitä hän ei enää anna anteeksi? Jos lankeaa kerran? Kaksi? Kymmenen?
Minulla itsella oli sama edessa mutta sillai erouttui etta lapsesta piti tulla selkavikainen ja mongooli. Laakarit sanoivat etta lapsi ei tule elaan 21 vuoden jalkeen jos synnytan sen. Mies lahti makeen -ei halunut ottaa vastaan sairasta lasta.
Itse paatin etta en halua etta kasissani olisi kenenkaan veret joten paatyin synnyttaa sairaan lapsen. Rukouksilla on ihmeellinen voima-lapsi syntyi terveena.
Enneskun teet abortin niin ajattele etta kumpi olisi helpompaa -elaa lapsen kanssa kunnes aikuistuu vai haluatko elaa murhan kanssa loppu elamasi?
Paras ystavani teki abortin ja kertoo siita helvetista joka hanella on joka paiva...jos han nakee tikkulaatikon jossain ,tulee hanelle mieleen etta siihen olisi voinut abortoitu lapsi mahtua........jos tulee kysymys nuorista jotka ovatten hanen abortoidun lapsen ikaisia ,han ajattelee etta hanen lapsensa ei ole tassa ryhmassa....vaan aiti tappoi lapsensa!
Ala tee aborttia silla se ei ole mikaan ratkaisu......siita paivasta se helvetti vasta alkaa.on monta perhetta jotka oottaisivat lastasi ja antaisivat hanelle turvallisen kodin. Naissa adoptio asioissa voi myos tehda sopimuksen etta syntyma aidilla on lupa olla lapsen elamassa.
Saavu takaisin Jumalan luo-mista tiedat vaikka Jumala itse keskeyttaisi raskauden?
Sinulle kysysmys myös että mihin rajaan asti sitten uskova voi tehdä rauhassaa tietoisesti syntiä, siis jatkaa synnissä ja suunnitella tekevänsä syniä ensi viikolla. ainakin itse koen että en saa leikkiä tietoisesti synnillä hetkeäkään vaikka sorrut tahtomattani syntiin. Aborttia en voisis edes kuvitella. En varmaan saisi mielen rauhaa enää koskaan mikäli sellaisen tekisin. Ei lapsi ole katastrofi. Et tiedä millainen siunaus ja tehtävä tällä kantamallasi pienellä on tulevaiusuudessa.
Mun äiti (harras kristitty) aina siteeraa Raamattua siitä että hiuskarvakaan ei putoa ihmisen päästä Jumalan tietämättä. Oli kyse itsemurhasta tai muunlaisesta kuolemasta, se ei tapahdu Jumalan tietämättä ja pitämättä huolta kuolleesta. Nyt ei ole lapsen aika tulla maailmaan. Ei sinun tarvitse siitä tuntea syyllisyyttä, sillä asiat eivät aina ole parhaalla tolalla ja Jumala on anteeksiantavainen, rakastava Jumala.
eli mikä tahansa synti on sallittua kun kaikki menee aina Jumalan tahdon mukaan :) eiköhän sen lapsen ois aika elää tasan sillon kun se on tulollaan. Sellanen jolla on vielä rippeitäkin terveestä omastatunnosta jäljellä, tuntee kyllä ankaraa syyllisyyttä lapsensa tappamisesta, eikä tartte olla edes mikään uskovainenkaan.
Pysähdy nyt ja mieti mitä Jumala haluaa sinun nyt tekvän?
Juttele juttele sen miehesi kanssa. Valheelle ja salailulle sitä suhdetta kai on turha enää tossa vaiheessa alkaa rakentamaan. Oletteko valmiita vanhemmiksi lapselle, joka on sun muttei miehesi? Jos olette, niin asia on kunnossa. Jos ette, niin sitten pitää miettiä, oletteko valmiita jatkamaan perheenä ja avioparina jos teet abortin. Jos olette, niin asia lie ratkaistu, jos ette, niin sun pitää miettiä mihin olet itse valmis. Oletko valmis äidiksi isättömälle lapselle nykyisten lapsiesi lisäksi?
Kuuntele sydäntä, omantuntoa, Jumalaa. Ja sitten teet niinku sulle on oikein. Koska mikä tahansa sulle on väärin, ei voi olla oikein sille lapsellekaan.
Jaksamista ja Jumalan siunausta.
Voimia ja viisautta sulle alkuperäinen. Jumala tietää ja tuntee sun rankan tilanteen. Jumala ei jätä sua milloinkaan, ei baarikäyntien vuoksi eikä minkään muunkaan. Se rakkaus pysyy ja kestää, vaikka itse juoksisi karkuun.
En halua syyllistää sua, mutta tiedän monia, joita abortti kaduttaa vuosikaudet. Isättömän lapsen synnyttäminen olisi varmasti rankka kokemus, mutta kaikesta selviää. Jokainen elämä on arvokas. Jokainen tekee virheitä, mutta en usko, että lapsi olisi koskaan virhe. Uskon, että kun saat lapsen, et kadu hetkeäkään päätöstä pitää hänet. Pyydä apua, sitä on saatavilla paljon.
