Mitä teen? Eikai mulle käy mitää?

Lisäksi vielä, juon kahvia joka päivä. (sanon vaa et jos se liittyis siihe? )

Paniikkihäiriö on suhteellisen yleinen häiriö, joten voit ihan huoletta menn puhumaan vaikka koulun terveydenhoitajalle, omalle äidillesi/isällesi tai kuraattorille. Apua on saatavilla ja paniikkihäiriö on hoidettavissa :)

Kahvin lopettaisin ja muuta korvaavaa tilalle.
Kahvi kiihdyttää hermostoa ja paniikki herkistyy.

Tuo on Suomalaisilla ujoilla ihmisillä varsin tavanomainen ongelma.
Parhaiten pääsee eroon terapiassa, jossa voi selvitellä syitä ja ymmärtää mitä tuo elimistön reaktio on. Ei siis ole mikään vaarallinen, mutta säikäyttävä kun ei tiedä.

Moni on päässyt eroon ja osaa ottaa rennosti aiemmin jännittäneessä paniikkitilanteessa. Siitä tuossa pohjimmiltaan on kysymys.

Lopeta ehdottomasti kahvin juonti ensimmäisenäm se todellakin saa aikaan kohtauskia, ainakin itselläni. Etkä ole tulossa hulluksi tai seko, usko pois :)

Ihan normaalia tunteita nuo ovat etkä ole ainoa joka niistä kärsii, joten lääkäriin mars ihan rohkeasti!

Et ole seko tms. Paniikkihäiriö on monen ujon ja herkän mielen "tuttu juttu". Tänä päivänä lapsilta ja nuorilta vaaditaan paljon sellaista, mistä ennen vanhaan olisi voinut kieltäytyä, taikka nuoren ei olisi lainkaan tarvinnut yksin kohdata. Esim. esiintymistä yksin suurelle joukolle ilman turvallista opettelua asiassa (suuri joukko on oma luokkakin, johon usein sisältyvät ne kiusaaja-luokkalaisetkin). Samoin yksin kulkeminen erilaisissa paikoissa, joissa paljon vierasta porukkaa jne. jne.

- Muista: mielesi yrittää "suojella" sinua panikoimalla, siis "pistämällä hanttiin" asioissa, jotka tuntuvat pelottavilta, vaikket sitä itse tiedostaisikaan.
- Kannattaa puhua asiasta vanhemmillesi ja kouluterveydenhoitajalle taikka lääkärille (mene yhdessä äitisi tai isäsi kanssa puhumaan asiasta lääkärille) ennen kuin vaiva pahenee. Siihen on saatava apua, ja apu siihen myös auttaa, ainakin terapia, jotta alat ymmärtää itseäsi ja mistä vaiva johtuu. Ja jos terapia yksin ei auta, on olemassa myös turvallista (ei koukuttavaa) lääkärin määräämää, nuorille tarkoitettua lääkettä, joka yleensä auttaa paniikkihäiriöissä. Tiedän mistä puhun, oma tyttöni sairastui sinun ikäisenäsi paniikkikohtauksiin (koulukiusauksen takia) ja terapian sekä lääkityksen avulla hän on nyt terve nuori nainen!

Mitä enemmän haraat vastaan, sitä vahvemmiski paniikkihäiriö sinulle tulee.
Eli, sinun pitää kohdata pelkosi, anna paniikin tulla, kohtaa se, niin voit olla voittaja!
Koulun terkkarille voisit myös kertoa asiasta...

Minulla puhkesi paniikkihäiriö noin 19-vuotiaana, ja siihen aikaan ei vielä tiedetty suomessa koko taudista. Sain kokeiltavaksi monta eri lääkettä, ja ajan kanssa se oikea löytyi. Terapiasta ei minulle ollun hyötyä, mutta kognitiivisesta terapiasta sen sijaan oli. Jokaisen sairausa on yksilöllinen, ja toinen hyötyy lääkkeista, toinen terapiasta, joku molemmista.
Puhu ihmeessä vanhemmillesi, ja olen varma, että apua löytyy. Ota kaikki apu vastaan mitä saat. Moni on päässyt taudista eroon ajan kanssa. Minä taas olen sairastanut sitä jo kohta 20 vuotta. Pärjään normaali elämässä hyvin, koska minulla on oikea lääkitys. Ja olen tehnyt elämässäni sairaudesta huolimatta sellaisia asioita, joita en ikinä uskonut kykeneväni tekemään. Silloin kun sairastuin, pystyin tuskin huolehtimaan itsestäni, sillä en uskaltanut lähteä edes kauppaan. Nyt minulla on kaksi poikaa, ja huolehdin heistä kuten kuka tahansa äiti. Minulla on vain salainen ase, tarvittaessa otettavat lääkkeet paniikkikohtauksiin, ja ne kulkevat aina laukussani mukana, kuten myös pieni vesipullo ;)