Itselläni on ollut vähän sama tilanne, että ero on takana ja ei ole aina jaksanut kulkea sillä polulla, jolla olisi halunnut. Mutta itse luotan siihen, että Jumala näkee tilanteeni ja rakastaa, vaikka hairahdun. Olen itse kasvattanut pitkälti yksin vauvan ja hänen isosiskonsa pari vuotiaasta. Se ei aina ole ollut helppoa, mutta olen pärjännyt.
Toivon sydämestäni, että jaksat uskoa huomiseen ja luottaa siihen, että elämä vaan kantaa. Toivon, että saatte välit miehesi kanssa kuntoon ja että anteeksiantoa löytyy tilanteesta huolimatta.
Minua on synkkänä hetkenä lohduttanut Tommi Kaleniuksen biisi Kun joku on lähellä Jeesusta. Ehkä se voi antaa sinullekin voimaa.
Siunausta ja halauksia!
sama lapsi se on siellä kohdussa kun se joka sieltä syntyy ulos ...
sydäntä raastavaa kuulla miten ihmiset voi noin kylmänviileesti suhtautua aborttiin
mutta kyllä uskon että vähällä siitä ei pääse...Jumala pitää huolen että ennemmin tai myöhemmin ymmärtävät että se on väärin! Parempi tietenkin että ymmärtää aijemmin ja muuttaa mielensä abortin suhteen. Lapset on siunaus ja niitä ei nuin vain tehdä... Jumala ne antaa silloin kun näkee että on oikea aika ja silloin ne on otettava vastaan. Ei tarvitse huolehtia muusta kun luottaa Jumalaan niin hän kyllä pitää huolen.
Monet luulevat että abortin tehtyä ne lapset vain häviävät eikä heitä enään ole , mutta he eivät ota huomioon sitä että näillä pienillä ihmisen aluillakin on SIELU joka ei HÄVIÄ minnekkään vaan menee takaisin luojansa luokse jossa ne saa kasvaa mutta joitten tarkoitus olisi ollut kasvaa täällä myös. Te jotka olette tehneet abortin tietäkää tämä että teidän lapsenne on siltikin tallessa taivaassa....ei minnekkään kadonneena vaan olemassa siellä. Siiispä Sanon viellä ... Antakaa lasten syntyä! Heille on Tarkoitus tässä maailmassa , heidät on tarkoitettu elämään!
Päätin pitää lapsen, mutta sain keskenmenon. Se on toisaalta iso helpotus, mutta nyt suren kuitenkin. En tiedä oisinko pystynyt aborttia sillä viime hetkellä pilleri kädessä tekemään, onneksi ei tarvinut tietää. Kiitos kaikille vastauksista ja ehkä tää pysäytti, vaikka aika rankalla tavalla näkemään kuinka pohjalla olin ja olen.
Aloittaja 1983, voimia sulle kaikkeen. Ehkä asiat meni kuitenkin parhaiten päin, vaikka nyt tuntuu tyhjältä. Jokainen käy jossain vaiheessa pohjalla, tavalla tai toisella. Harvalla on kuitenkaan kirkasta sädekehää päänsä päällä.
Nyt voit "aloittaa uudestaan" ja sullakin on paljon elämää edettävänä. Siunausta!
Jumala näki ahdinkosi ja kuulu rukoukset ja päätti että tämä ihminen ei synny. Ei tarvitse kantaa murhaa omallatunnolla.
Siunausta elämääsi.
rynkkäsi turhautuneena miinuksensa kun alottaja ilmoitti että päättikin antaa lapselleen elämän mahdollisuuden ja suree häntä... voi voi, säälittävää! :D
Olen samassa tilanteessa. En pysty lasta pitämään, koska syön psyykenlääkkeitä, jotka vahingoittavat lasta. Raskauttani ei ole vielä testissä todettu, mutta menen verikokeeseen. Olen uskossa ja tämä on kamalaa.Uskon, että Jeesus näkee elämäntilanteen. Hän ei hylkää raskaudenkeskeyttäjääkään. Hän huolehtii alkiosta, joka poistetaan. Uskon, että saan anteeksi. Sinulle kävi hyvin, kun raskautesi keskeytyi luonnollisesti.
On niin helppo vastustaa kun itse on turvassa, kannattaisi joskus asettua toisen ihmisen asemaan, oman navan tuijottamisen sijaan>***
"Olen nähnyt muitakin kiihkeitä vastustajia, jotka unohtavat periaatteensa vahinkoraskauden edessä."
kuitenkin tälläset takinkääntäjät oo jossain pikku vähemmistössä, mutta ehkä näitä sitten on kertyny jostain syystä enemmän sun tuttavapiiriis... sen sijaan useimmat vastustajat varmaan tietää tasan tarkkaan ettei tekis itse aborttia niillä syin mitä vastustaa eikä muillekaan hyväksy!
"Hän huolehtii alkiosta, joka poistetaan. Uskon, että saan anteeksi."
Ihme hätälässytystä.... niin että mitä tahansa syntiä saa tehdä vaikka tietää sen jo etukäteen vääräks, koska sitähän voi pyytää aina anteeks ja sen voi ite päättää että saakin anteeks :) näppärää.